Mikää on on introvertiaalisuuden ja ekstrovertiaaalisuuden ero? Onko se siiinä esiim että introverttti kerää liiikaa infoa sisäänsä ja tuleee sitä kautta ns varautuneeemmaksi ja ekstrovertiaaalisuudessa että elää tavallaan hetkessä ja leikkka nopeasti?

Vierailija kirjoitti:

Introvertillä on hyvin rikas sisäinen maailma. Keskimäärin huomattavasti älykkkäämpiä kuin ulospäinsuuntauneet.  

Lukevat, käsittelevät, vaikeitakin laajoja asioita, historiaa, antropologiaa, tieteellisiä asioita, kaikkea mahdollista. Kykenevät käsittelemään laajoja asioita, yhdistelemään, syvällisesti, laajasti, tieteellisesti, pohdiskelevasti, jopa uutta luoden. 

Ekstrovertit, hyvin pinnallisia, mitä laitan päälle, mitä kuuluu, kaikki sosiaalinen, "näkyvä", materiaalinen, ihmisten kanssa tyhjänpäiväinen seurustelu, mitään ei koeta kovin syvällisesti, ei ymmärrystä, eikä kiinnostusta mihinkään syvällisempään. Raha, materia, sosiaaliset suhteet, kaikki ns. "materia", jopa koira ja lapset voivat edustaa tätä materiaalista lifestyleä, jolla näytetään muille, kuinka hieno elämä minulla on. Joiden lemmikkien tai lapsien sisäinen, psykologinen, sisäinen, sosiaalinen elämä ei sen kummemmin kiinnosta. 

Introvertit väsyvät tämän jo lähtökohtaisesti sisäisen "täynnä" olevan maailmansa kanssa ihmisiin, jotka yrittävät sillä täysin pinnallisella höpötyksillään "täyttää" sitä jo rikasta maailmaa tyhjänpäiväisyyksillään. 

Se esittäminen ystävällistä, "kuuntelen mielenkiinnolla näitä höpinöitä", rasittaa aivan valtavasti ihmistä joka tuntee, että elämä ei voisi enempää mennä hukkaan joka sekuntina, pakotettuna kuuntelemaan ja katselemaan jotain ihmistä joka on jutuissaan yhtä mielenkiintoinen kuin pesusieni, joka sekin jo kuivunut. 

Extrot on kyllä haitallisia varsinkin avokonttorissa. Onneksi on korona :)

Olisipa tylsää jos kaikki olisivat samanlaisia. Tarvitaan erilaisia ihmisiä, eikä kukaan ole sen huonompi toista. Jos kaikki olisivat aina hiljaa tai vastavuoroisesti kukaan ei olisi koskaan hiljaa, ei se nyt oikein toimisi niinkään. Aina ollaan parjaamassa joko hiljaisia tai suulaita. Annetaan ihmiset ihmisten olla ihmisiä eikä keskitytä liikaa ajattelemaan negatiivisesti erilaisuudesta. Pahanpuhuminen ja kiusaaminenkin vähenisi huomattavasti, kun ei oltaisi aina etsimässä toisista jotakin vikaa.

Ärsyttää lukea näitä "introvertit on älykkäitä/ahdistuneita" ja "ekstrovertit ovat pinnallisia/sosiaalisesti taitavia" -höpinöitä.

Ja se iänikuinen kyökkipsykologiointi siitä, kummat ovat fiksumpia.

Ärsyttää myös se, että (omakohtaisilla kokemuksillani) tuntuu ekstrovertin olevan vaikeampi ymmärtää introverttiä kuin toisin päin. Juu, en ole sairas, en masentunut, en halua muuttua, en koe olevani huonompi kuin ekstrovertit sosiaaliperhoset.

Voin kuvitella, että varmaan samaa jankutusta saavat kohdata monet muut tällä "kyllä se mieli vielä muuttuu kun oikein kovasti yrität"-jankutuksella vauvanteosta suuntautumiseen. Koska minäminäminä ja minun tapa olla ja elää on se oikea.