Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa. Vaimo ei anna enää suudella.
21.02.2015 |
Kääntää päänsä pois. Ärtyy koskemisestani, tönäisee käden pois jos silitän. Ei hae läheisyyttä, ei ilahdu mun näkemisestä enää. Lähti kavereidensa kanssa juhlimaan ja oon yksin pohtinu tätä. Koko ajan vaan ahdistaa enemmän mitä asiaa mietin.
Usein tuntuu, ettei hän rakasta mua samoin kuin mä häntä.
Kommentit (132)
Mä käyttäydyn samoin. En halua pussata, koska mies ei osaa. Se ei tunnu hyvältä! Kuolaa niin paljon että mun huulet kuivuu, ei aja partaa. Ja siitä silittelystä. Mä en voi sietää että mun mahaani kosketaan, niin tietysti pitää aina silittää siitä kun "hän saa..". Ei. Se kutittaa. Muualta en kutia kuin mahasta, älä vittu koske. Ja olen sanonut. Olen sanonut että älä tunge sitä kieltä kun pussaat, en voi sietää sitä kun olen ihan kuolassa. Niin ei..
Muuta: juo kaljaa ja lihoo. Syö jatkuvasti.
Molemmat ansaitsisimme parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 09:32"]
Vaimo kömpi kotiin puoli viideltä. Sellasta.
[/quote]
Niin minunkin mieheni aina teki. Terveisin se johon mies ei enää halunnut koskea sen jälkeen kun alkoi säätää toisen kanssa. Tosin hän lopetti sen eroon asti, kun huomautin että naapurit ja kylänmiehet kyllä varmasti huomaavat hänen myöhäiset kotiinpaluunsa ja se voi vaikuttaa hänen maineeseensa negatiivisesti. Asuttiin pikkupaikkakunnalla :).
[/quote]
Jes. Meni kyl ihan penkin alle nää mun suhteenkorjaamisyritykset. Yritin pyytää istumaan, että oltais keskusteltu kun heräsi. Silloin ei jaksanut kun söi aamiaista. Myöhemmin ei jaksanut kun katsoi telkkaria. Aamulla kiukutteli mulle, kun kysyin missä oli ollut ja miksei ollut ilmoittanut, että menee näin myöhään.
Puhuin isän kanssa ja sain reippaan viestin, että lopeta se ruikutus ja pidä vaimosi kurissa. On tää avioliitto helppoa.
Noi voihan. Kurja tilanne!
Kaikesta voi silti selvitä, tuostakin. Jos pettäminen on "vain" oire jostakin, siitä että ihmissuhde täytyis korjata.
Naisena pakko sanoa, että porno hyvin harvoin rakentaa. Jos oma mies hakisi pornosta jatkuvasti jotain, se jättäisi minut ulos ja etäännyttäisi suuresti. (ex-mies tarvi pornoa, ei minua. Ja vaikkei se ollut eron syy mutta osatekijä siinä että kunnioitukseni häntä kohtaan rapisi)
Jospa miehet ymmärtäisivät miten yhteiseen liittoon tuotu porno syö naista!
Rikkoo tosiaan oman seksuaalisen itsetunnon. Vie miehen kauas naiselta, vie tunteen aidon ilmaisun, toisen haavoittuvana tunnistamisen taidon ja hiljalleen, etäännyttää. Rikkoo kommunikaation.
En tiedä onko se teillä ollut osatekijänä, kävikö teillä näin.
Mutta, molemmilla peiliin katsomisen paikka. Mitä haluatte? Yhdessä jatkamisen ehdot? Mitä toiseltanne kaipaatte jos päädytte sittenkin jatkamaan vielä? Rakkauttahan tuntuu olevan molemmin puolisesta.
Rakkauden esteenä kohtaamattomuus?
Voimia teille kurjaan tilanteeseen! Toivotan myös uskoa huomiseen.
