Lue keskustelun säännöt.
Ei tulevan isän tilitys
22.02.2015 |
Vähän outo kirjoitella tänne, mutta olen tilanteen kanssa yksin eikä kukaan ole ainakaan koskaan kertonut olleensa vastaavanlaisessa tilanteessa.. Toivon mukaan sais jotain vinkkejä mitä voisi tehdä paremmin ja menetellä vastaisuudessa.
Taustatietoa olen 25 vuotias mies joka on viimeiset 5 vuotta rakentanut määrätietoisesti ja itsevarmasti elämäänsä. Haaveenani on ollut aina perhe.
Yritimme edellisen tyttöystäväni kanssa lasta, mutta mitään ei vain tapahtunut. Hänet todettiin hedelmättömäksi ja oma tavaranikaan ei ollut parasta mahdollista. Lääkäri kuitenkin vakuutti ettei minulla olisi syytä huoleen.
Hän sanoi mene ja erosimme koska emme tapahtuman jälkeen nähneet yhteistä tulevaisuutta.
Aloin seurustelemaan nykyisen tyttöystäväni kanssa pian sen jälkeen ikää hänellä oli 22.
Olemme olleet noin vuoden yhdessä. Heti alkuaikoina kysyin mitä mieltä hän on lapsista ja perheestä yms. Hän sanoi että haluaa sellaisen kunhan valmistuu koulustaan.
Nyt hän on kuitenkin raskaana jota pidin kaiken kokemani jälkeen pienenä ihmeenä ja hän tiesi tästä, olimme olleet kyllä ehkäisyn suhteen epätarkkoja pelasimme varmoilla päivillä ja keskeytytetyllä yhdynnällä sun muuta, se oli hänelle ok. Mutta nyt hän haluaakin tehdä abortin jota minun on vaikea sulattaa ja että miksi??
Meillä oli 3 kuukautta sitten suhteemme isoin kriisi ja olimme varmoja että eroamme. Hän kuitenkin tuli takaisin ja tunnusti todella rakastavansa minua ja että tämä avasi hänen silmänsä. Puhuimme yhteenmuutosta kesällä yms. Meillä meni hyvin.
Hän opiskelee eri paikkakunnalla joten suhteemme on aina ollut tietylainen kaukosuhde vaikka matka ei kovin pitkä olekkaan ollut.
Kun hän kertoi päätöksestään olin sokissa. Olin kertonut hänelle että hän voi muuttaa omistusasuntooni. sanoin että voin keskeyttää oman kouluni ja palata vakityöhöni josta olen virkavapaalla. Jatkaisin opiskelua kunhan aika on sopiva. Halusin jakaa elämäni.
Hän haluaa tehdä abortin koska:
1. Olemme muka olleet niin vähän aikaan yhdessä, emmekä asuneet yhdessä. (Joo tajuan pointin mutta ei se ole syy vetäytyä.)
2. Meillä oli tuo kriisi. (Saimme sovittua)
3. Hänellä on koulu kesken. Sanoin hänelle että tottakai tuen häntä, jotta hän pystyisi opiskelemaan myöhemmin tutkinnon loppuun. (ymmärrettävää mutta järjestettävissä)
4. Hän ei ole valmis äidiksi, vaikka yritin rohkaista häntä parhaani mukaan. (Ajatteleeko kaikki noin?)
5. Hän sanoo että vanhemmilla ei ole mitään vaikutusta, mutta hänen äitinsä on myös tullut hyvin nuorena äidiksi ja häntä on koko ikänsä varoiteltu asiasta. (En ole ikinä antanut vanhempien vaikuttaa elämän valintoihini siksi tuo on minulle outoa) Lisäksi hänen vanhempansa vihaavat minua kuin pistin heidän tyttärensä paksuksi.
6. Hän haluaa kihlat ja häät, kauhean romanttinen käsitys elämästä. Sanoin että jos tähän ruvetaan kyllä sitten naimisiinkin mennään. Hän uskoo että tekisin sen vain vauvan takia, vaikka se ei pidä paikkaansa. (Tekisin mitä vain että hän olisi onnellinen)
7. Hän sanoo että hänen elämänsä on kesken ja että hän ei halua ruveta elätettäväksi kun hänellä ei ole ammattia. Sanoin että ei ole siitä kysymys. (Mikä kumma teitä naisia vaivaa kun kuvittelette että joku väliaikainen elättäminen käy ylpeyden päälle, tekisin sen enemmän kun mielelläni.)
