Miten päästä eroon epätoivoisesta rakastumisesta?

Pahinta tässä on kai se, että luulin jo päässeeni yli mutta kun viikko sitten tapasin pitkästä aikaa niin sekosin taas uudestaan.

Toiseks pahinta on se, ettei tällaisista asioista vii puhua muualla kuin av:lla.

kyllä se miehilläkin vaikeaa on. sitä haluaisi mennä hänen luo mutta väliin tuntuu uskaltaako, kykeneekö hän sitten kohtaamaan. ei haluaisi loukata. han on tunteensa tunnen. joka päivä. anteeksi vain

Samat sanat, kiitos samoin. Oikeesti tää oli todellista vertaistukea. Ja jos kehuminen on vaikeaa niin kyllä on kehujen vastaanottaminenkin. Ihan täällä vaivaantuneena punastelen. Mutta kun nyt mietin vähän tarkemmin, niin joo onhan se ihan totta. Kyllä mä oon aika hyvä tyyppi. Eikä sitä yleensä tajua muut kuin toiset hyvät tyypit. Pitäisköhän mun kopioida toi sun teksti kännykän taustakuvaksi niin voisin sitten aina katella kun rupeaa epäilyttämään.

Olisi tosi kiva tutustua sinuun oikeassa elämässä.  Ehkä me nähdään tai ollaan jo nähtykin noissa Vuokranantajien koulutustilaisuuksissa, jos sä kuulut niihin. Mulla on tapana käydä ainakin niiden pikkujoululeffassa.

Minä sain jo pakit noin puoli vuotta sitten. Vihjasin aika selvästi asiasta, eikä tarttunut koukkuun vaikka asia ei varmasti jäänyt epäselväksi. Näytin sille kyllä ilmeelläni, että kolahti ja harmittaa. Nyt sitten ollaankin oltu tosi asiallisia mutta eihän se asiaa miksikään muuta. Mulla on sellainen tunne, että se tarkkailee vieläkö haaveilen siitä. Ihmettelen miksi ei edes käyttänyt hyväkseen kun on itse eronnut. Ehkä se tosiaan saa niin paljon parempia ehdokkaita tai sitten sillä on jotain periaatteita varatuista naisista. En tiedä. Mies on vajaa 50-vuotias ja itse olen noin 35-vuotias. Onko kenelläkään arvauksia mistä oli kyse?

ap

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:04"]

Minä sain jo pakit noin puoli vuotta sitten. Vihjasin aika selvästi asiasta, eikä tarttunut koukkuun vaikka asia ei varmasti jäänyt epäselväksi. Näytin sille kyllä ilmeelläni, että kolahti ja harmittaa. Nyt sitten ollaankin oltu tosi asiallisia mutta eihän se asiaa miksikään muuta. Mulla on sellainen tunne, että se tarkkailee vieläkö haaveilen siitä. Ihmettelen miksi ei edes käyttänyt hyväkseen kun on itse eronnut. Ehkä se tosiaan saa niin paljon parempia ehdokkaita tai sitten sillä on jotain periaatteita varatuista naisista. En tiedä. Mies on vajaa 50-vuotias ja itse olen noin 35-vuotias. Onko kenelläkään arvauksia mistä oli kyse?

ap

[/quote]

Moi, tässä se oksitosiinihöyryissään kituva, jolla on oma, vasta neliviikkoinen ongelmansa :)

Veikkaisin tapauksessasi, että miehellä on periaatteita. Vaikka tällä palstalla saa tietynlaisen kuvan miehistä, itse olen ainakin huomannut, että yllättävän monilla niistä on ihan ihmeen voimakkaita periaatteita. Olen lisäksi varma, että jos hänelle olisi muita / joku muu, hän olisi jollain tapaa tehnyt sen sinulle tiettäväksi. Miehet tekevät sitä aina. TAi en tiedä, oletteko muut huomanneet tätä, mutta tapaan vähän väliä miehiä, joille ei tarvitse sanoa kuin huomenta, ja ne keksivät heti jonkin aasinsillan, jonka avulla ottaa puheeksi vaimonsa tyyliin joo, ihan totta, vaimonikin sanoi aamulla minulle hyvät huomenet neljän lapseni kera :D. Tällä tavalla "hienovaraisesti" mies ilmaisee, että häneen ei ole mitään tsäännssejä. Ja samaan aikaan toisaalla itse on tosiaankin vain sanonut huomenta työkaverille, koska luulee, että sellainen kuuluu hyviin tapoihin. :D Mies kuitenkin ottaa sellaiset huikentelevaisuudet iskuyrityksinä.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:08"]

Oletko työasioiden kautta häneenkirjoittaen yhteydessä vai mistä hänet tunnet?

