Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaako muita supermenestyneet kolmekymppiset?
26.11.2021 |
Ahdistaa, kun ympärillä on valtavasti kolmekymppisiä supermenestyneitä ihmisiä. Näillä ihmisillä on jo kolmekymppisenä huipputyöpaikat johtoportaassa aloilla, joilla yleensä johtotehtävissä on keski-ikäisiä ja sitä vanhempia. Näillä ihmisillä on huippuduunin lisäksi puoliso ja lapsi/lapsia, omistusasunto ja tavoitteellisia harrastuksia. Monella on kroppakin hyvässä kunnossa ja laajat sosiaaliset verkostot. Toiset ovat paahtaneet töiden ohessa opintoja tai jopa väikkärin. Aikoinaan tuntui, että tuollaisia monella tavalla elämässä pärjänneitä ihmisiä oli keski-ikäisissä ja sitä vanhemmissa, joilla oli vuosikymmenten aikana ollut aikaa edetä elämässä monella tavalla. Nyt tuntuu, että jatkuvasti uutisoidaan jostakin nuoresta huippulupauksesta tai kolmekymppisestä rikkaasta yritysjohtajasta - menestys on tullut jo tosi nuorena.
Olen aikoinaan opiskellut ja olen ollut työelämässä jo vuosia, mutta mietin, miten ihmeessä nuo ihmiset saavat tuon kaiken ja miten he ehtivät tekemään tuon kaiken? Olen 31 v, vakituisessa työpaikassa (jossa en viihdy) ja haluaisin edetä urallani. Uuden työpaikan saaminen on alallani älyttömän vaikeata koronatilanteesta johtuen, kun paikkoja ei huonon taloustilanteen takia avaudu. On vain pakko odottaa tilanteen helpottamista ja siltikin eteneminen uralla on hidasta, vaikka tekisi kovasti töitä sen eteen. Asutaan puolison ja lapsen kanssa yhä vuokralla vanhassa talossa, kun pysyvä asuinpaikkakuvio on kohdallamme auki. Tavoitteellisille harrastuksille ja todella aktiiviselle sosiaaliselle elämälle ei ole pikkulapsiperheessä aikaa.
Ahdistaako muita nämä supermenestyneet kolmekymppiset, jotka paahtavat sata lasissa kaikkea mahdollista ja tuntuvat menestyvän joka asiassa? Itselleni tulee olo, että jatkuvat uutiset menestyjistä, nuoresta pääministeristä jne ahdistavat, kun itse ei tuollaiseen suorittamiseen kykene.
Ap
Kommentit (48)
Kyllä, itse olen eläkkeellä enkä tehnyt paljon yhtään töitä ja käynyt kouluja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ahdista enää. Ei kannata vertailla.
Itse kuulun ikäryhmäni ylimpään palkkadesiiliin, mutta kyllähän sitä ihmettelee nuorempia jamppoja jotka ovat omalla osaamisellaan hommissa jotka oikeuttavat siihen ylimmän prosentin tuloluokkaan.
Ei ahdista yhtään. En edes halua edetä mihinkään johtoportaaseen, vaan haluan tehdä ns. tylsää työtä rauhassa ilman turhaa stressiä. Oma onnellisuuteni on minulle paljon tärkeämpää kuin valta ja raha.
Mua nyt vaan ahistaa tää kylmä talo joka pitäs lämmittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, koska olen yksi niistä. Kannattaisi ne koulut käydä, niin olisi mahdollisuus samaan.
Ei ahdista. Ei ne oikeasti jaksa olla läsnä tai ei ole kovin paljon aikaa kaikille lapsille ja ystäville, jos elämä on täynnä töitä ja saavutuksia. Itse olen aina ollut sellainen, että tykkään kun on paljon vapaa-aikaa. Alkaisin varmaan itkua vääntää aika äkkiä jos pitäisi koko ajan hösätä jossain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elän jo kolmikymppisenä suomalaista unelmaa. Farmariauto, omistusrivitalo ja lapsi. En mä halua olla mikään huippujohtaja
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska olen yksi niistä. Kannattaisi ne koulut käydä, niin olisi mahdollisuus samaan.
Pelkällä koulunkäynnillä ei uralla edetä. Jos ei ole suhteita, tai jos sattuu omaamaan huonot sosiaaliset taidot vaikkapa menneisyyden traumoista tai autismista johtuen, niin joutuu hyväksymään sen ettei edes keskiluokkaiseen elämään tule yltämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä ei voi tietää, mitä kulissien takana on.
Se korkea edennyt ihminen voi olla inhottu esimies.
Puolison kanssa voi mennä huonosti ja välit lapsiin on etäiset.
Talot ja muut on hankittu velaksi.
Ihmisellä tai hänen läheisellään voi olla sairauksia.
Kenenkään elämä ei ole täydellistä.
Ei. Käsittämätöntä, että tuollainen asia voi joitain ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinäkö kiinnitit autooni pskaisen seurantalaitteen?
Ei ahdista. Elän omaa elämääni juuri kuten haluan, enkä vertaile itseäni tai elämääni muiden elämään. Tämä on juuri minulle sopiva elämä. En halua suorittaa elämääni, vaan elän rauhallisesti nauttien kaikesta siitä mitä minulla on. Enkä ole kateellinen toisten menestymisestä. Hyvä jos menestyvät. Rakastan elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa, ap! Vaikka tässä ketjussa moni sanoo ettei pidä vertailla niin kyllä sitä silti vertailee, vaikkei haluaisi. Se on ihan inhimillistä.
Se on pintaa ja jossakin vaiheessa sielläkin saattaa juosta piuhat oikosulkuun. 3kymppisenä jaksaa vielä suht kuolemattomana ja 4kymppisenä kerätään sitten näitä burnout keissejä kasaan. Riippuu mitä elämältään haluaa ja antaako se ulkoinen menestys sisäisesti mielenrauhaa vai onko koko ajan olo, että siellä oravanpyörässä on juostava vähän vielä nopeammin ettei muut ohita. Eli nykyään 4kymppisenä en jaksa ihailla/kadehtia näitä superosaajia. Mulle riittää keskitason tulot, kiva keskitason auto ja ettei kaupassa tarvitse laskea euroja että voinko ostaa jonkun suklaan tai kivan kahvin tms. Pelkkään luksustasoon siirtyminen ei sitä onnea lisää. Joku Jim Carrey taisi joskus jossakin todeta että jokaisen pitäisi päästä olemaan miljonääri ymmärtäekseen että se ei tuo onnea jos muuten ei ole hyvä olla.
Katsoppa kuinka kauan ovat siellä menestyksessä.
En halua tuollaista suoritus-elämää. Aika monella on melkoinen velkataakka kulissien ylläpitämiseksi.
Ei. En tunne yhtäkään kuvailemasi kaltaista ihmistä.
Soittelette frendienne kanssa että missä olen menossa. Pääsen yhdestä eroon niin jo on seuraava perässä kiinni.
Alue: Aihe vapaa
Oot ainoa jota toi ahdistaa