Minulla on aina ollut hyvä itsetunto, mutta nyt hän sanoo etten riitä ja se katkeroittaa minua, tunnen oloni riittämättömäksi ja petetyksi. Hän sanoo että on epävarma tästä suhteesta tämän kiistan takia, koska olemme hyvin paljon joutuneet keskustelemaan arvoistamme ja haluistamme. Mennäänkö naimisiin ennen vai lapsien jälkeen, hänelle ei riitä vastaus että asiaa ei voi tuolla tavalla päättää. Minulle on sitä paitsi ihan sama oltaisko avo vai avioliitossa. eikä sekään ole mikaan varmistus että kaikki silti toimisi. Hän tuntee että suhde ei onnistu ja että painostaisin häntä vain tulevaisuudessa lapsentekoon, vaikka olen vain sanonut että toivon lapsia. Suhtaudun asiaan itse positivsesti. Vaikka hän on jo ihan jättämässä minua. Johtuuko hormooneista tai jostakin? Hyväksyn kyllä hänen arvonsa, mutta hän ei yhtäkkiä teekkään niin. Tämä on mielestäni ihan ristiriidassa kaiken kanssa.
Ihan kun hän odottaisi vain jotain parempaa, jota ei tietenkään tule!
Facebookkini on muutenkin täynnä yh- äitejä jonka joku huumehörhö on pistänyt paksuksi kostean illan päätteeksi ja itse joudun väittelemään tälläisestä asiasta. Se on väärin.
Rakastan häntä ja hän sanoo samaa. En kuitenkaan tiedä mitä tehdä, onko hän ikinä valmis? Ja mitä hän haluaa Hän sanoo että asia olisi ajankohtaisempi parin vuoden päästä, mutta eihän siinäkään järkeä ole pistää asiaa viereille silloin kun ’’ pulla on jo uunissa’’. Iso asia. Tiedän kyllä toki ettei tämä ole helppoa hänellekkään….. Olisiko vain viisasta lähteä ja ottaa joku joka on valmis, se ei olisi kovin vaikeaa ulkonäölläni. Vai jaadä odottamaan? Mennä naimisiin hommata omakotitalo ja kaksi koiraa. En tiedä miten tämä sitten loppuen lopuksi tulee vaikuttamaan suhteeseemme. Vahvistuuko vai meneekö ojasta allikkoon. Hänen mielestään meillä onkin nyt yhtäkkiä kovin erillainen näkemys elämästä ja tulevaisuudesta. Koska edes haluan keskustella tästä ennen naimisiin menoa. Epäilyttää.
Haluaisin mielipiteitä ovatko nuo oikeasti hyviä syitä, pelottaako häntä vai mitä hän ajaa takaa, miten voin tukea häntä? Miehenä en ymmärrä. Osa on ihan järkeen käypiä ja osa tuntuu vaikeilta mutta ollaan sitä ennenkin hypätty tuntemattomaan.
Hän haluaa tehdä abortin ja olen ihan voimaton. En tiedä mitä tehdä....
Kommentit (32)
Saan varmasti kiviä, mutta minun mielestä nuori ikä, yhdistettynä tunteeseen omaan kypsymättömyydestä ja siitä että parisuhteessa menee huonosti/olette olleet liian vähän aikaa yhdessä, on aivan kelpo syy tehdä abortti. Oikeastaan nainen tuntuu ajattelevan objektiivisemmin omaa elämäänsä ja teidän suhdetta kuin sinä. Kun/jos ero tulee, niin jäljelle jää se, että nainen on käyttänyt pari vuotta nuoruudestaan (opiskeluistaan ym)raskauteen ja äitiyslomaan, siinä missä sinä olet voinut olla normaalisti töissä.
Ehkä teidän olisi parempi erota? Selvästi teillä ei ole sama näkemys suhteestanne. Nainen on epävarma, haluaako sinun kanssasi lapsen, ja sinä puolestaan haluaisit perheen jo nyt, vaikka on toisen mielestä aikaista. Pöljää teiltä molemmilta pelailla myös varmoilla päivillä tuollaisessa tilanteessa, kun olette olleet eroa tekemässä kolme kuukautta sitten. Kyllä se kriisi on vieläkin päällä, sillä kolme kuukautta ei ole aika eikä mikään. Minusta tuo kuulostaa juuri siltä, että nainen on alkanut herätä ruusunpunaisista unelmista, kun sinä vielä maalailet niitä. Ihan oikeastiko haluaisit lapsen noin, että nainen ei sitä halua, ja edessä oli todennäköisestä ero- ja uusperhesysteemit sun muut? Ei tuo nimittäin lapsen kanssa tule kestämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri sanoi "mene" ja erositte koska ei ollut yhteistä tulevaisuutta lääkärin kanssa?