[/quote]

Törmäsimme miehen työasioissa. Hän oli ensisilmäyksellä aivan ihana. Hullaannuin kuin järkeä vailla. En pysty selittämään, mitä tapahtui. Vein hänelle kiitoslahjan (ja parille muulle, jotka liittyivät samaiseen työkeissiin). Onneni oli täysi, kun hän yllättäen lähetti minulle e-mail-kiitoskirjeen. Sen jälkeen olemme kirjoitelleet ja tunnelma on tähän asti koko ajan vapautunut, mikä tietysti vain lisää ihastustani ja samaan aikaan syventää paniikkia.

Kiitos kituva :) Olishan se kiva jos asia olis oikeesti noin mitä sanot, eikä kyseessä olisikaan se, ettei se halua mua ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:43"]

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:08"]

Oletko työasioiden kautta häneenkirjoittaen yhteydessä vai mistä hänet tunnet?

[/quote]

Onko ne viestit sisältäneet paljonkin muuta kuin työasioita? Minkä ikäisiä olette?

Törmäsimme miehen työasioissa. Hän oli ensisilmäyksellä aivan ihana. Hullaannuin kuin järkeä vailla. En pysty selittämään, mitä tapahtui. Vein hänelle kiitoslahjan (ja parille muulle, jotka liittyivät samaiseen työkeissiin). Onneni oli täysi, kun hän yllättäen lähetti minulle e-mail-kiitoskirjeen. Sen jälkeen olemme kirjoitelleet ja tunnelma on tähän asti koko ajan vapautunut, mikä tietysti vain lisää ihastustani ja samaan aikaan syventää paniikkia.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:13"]

Täytyy nyt sanoa, että erästä miestä kohtaan on ollut lämpimiä tunteita jo vuodesta 2011. Mihinkään ei ole juttu edennyt. Mulle ei ole tullut fiilistä, että mitäköhän tossakin olen nähnyt. Täydellisenä en tietenkään pidä, mutta jos olisimme vapaita, haluaisin suhteen hänen kanssaan. Outoa, ettet uskaltaisi treffeille ihastuksesi kanssa.

[/quote]

Ei se ole outoa, jos on näin ihastunut. Mies tuntuu selvästi ylemmän tason mieheltä ja minä alemman tason naiselta... on toisaalta todella mageeta, että kerrankin tilanne on näin päin ja olen toisaalta pöhkön innostunut ajatuksesta, että jallitan tyyppiä, joka on way beyond my league vai miten ne hienosti sanoo. Hintana vain on tämä karmaiseva alemmuudentunne. Ymmärrän nyt paremmin miehiä, jotka yrittävät iskeä sitä megabeibeä vaikka tietävät itsekin, etteivät rahkeet voi millään riittää. Myötätunto heidän puolellaan!

Mistä johtuu se selittämätön kemia? Sille kun tietäis vastauksen.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:46"]

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:13"]

Täytyy nyt sanoa, että erästä miestä kohtaan on ollut lämpimiä tunteita jo vuodesta 2011. Mihinkään ei ole juttu edennyt. Mulle ei ole tullut fiilistä, että mitäköhän tossakin olen nähnyt. Täydellisenä en tietenkään pidä, mutta jos olisimme vapaita, haluaisin suhteen hänen kanssaan. Outoa, ettet uskaltaisi treffeille ihastuksesi kanssa.

[/quote]

Ei se ole outoa, jos on näin ihastunut. Mies tuntuu selvästi ylemmän tason mieheltä ja minä alemman tason naiselta... on toisaalta todella mageeta, että kerrankin tilanne on näin päin ja olen toisaalta pöhkön innostunut ajatuksesta, että jallitan tyyppiä, joka on way beyond my league vai miten ne hienosti sanoo. Hintana vain on tämä karmaiseva alemmuudentunne. Ymmärrän nyt paremmin miehiä, jotka yrittävät iskeä sitä megabeibeä vaikka tietävät itsekin, etteivät rahkeet voi millään riittää. Myötätunto heidän puolellaan!