Alusta voi yrittää aloittaa. Se vaatii vaan molemmilta paljon nöyrtymistä. Empatiaa tuntien.
Köyhän hönkäys on materialistille löyhkää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha yrittää, jos vastoinkäymisessä heti ryntää panemaan toista. Lusikat jakoon.
Jos nuuskaat, en yhtään ihmettele vaikkei haluakaan pussailla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka nyt antaisit anteeksi, et ikinä voi luottaa naiseen kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 09:02"]
Noi voihan. Kurja tilanne! Kaikesta voi silti selvitä, tuostakin. Jos pettäminen on "vain" oire jostakin, siitä että ihmissuhde täytyis korjata. Naisena pakko sanoa, että porno hyvin harvoin rakentaa. Jos oma mies hakisi pornosta jatkuvasti jotain, se jättäisi minut ulos ja etäännyttäisi suuresti. (ex-mies tarvi pornoa, ei minua. Ja vaikkei se ollut eron syy mutta osatekijä siinä että kunnioitukseni häntä kohtaan rapisi) Jospa miehet ymmärtäisivät miten yhteiseen liittoon tuotu porno syö naista! Rikkoo tosiaan oman seksuaalisen itsetunnon. Vie miehen kauas naiselta, vie tunteen aidon ilmaisun, toisen haavoittuvana tunnistamisen taidon ja hiljalleen, etäännyttää. Rikkoo kommunikaation. En tiedä onko se teillä ollut osatekijänä, kävikö teillä näin. Mutta, molemmilla peiliin katsomisen paikka. Mitä haluatte? Yhdessä jatkamisen ehdot? Mitä toiseltanne kaipaatte jos päädytte sittenkin jatkamaan vielä? Rakkauttahan tuntuu olevan molemmin puolisesta. Rakkauden esteenä kohtaamattomuus? Voimia teille kurjaan tilanteeseen! Toivotan myös uskoa huomiseen. Alusta voi yrittää aloittaa. Se vaatii vaan molemmilta paljon nöyrtymistä. Empatiaa tuntien.
[/quote]
Eli yritätäkö tässä nyt kuitenkin vierittää syyn ap:n hartioille? Vaimo pannut toista ja sinä sössötät pornon katselusta.
Ei hyvää päivää.
Jaksamista ap:lle.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:38"]
pannu toista. Se on sitten paketissa, pöntöstä alas meni tämä liitto. :) Yhtäkkiä räkäisen itkun keskeltä oliskin löytyny rakastansuaa ja halailua. Sori, tää juna meni.
Saatana kun vituttaa niin niin kosmisen paljon. Mä roikun netissä ettimässä meille lomia ja avioterapiaa kun toinen käy panemassa.
Huomauttaisin muuten, että useat teistä tarkistaisitte sekstistiset asenteenne. Mies, joka purkaa ahdistustaan netissä saa osakseen kummastelua ja "lopeta vinkuminen" korttia. Itsemirha ois vissiin se sosiaaö
lisesti hyväksitympi vaihtoehto akkamaisen vinkumisen sijaan? Meilläkin ja meidän voimilla on rajamme. Myöskin suosittelen miehiään vihanneita vastanneita tarkistamaan oman asenteenne ja mitä itse tuotte aviomiestenne elämään. Hekin saattavat olla kuilun reunalla mutta itsekkyydessä velloassanne ette sitä huomaa. Monilta myös paistaa halveksunta aviomiestänne kohtaan. Selvittäkää miksi ja korjatkaa tilanne.
Ja nyt if youll excuse me, lähde painamaan ihastustani.
[/quote]
Eli syytät vaimoa pettämisestä, mutta itselläsikin on ihastus jota voit tuosta vaan lähteä painamaan..? Harvassa ovat ne naiset, jotka antavat heti kun joku kertoo olevansa ihastunut.