Myös tuo, että vaikka edellisessä suhteessa olet saanut osuutesi lapsettomuudesta, niin oikeasti et ole lapsettomuudesta kärsivä eikä tämä hedelmöityminen ollut mikään ihme. Sinulle ehkä koska olet sitä lapsensaamista niin haaveillut, mutta oikeasti munasoluja hedelmöityy kaiken aikaa, joskus niin että se on onnellinen uutinen, joskus ei.
Toki sinä voit tuntea olosi pettyneeksi ja petetyksikin, kun tyttöystäväsi ensin on seikkaillut noilla varmoilla päivillä ja keskeytetyllä, ja sitten ei kuitenkaan haluakaan lasta vaikka sinä haluaisit. Näyttää siltä, että tulkitsit sen ehkäisypäätöksen osoitukseksi perheenperustushaluista vaikka se ei sitä ollut. Mutta niin se vain on, ihmiset tekee joskus tyhmiä päätöksiä tai "päätöksiä" ja muuttavatkin mieltään, ei hän selvästi ollutkaan ihan loppuun asti miettinyt mitä se sitten on jos oikeasti tärppää. Luotti ehkä liikaa siihen että jos sulla onkin spermanlaatu heikkoa...
Harmi että sinä olisit halukas perustamaan perhettä ja toinen ei.
Minä kyllä kyseenalaistan hieman sinunkin kypsyyttä isäksi, vaikka kovasti perheen haluatkin, ja monet tässäkin ketjussa kehuvat sinua kypsäksi. Kyllä jokaisen perheen perusyksikkö on hyvin toimiva (ja usein pitkäikäinen) parisuhde. Sinä olisit valmis perheenperustamiseen, vaikka; kumppani ei tätä halua, ette ole seurustellut kauaa, kumppani ei ole vielä valmis koulun, iän, ym puitteissa, olette tehneet eroa vain kolme kuukautta sitten (mikä on aivan aikuisten oikeasti todella lyhyt aika, eri asia jos tuosta kriisistä olisi esim 8kk), ja kaiken kukkuraksi sinäkin olet sen ikäinen että kerkeät sen uuden kumppanin etsiä ja perheen perustaa.
Toki naiselta ihan törkeää käyttää noin heppoisia ehkäisymenetelmiä, jos ei oikeasti ole halunnut lasta. Ja ei abortti ole ikinä hyvä ratkaisu, mutta joskus se on kuitenkin paras ratkaisu. Näin tuntuu olevan kumppanisi kannalta, sillä hän ei lasta vielä halua, eikä ole siihen valmis. Ihanko oikeasti sinun mielestä lapsen olisi hyvä syntyä juuri nyt, teidän parisuhteen hedelmäksi, kun olette vasta olleet eroamassa ja kumppani epäröi todella vahvasti?
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 23:40"]Jos lapsi on tulossa sinulle, eikä eronne aikana olleelle toiselle suhteelle, jota nainen yrittäisi peitellä ottamalla abortin, niin ehdottaisin diiliä, jossa
- Äiti hoitaisi lasta noin kolme ekaa kuukautta (äitiyslomakausi) ja sinä sitten eteenpäin (vanhempainvapaakausi). Voisit olla ammattiliiton jäsen ja tehdä töitä vähintään kuusi kuukautta nyt raskausaikana, jotta saisit hyvää ansiosidonnaista vanhempainpäivärahaa. Äiti voisi viedä uraansa eteenpäin pakollisen äitiysvapaan jälkeen (maksetaan vain äidille ekat kuukaudet).
Ehkä nainen ei pelkää, että kukaan muu olisi lapsen isä kuin sinä, mutta jotain hän selvästi pelkää.
Pelkääkö hän, että ette tule riittävästi toimeen? Vakuuta hänet myös taloudellisesta selviämisestä. Sano, että lapsen menetys olisi traumaattista, että olisi parempi vaan selvitä kolmestaan syntyvän lapsen kanssa ja selviäminen ei olisi edes kiikun kaakun, vaan muutamassa vuodessa menisi hyvin, koska olette nuoria ja jaksavia ihmisiä, joita työelämäkin tarvitsee.