[/quote]

Tää on just mun elämästä. Kohde on tosiaan way beyond my league. Ehkä se just tästä tekeekin niin kiinnostavan. Harmittaa vaan kun menin paljastamaan niin suoraan mitä mielessä liikkuu. Tämän tyyppinen mies varmaan tykkää itse saalistaa kuin olla saaliina.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:50"]

Mistä johtuu se selittämätön kemia? Sille kun tietäis vastauksen.

[/quote]

Onko se sitten kemiaa jos se ei ole molemminpuolista? Mitä se silloin on? Ja voiko sitä olla niin tyhmä, että täysin tulkitsee toisin väärin?

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:46"]

Onko ne viestit sisältäneet paljonkin muuta kuin työasioita? Minkä ikäisiä olette?

[/quote]

Viestit ovat sisältäneet häpeämätöntä flirttailua puoleltani, mikä tietysti vain syventää surkeuttani. Mies on hauska ja nauran välillä hänen jutuilleen, mikä on erittäin, erittäin hyvä merkki. Työasiat on siirretty jo ajat sitten sivuun. Hän on toivonut myös suorasanaisesti, että toivottavasti huomaan hänen riviensä väleistä näkyvän kiinnostuksen. En suostu edes ajattelemaan asiaa, koska olen niin paniikissa siitä mahdollisuudesta, että joku tosiaan kiinnostuisi minusta. Jes, erittäin hullua ja on vain oikein, että tässä käy huonosti :/. Itsetunnottomien ihmisten elämää ei tarvitse kenenkään pilata, me teemme sen itse. Tosin tässä kun kirjoittelen, tajuan koko ajan paremmin, minkälaisia virheitä teen ja että niistä on nyt tällä kertaa irtauduttava. Miehissä on se hyvä puoli, etteivät sano olevansa kiinnostuneita jos eivät ole. Iältämme olemme jo tosi aikuisia. En viitsi sanoa ikää, koska masennun siitä vain entisestään :D. Miehen ikää en edes tiedä vielä, mutta hän on käsittääkseni vähän itseäni vanhempi eli juurikin sopiva. Miten voi olla näin pihkassa, vaikka ei tiedä toisesta kuin muuta kuin sen mielettömän katseen, pari hassua hetkeä yhdessä ja pari viestiä... jeps, vaikea tässä on olla päätymättä siihen lopputulokseen,e ttä olen vain ihastumiseeni ihastunut. Toisaalta rakkautta ensi silmäyksellä -keissejä on, joten ehkä tässä on jotain muutakin.

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:46"]

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:13"]

Täytyy nyt sanoa, että erästä miestä kohtaan on ollut lämpimiä tunteita jo vuodesta 2011. Mihinkään ei ole juttu edennyt. Mulle ei ole tullut fiilistä, että mitäköhän tossakin olen nähnyt. Täydellisenä en tietenkään pidä, mutta jos olisimme vapaita, haluaisin suhteen hänen kanssaan. Outoa, ettet uskaltaisi treffeille ihastuksesi kanssa.

[/quote]

Ei se ole outoa, jos on näin ihastunut. Mies tuntuu selvästi ylemmän tason mieheltä ja minä alemman tason naiselta... on toisaalta todella mageeta, että kerrankin tilanne on näin päin ja olen toisaalta pöhkön innostunut ajatuksesta, että jallitan tyyppiä, joka on way beyond my league vai miten ne hienosti sanoo. Hintana vain on tämä karmaiseva alemmuudentunne. Ymmärrän nyt paremmin miehiä, jotka yrittävät iskeä sitä megabeibeä vaikka tietävät itsekin, etteivät rahkeet voi millään riittää. Myötätunto heidän puolellaan!

[/quote]

Tää on just mun elämästä. Kohde on tosiaan way beyond my league. Ehkä se just tästä tekeekin niin kiinnostavan. Harmittaa vaan kun menin paljastamaan niin suoraan mitä mielessä liikkuu. Tämän tyyppinen mies varmaan tykkää itse saalistaa kuin olla saaliina.