Yrität kaataa eroanne vaimosi harteille, luultavasti peittääksesi omaa syyllisyyttäsi. Mutta valitettavasti ihmiset eivät ole tyhmiä. Kumpi tuli ensin, sinun vai vaimon ihastus? Eikö ollutkin niin, että ensin sinä kiinnostuit toisista, ja kun vaimosi teki samoin, et kestänytkään omaa lääkettäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa kurja juttu. Ei suhteen ongelmia ratkotaan niin, että siihen tuodaan kolmas osapuoli mukaan. Voimia ap!
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:38"]
pannu toista. Se on sitten paketissa, pöntöstä alas meni tämä liitto. :) Yhtäkkiä räkäisen itkun keskeltä oliskin löytyny rakastansuaa ja halailua. Sori, tää juna meni.
Saatana kun vituttaa niin niin kosmisen paljon. Mä roikun netissä ettimässä meille lomia ja avioterapiaa kun toinen käy panemassa.
Huomauttaisin muuten, että useat teistä tarkistaisitte sekstistiset asenteenne. Mies, joka purkaa ahdistustaan netissä saa osakseen kummastelua ja "lopeta vinkuminen" korttia. Itsemirha ois vissiin se sosiaaö
lisesti hyväksitympi vaihtoehto akkamaisen vinkumisen sijaan? Meilläkin ja meidän voimilla on rajamme. Myöskin suosittelen miehiään vihanneita vastanneita tarkistamaan oman asenteenne ja mitä itse tuotte aviomiestenne elämään. Hekin saattavat olla kuilun reunalla mutta itsekkyydessä velloassanne ette sitä huomaa. Monilta myös paistaa halveksunta aviomiestänne kohtaan. Selvittäkää miksi ja korjatkaa tilanne.
Ja nyt if youll excuse me, lähde painamaan ihastustani.
[/quote]
Eli syytät vaimoa pettämisestä, mutta itselläsikin on ihastus jota voit tuosta vaan lähteä painamaan..? Harvassa ovat ne naiset, jotka antavat heti kun joku kertoo olevansa ihastunut.
Yrität kaataa eroanne vaimosi harteille, luultavasti peittääksesi omaa syyllisyyttäsi. Mutta valitettavasti ihmiset eivät ole tyhmiä. Kumpi tuli ensin, sinun vai vaimon ihastus? Eikö ollutkin niin, että ensin sinä kiinnostuit toisista, ja kun vaimosi teki samoin, et kestänytkään omaa lääkettäsi?
[/quote]
Hohhohhoo. En kiinnostunut toisista, kiinnostuin yhdestä, jonka suhteen en toiminut mitenkään. Tästä seurasi itkupotkuraivarit ja huutoa moneksi kuukaudeksi. Te ette ymmärrä miehiä. Ihastus ei ole mikään palavan rakkauden kohde. Hän oli minusta kiehtova ja viehättävä, ja kun vaimo siitä pillastui hautasin tunteeni. Saadessani kuulla vaimon seikkailuista sain tietää avioliittonk päättyneen ja minun olevan taas sinkku.
Soitin muijalle, halusin "kuuntelijaa", käytiin bissellä ja päädyttiin sänkyyn. Tiesin jo lähtiessäni pääseväni sänkyyn, koska kyseessä on nainen jonka (oikein) arvoin saavan kiksejä ystävänsä päihittämisestä ja jolla ei jalkojen levitys kovin suurta työtä tarvitse.
Ahaa, eli minä pilasin avioliittoni? Mä olisin kävellyt helsingistä moskovaan ilman kenkiä, jos olisin tiennyt sen auttavan. Olin valmis terapiaan, lomalle, muuttamaan käytöstäni. Mutta valitettavasti vaimo päätti toisin. Sillä sekunnilla kun hän päätti vastaanottaa vieraan miehen penistä, meidän suhde oli ohi.
Te naiset olette naurettavia, jotka annatte anteeksi pettämisen. Itsetunnottomia ovimattoja. Kun saan tietää pettämisestä, suhde on ohi. Ei vatvomista, ehkää tai muttaa.