[/quote]
Isän tulot lasketaan viimeisen toteutuneen verotuksen mukaan, jos muutos ei ole yli 20%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 22:47"]
Ihan kun hän odottaisi vain jotain parempaa, jota ei tietenkään tule!
[/quote]
Kuulostat ap kyllä hitusen kusipäiseltä tapaukselta ja minäminä - tyypiltä. Jos tyttöytäväsi kokee ettei halua lasta, et voi vängätä vastaan kuin pikkulapsi. Päätös on hänen ja hän on se, joka loppujen lopuksi kantaa suuremman vastuun. Harva tuon ikäinen oikeasti haluaa lasta sotkemaan koulutusta ja tulevaisuuden suunnitelmia.
Nyt pää pois sieltä perseestä ja jos ei muu auta, niin eroatte - olen varma, että tyttöystäväsi löytäisi parempaa.
Tuo on kyllä paskamaisinta mitä nainen voi tehdä miehelle. Jos olisin mies, en pystyisi enää olemaan yhdessä tuollaisen (oman lapsen tapattamisen) jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä saat sen onnellisen perheen jonkun muun kanssa, tuollaisesta naisesta ei seuraa mitään hyvää jos jo tossa vaiheessa on vaikeaa. Ja jos tossa vaiheessa haluaa tehdä abortin ni mitäs sitten jos saat hänet puhuttua ympäri pitämään lapsen? Vaikeita hetkiä tulee vauvan kanssa ja ne ovat vielä vaikeampia jos vauvaa ei ole alunperin halunnutkaan. Vaikka olisit kuinka hyvä mies ja tekisit mitä vain hänen eteen, tosiasia on se ettei kaikkia voi pelastaa. Saat lapsesi tulevaisuudessa sellaisen naisen kanssa joka jakaa vilpittömästi lapsihaaveesi ja nauttii siitä. Kuulostat hyvältä mieheltä, mutta moni nainen on hyvän miehen pilannut, älä anna hänen tehdä sitä sinulle.
No mitäs tuon nyt sanoisi. Hän ei halua sun lastasi. Ei sulla oikein ole vaihtoehtoja kuin kunnioittaa hänen päätöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai otat lapsen, et naista. Alat yh-isäksi ja tapaat oikean rakkautesi myöhemmin.
Todennäköisesti tietää, että.lapsi ei ole sinun. Ehkä jopa tumma lapsi. Eronne aikana siitetty
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 23:05"]
Tai otat lapsen, et naista. Alat yh-isäksi ja tapaat oikean rakkautesi myöhemmin.
[/quote]
Ap kuulostaa liian itsekeskeiseltä ja lapselliselta tuollaiseen.
Olisiko vaan asiat konkretisoituneet vähän liian äkkiä ja nyt olisikin edessä loppuelämän sitoutuminen. En osaa sanoa, kun en saa oikein selvää tuosta mikä hänen mielipiteensä on. Moni noista asioista mitä listasit on varmaankin lähinnä tekosyitä, asioita joilla voi perustella sitä miksi ei sitä lasta synnyttäisi. Jollekin toiselle abortti on vaikeampi ja jos lapsi on tulossa, mietitään lähinnä että onko mitenkään mahdollista selvitä ja pidetään lapsi jos suinkin voi onnistua, mutta näyttää että sinun tyttöystävällesi abortti on helppo päätös ja lapsen pitäminen olisi se vaikeampi, eikä olosuhteet nyt ole lapsen pitämisen puolella.
Mutta ei minusta häntä voi siitä syyttää, harva oikeasti tuomitsisi noilla spekseillä (22 v. opiskelija, vuoden kaukosuhteessa, epävarma kyvyistään ja kotoakaan ei ole tukea) että lapsentekoa lykätään, toki huolimattomasta ehkäisystä voisi siinä tapauksessa syyttää. Mutta kyllähän niitä abortteja tehdään ja jotkut oppiikin sitten virheistä.