[/quote]

Ei se ole niin varmaa! Miehet toisaalta nauttivat ihailusta. He vain eivät välttämättä osaa ottaa sitä sillä tavalla, että näyttäisivät sen. On vain luotettava siihen, että ihailu menee perille, vaikka toinen väistelee asiasta puhumisesta tai peräti vähän vaivaantuu. Nekin miettivät, että mitä tuo toinen voi minussa nähdä. Ihailua on vaikea ottaa vastaan, vaikka toisaalta sitä juuri haluaa, ja tämä koskee molempia sukupuolia. En usko, että teit mitään virhettä ihastumisesi osoittamisessa. Kyse on jostain muusta. Olen melko varma, että ongelmana on se, että olet varattu. Ikäsikin suhteessa hänen ikäänsä on sellainen, että yleensä kyllä jokainen mies kokee noin paljon nuoremman naisen ihastuksen erittäin imartelevana. Joo, ihan varmasti yksi osa ihastuksesi ihastuttavuutta on se, että koet hänet wbml-miehenä. Sellaista nyt vain on niin mageeta jallittaa ;)

Oi kiitos ihanan kannustavasti sanottu. Ehkä tässä ei olekaan vielä kaikki toivo mennyt. Täytyy ruveta miettimään seuraavaa siirtoa :)

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 17:11"]

Oi kiitos ihanan kannustavasti sanottu. Ehkä tässä ei olekaan vielä kaikki toivo mennyt. Täytyy ruveta miettimään seuraavaa siirtoa :)

[/quote]

Hei mahtavaa! Ilman muuta mieti ankarasti toista siirtoa! Peli ei ole menetetty. Itse tästä keskustelusta rohkaistuneena lähetin omalle hottis wbml:lleni viestin ja toivon niin, että hän vastaisi! Järki mänöö, mutta onhan tämä tietysti aika ihanaakin, että päässä myrskyää ja kaikki tuntuu jotenkin merkitykselliseltä!

Sanos muuta. Pitkästä aikaa elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta. Mutta vähän pelkään, että ei se ole kiinnostunut musta naisena vaan pitää mua vaan hyvänä tyyppinä. On vähän varuillaan mun kanssa ja selvästi ei halua sanoa mitään tyhmää mun seurassa. Sillä on selvästi myös tarve kehua tekemisillään. Mutta toisaalta liittyykö tämän siihen, että näkee mut niin epäseksuaalisena, että yrittää noudattaa miesten väliseen kaveruuteen liittyviä sääntöjä (työjutuilla kehuminen), eikä näekään mua kiimaisena naisena. Tällaisia pohdiskelen :D

[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 19:28"]

Sanos muuta. Pitkästä aikaa elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta. Mutta vähän pelkään, että ei se ole kiinnostunut musta naisena vaan pitää mua vaan hyvänä tyyppinä. On vähän varuillaan mun kanssa ja selvästi ei halua sanoa mitään tyhmää mun seurassa. Sillä on selvästi myös tarve kehua tekemisillään. Mutta toisaalta liittyykö tämän siihen, että näkee mut niin epäseksuaalisena, että yrittää noudattaa miesten väliseen kaveruuteen liittyviä sääntöjä (työjutuilla kehuminen), eikä näekään mua kiimaisena naisena. Tällaisia pohdiskelen :D

[/quote]

Eäh, ei suinkaan! MIes, joka kehuskelee saavutuksillaan, on tismalleen sama asia, kuin uroslintu, joka esittelee pesänrakennustaitoaan potentiaaliselle naaraalle. Ei se sinulle kehuskelisi, jollei juuri nimenomaan haluaisi esitellä sinulle meriittejään. Hirveää sanoa, mutta itse teen sitä ihan samaa wbml:lleni. Kaamean aasinsillan kautta pääsin mainitsemaan, että minulla on sijoitusasunto... punastus-punastus-punastus, mutta pakkohan minun oli saattaa hänelle tiedoksi, etten ole ihan niin alemman tason naaras kuin mitä annan vaikuttaa!

Joten oikeasti: se sinun ukkosi esittelee sinulle cv:tään ja se on hyvä merkki! Nyt esitä ihastunutta ja huokaile hänen saavutuksilleen :D. Se odottaa sitä!