Iltalehtikin uutisoi miesten erokoulusta
En yhtään ihmettele, että on osallistujia. Miehillä ei vain OLE paikkaa missä puhua. Puhua tunteistaan ilman pilkkaa tai vähättelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 09:02"]Noi voihan. Kurja tilanne!
Kaikesta voi silti selvitä, tuostakin. Jos pettäminen on "vain" oire jostakin, siitä että ihmissuhde täytyis korjata.
Naisena pakko sanoa, että porno hyvin harvoin rakentaa. Jos oma mies hakisi pornosta jatkuvasti jotain, se jättäisi minut ulos ja etäännyttäisi suuresti. (ex-mies tarvi pornoa, ei minua. Ja vaikkei se ollut eron syy mutta osatekijä siinä että kunnioitukseni häntä kohtaan rapisi)
Jospa miehet ymmärtäisivät miten yhteiseen liittoon tuotu porno syö naista!
Rikkoo tosiaan oman seksuaalisen itsetunnon. Vie miehen kauas naiselta, vie tunteen aidon ilmaisun, toisen haavoittuvana tunnistamisen taidon ja hiljalleen, etäännyttää. Rikkoo kommunikaation.
En tiedä onko se teillä ollut osatekijänä, kävikö teillä näin.
Mutta, molemmilla peiliin katsomisen paikka. Mitä haluatte? Yhdessä jatkamisen ehdot? Mitä toiseltanne kaipaatte jos päädytte sittenkin jatkamaan vielä? Rakkauttahan tuntuu olevan molemmin puolisesta.
Rakkauden esteenä kohtaamattomuus?
Voimia teille kurjaan tilanteeseen! Toivotan myös uskoa huomiseen.
Alusta voi yrittää aloittaa. Se vaatii vaan molemmilta paljon nöyrtymistä. Empatiaa tuntien.
[/quote]
Voi voi. Tää saattaa upota bimbokanoihin, jotka etsivät syytä miehen pettämiseen ja uskovat kaiken schaissen mitä syyksi tarjotaan.
Mä en ole vastuussa vaimoni pettämisestä eikä se ole minulla peiliin katsomisen paikka.
Tsemppiä elämään, tarvitset sitä tuolla räsynukkeasenteellasi.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 18:41"][quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 23:38"]
pannu toista. Se on sitten paketissa, pöntöstä alas meni tämä liitto. :) Yhtäkkiä räkäisen itkun keskeltä oliskin löytyny rakastansuaa ja halailua. Sori, tää juna meni.
Saatana kun vituttaa niin niin kosmisen paljon. Mä roikun netissä ettimässä meille lomia ja avioterapiaa kun toinen käy panemassa.
Huomauttaisin muuten, että useat teistä tarkistaisitte sekstistiset asenteenne. Mies, joka purkaa ahdistustaan netissä saa osakseen kummastelua ja "lopeta vinkuminen" korttia. Itsemirha ois vissiin se sosiaaö
lisesti hyväksitympi vaihtoehto akkamaisen vinkumisen sijaan? Meilläkin ja meidän voimilla on rajamme. Myöskin suosittelen miehiään vihanneita vastanneita tarkistamaan oman asenteenne ja mitä itse tuotte aviomiestenne elämään. Hekin saattavat olla kuilun reunalla mutta itsekkyydessä velloassanne ette sitä huomaa. Monilta myös paistaa halveksunta aviomiestänne kohtaan. Selvittäkää miksi ja korjatkaa tilanne.
Ja nyt if youll excuse me, lähde painamaan ihastustani.
[/quote]
Eli syytät vaimoa pettämisestä, mutta itselläsikin on ihastus jota voit tuosta vaan lähteä painamaan..? Harvassa ovat ne naiset, jotka antavat heti kun joku kertoo olevansa ihastunut.