Sinun näkökulmasi on eri, koska olet jo aiemmin toivonut lasta ja yhdestä suhteesta sen takia lähtenyt. Mutta itsekin olet kyllä nuori, ikävää että olette tuossa tilanteessa, mutta en millään usko että sinulle tässä olisi läheskään ainoa mahdollisuus saada lapsi. Et pysty asiaa kuitenkaan päättämään. Voit toki nuo omat ajatuksesi selvittää hänelle, että rakastat oikeasti häntä (etkä pelkästään jotakuta joka sulle synnyttäisi lapsia), mielelläsi elätät ja hoidat ja olet aina halunnut lapsia ja perheen. Jos hän päätyy aborttiin, jää sitten nähtäväksi onko teistä enää jatkamaan suhdetta ja ehkä yrittämään uudestaan myöhemmin, mutta kumpikin ehditte perustaa vielä hyvin perhettä myöhemminkin. Minusta tuntuisi turhalta keskeyttää yksi raskaus ja kuitenkin samassa suhteessa pari vuotta myöhemmin yrittää uutta, koska on "parempi aika", mutta kun ei kukaan toisen puolesta voi näitä asioita päättää eikä nähdä tulevaisuuten, tiedä vaikka se usein olisikin ihan järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kuulostaa pelottavalta. Jos olisin tuo nainen (tyttö) niin juoksisin ja lujaa.
Kuulostat todella ihanalta mieheltä ja tulevaisuudessa olet varmasti erittäin hyvä isä! Itselläni on kaksi lasta, ja molemmat raskaustestit tehtyäni tuli vähän sellainen olo että apua, nytkö, vaikka molemmat lapset olivat erittäin toivottuja! Luulen, että johtuu osittain myös hormoneista, tunteet heittelee raskauden aikana uskomattoman paljon, alussa varsinkin. Ensimmäinen lapsi muuttaa vanhemman koko elämän, olisi outoa jos sitä ei miettisi ja hieman jännittäisi. Mutta se on maailman hienoin asia, oma lapsi. Ajatus raskaudesta ja tulevasta vauvasta varmaan kauhistuttaa tyttöystävääsi, mutta kuulostaa siltä ettei hän ota sinua ollenkaan huomioon. Ovatko hänen vanhempansa todellakin vihaisia, vai onko se tyttöystävällesi yksi "tekosyy" lisää tehdä abortti? Kuten tuo jo selvitetty riitannekin. Toivon todella että kaikki kääntyy parhain päin, mutta jos tyttöystäväsi ei yhtään mieti asioita sinun kannaltasi, kannattaa varmaan käydä perusteellinen keskustelu suhteestanne. Tsemppiä sinulle, olet varmasti loistava isä milloin se sitten onkaan! :)
Tyttöystäväsi ei koskaan ole sanonut, että haluaa nuorena lapsia eikä ole valmis vielä perustamaan perhettä. Hänen olisi pitänyt olla tarkempi ehkäisyn kanssa...
Jos hän päätyy aborttiin ja sinua on alkanut suhde epäilyttää, miettisin tarkkaan. Haluatko olla siinä suhteessa? Älä kuitenkaan ota ensimmäistä vastaantulijaa, mikäli eroon päätyisitte nykyisesi kanssa. Olet vielä nuori ja spermasikin on ilmeisesti ihan toimivaa tavaraa, joten mene rauhassa vaan : )
Jos lapsi on tulossa sinulle, eikä eronne aikana olleelle toiselle suhteelle, jota nainen yrittäisi peitellä ottamalla abortin, niin ehdottaisin diiliä, jossa
- Äiti hoitaisi lasta noin kolme ekaa kuukautta (äitiyslomakausi) ja sinä sitten eteenpäin (vanhempainvapaakausi). Voisit olla ammattiliiton jäsen ja tehdä töitä vähintään kuusi kuukautta nyt raskausaikana, jotta saisit hyvää ansiosidonnaista vanhempainpäivärahaa. Äiti voisi viedä uraansa eteenpäin pakollisen äitiysvapaan jälkeen (maksetaan vain äidille ekat kuukaudet).
Ehkä nainen ei pelkää, että kukaan muu olisi lapsen isä kuin sinä, mutta jotain hän selvästi pelkää.
Pelkääkö hän, että ette tule riittävästi toimeen? Vakuuta hänet myös taloudellisesta selviämisestä. Sano, että lapsen menetys olisi traumaattista, että olisi parempi vaan selvitä kolmestaan syntyvän lapsen kanssa ja selviäminen ei olisi edes kiikun kaakun, vaan muutamassa vuodessa menisi hyvin, koska olette nuoria ja jaksavia ihmisiä, joita työelämäkin tarvitsee.
Miksi otit niin nuoren naisen? Ottaisit itseäsi vanhemman.
Näyttele että hyväksyt abortin ja sitten kun tyttöystäväsi on kivuliaana sen keskellä niin kerro jättäväsi hänet ja kertovasi kaikille miksi