Yrität kaataa eroanne vaimosi harteille, luultavasti peittääksesi omaa syyllisyyttäsi. Mutta valitettavasti ihmiset eivät ole tyhmiä. Kumpi tuli ensin, sinun vai vaimon ihastus? Eikö ollutkin niin, että ensin sinä kiinnostuit toisista, ja kun vaimosi teki samoin, et kestänytkään omaa lääkettäsi?
[/quote]
Hohhohhoo. En kiinnostunut toisista, kiinnostuin yhdestä, jonka suhteen en toiminut mitenkään. Tästä seurasi itkupotkuraivarit ja huutoa moneksi kuukaudeksi. Te ette ymmärrä miehiä. Ihastus ei ole mikään palavan rakkauden kohde. Hän oli minusta kiehtova ja viehättävä, ja kun vaimo siitä pillastui hautasin tunteeni. Saadessani kuulla vaimon seikkailuista sain tietää avioliittonk päättyneen ja minun olevan taas sinkku.
Soitin muijalle, halusin "kuuntelijaa", käytiin bissellä ja päädyttiin sänkyyn. Tiesin jo lähtiessäni pääseväni sänkyyn, koska kyseessä on nainen jonka (oikein) arvoin saavan kiksejä ystävänsä päihittämisestä ja jolla ei jalkojen levitys kovin suurta työtä tarvitse.
Ahaa, eli minä pilasin avioliittoni? Mä olisin kävellyt helsingistä moskovaan ilman kenkiä, jos olisin tiennyt sen auttavan. Olin valmis terapiaan, lomalle, muuttamaan käytöstäni. Mutta valitettavasti vaimo päätti toisin. Sillä sekunnilla kun hän päätti vastaanottaa vieraan miehen penistä, meidän suhde oli ohi.
Te naiset olette naurettavia, jotka annatte anteeksi pettämisen. Itsetunnottomia ovimattoja. Kun saan tietää pettämisestä, suhde on ohi. Ei vatvomista, ehkää tai muttaa.
Iltalehtikin uutisoi miesten erokoulusta
En yhtään ihmettele, että on osallistujia. Miehillä ei vain OLE paikkaa missä puhua. Puhua tunteistaan ilman pilkkaa tai vähättelyä.
[/quote]
Siis missä välissä sä kävit panemassa?
Voi ap... Olin jo sinun puolellasi, mutta osoittauduitkin sitten pettäjäksi itsekin vaikka omien sanojesi mukaan olit vain ihastunut. No, sait mitä tilasit ja niin makaa kuin petaa + muutamaa muu aiheeseen sopiva sananlasku. Et ehkä kasvanut ja viisastunut tästä suhteestanne ollenkaan, mutta ehkä se antoi uutta näkökantaa. Onnea vaan matkaan teille molemmille, nyt sitten vain kilvan huutamaan muille kuinka toinen oli pettäjä, itse kunnon ollut vain uhri.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:11"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 14:55"]Huh huh ap, oon se joka kävi kanssas rakentavaa keskustelua muutamankin kommentin verran ja viime viikolla. Aika monttu auki tässä oon et sit koko homma kusi näin, lapselliseks ja satuttavaks valtapelaamiseks. Sua hallitsee ihan oikeutetusti vitunmoinen raivo ja pettymys tällä hetkellä, itselläkin olis jos olisin samassa tilanteessa, mutta nyt kun oot saanut kostos niin pysähdy miettimään miltä susta sen vihan alla tuntuu. Väittäisin et siel on hylätyksi tulemisen tunnetta, tuhottua itsetuntoa, luottamuspulaa, pelkoa jne. Sä pidit omat halus kurissa ja vaimos taas ei. Vaimo on teidän kuviossa se kusipää joka ei yrittänyt, mutta pakko kysyä että sanoitko sä koskaan sille että nyt sä haluat terpiaan, että nyt sä haluat pelastaa tän liiton? Ja miks siinä lopulta meni niin kauan ennenku sä pääsit havainnosta X toteutukseen Y eli siitä että vaimos ei halua suudella sua siihen että pitäis varmaan jutella näistä ongelmista? Mietin kans tota juomista, onks se hallussa tai kuinka arkista se on, olisko se yks tekijä mikä sai sun vaimon etääntymään? [/quote] voi teitä naisia. Elämä on helppoa kun ymmärtää realiteetit. Mua ei petetä. Jos petetään, avioliitto on ohi. Olen nyt sinkku. Siinä ei ole mitään valtapeliä, kieroilua, änkyttämistä tai jahkailua. Kun petetään, suhde on ohi ja kuopattu. Mikä ihme saa teidät luulemaan, että haluaisin lapsieni äidiksi löyhämoraalisen h*tsun? Miksi taistelisin tuollaisesta naisesta? Ootte te aikamoisia. KYLLÄ, kestin kylmyyttä helvetin pitkään ja yritin fiksata sen.
[/quote]
Minkä kommentin pohjalta kategorisoit mut johonkin "voi teitä naisia"-kategoriaan? Mä en ole moralisoinut sua heti eron jälkeen tapahtuneesta panokerrasta, päin vastoin, sanoin et ymmärrän sua. Mulla on eri moraali kun sulla, mun mielestä pettäminen ei ole parisuhteen päätös (vaikka sun tapauksessa olisin varmaan jättänyt myös) mutta se ei ehkä oo nyt olennaista, sillä ymmärrän että sulle se on liiton päätöspiste. Mun mielestä valtapeliä on ex-vaimos puolelta se ettei se suostunut puhumaan sun kanssa tai koskettamaan sua vaan meni sen sijaan panemaan toista ja sitten itkee että rakastaa sua, en missään kohdassa viitannu että sä olisit sen valtapelin syyllinen.
Sen sijaan mä en ite tajuu sitä että miten sä historian takaa lauot jotain "miks mä taistelisin sellasesta hutsusta" kun hetkeä ennen kuin tiesit pettämisestä olit valmis tekemään sen naisen vuoks aika paljon ja pelkäsit menettämistä ja samaan aikaan kerroit ettet oo hyvä puhumaan tunteistas ja et olis aika överii sanoo omalle vaimolle ettet halua elää ilman sitä. Mun mielestä sun särjettyä sydäntä ei korjaa se et käyt panemassa exän frendiä (oliks se se sama nainen josta aiemmin haaveilit ja runkkailit?) mut ehkei sitä missään ratkaisumielessä tehtykään, ehkä kuitenkin vähän kostomielessä, sitä saa mitä tilaa?
Faktat pöytään: sun vaimos petti sua ilmeisesti pidempäänkin ja se sattuu ihan vitusti. Sä oot kirjottanu jonneki AV-palstalle siitä et miks vaimo ei anna suudella blaa blaa ja kuinka sokee olitkaan, ymmärrän että korpeaa pikkasen. Mutta, sulla ei oo mitään kaduttavaa siinä et toivoit parasta ja yritit pitää kiinni noinkin törkeestä puolisosta. Toistan itteeni mut anna niiden epävarmuuksien ja pelkojen nousta sieltä vihan alta ennen ku etsit lapsilles äidin. Marttyyreistä kun ei tykkää kukaan ja tunnevammasista vielä harvempi.
Ja nyt ku tää palsta on sun puolelta todettu vaan kaksnaamasten akkojen paskanjauhannaks voit pahan olon hiipiessä joko juoda vähän lisää viskiä, kuunnella lisää iskän jämäköitä ohjeita, käydä painamassa paria kissaa lisää ja lopulta pyöritellä niitä synkeitä ajatuksia ihan keskenään. Kato, sun katkeruus tarttu jo muhunkin!
[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 16:32"]
Missä vaimo nyt?
[/quote]
Katsoo telkkaria. Mä oon datannu koko päivän.
Jos et vielä ole, niin ala panemaan muita muijia.