Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa kandidaatintutkintoa ei pidetä pätevänä tutkintona
25.11.2021 |
mutta esim. AMK:ta pidetään? Jos opiskelet vain kandin, niin sinun katsotaan lopettaneen opinnot kesken. Ulkomailla kandidaatintutkinto on täysin pätevä yliopistotutkinto, jolla monella pääsee asiantuntijatöihin. Suomesssa kandidaatintutkinnolla harvemmin edes saa alan harjoittelupaikkoja.
Kommentit (65)
Koska useisiin, ja erityisesti kuntien ja valtioin virkohin vaaditaan ylempi korkeakoulu tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maassamme on liikaa korkeakoulutettuja. Samaan hengenvetoon puhutaan, kuinka tarvitaan akateemista työvoimaa ulkomailta kun Suomessakin monta akateemista työtöntä.
Minä aikoinani valmistuin ensin humkandiksi ja sitten filkandiksi ja sitten vielä ostin 45 markalla maisterin arvon.
Humkand nosti palkkaani.
Ulkomailla tosiaan jo bachelor on jotain ja se mainitaan "akateemiseksi tutkinnoksi".
AMK:n käyneet harvoin kilpailevat suoraan samoista työpaikoista kuin yliopistosta valmistuneet.
Paitsi silloin, jos amk:n tutkinnon suorittaneella on takanaan todella erittäin hyvä työkokemus.
Amk:sta valmistuu keskitason työntekijöitä, ja virkailijoita suoraan työelämään kuten: insinöörejä, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, myynnin-ja markkinoinin ammattilaisia, sosionomeja ja muita vastaavia.
Vierailija kirjoitti:
Minä aikoinani valmistuin ensin humkandiksi ja sitten filkandiksi ja sitten vielä ostin 45 markalla maisterin arvon.
Humkand nosti palkkaani.
Ulkomailla tosiaan jo bachelor on jotain ja se mainitaan "akateemiseksi tutkinnoksi".
Onhan se oma erillinen tutkintonsa. Ylipisto, toisin kuin amk, on akateeminen oppilaitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?
AMK on alempi korkeakoulututkinto, josta valmistuu tradenomeja. Vähän kuin ihmettelisit että miksi ammattikoulun käyneet ovat suorittaneet tutkintonsa, vaikka opiskelevat vähemmän kuin muut.
Ja kyllä suomessakin pääsee töihin kandin tutkinnoilla tietyille aloille todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska muutamaa harvaa alaa lukuunottamatta kandintutkinnoilla ei ole vielä tarpeeksi pitkää historiaa täällä. Ei asiat muutu päivässä. Jotkut valitettavasti joutuvat elämään tätä välivaihetta.
Maistereita on niin paljon, että kandit jäävät jalkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska muutamaa harvaa alaa lukuunottamatta kandintutkinnoilla ei ole vielä tarpeeksi pitkää historiaa täällä. Ei asiat muutu päivässä. Jotkut valitettavasti joutuvat elämään tätä välivaihetta.
Eikö aikaisemmin maisterintutkinto ja kandidaatintutkinto olleet nimetty toisinpäin? Esim. Tarja Halonen on oikeustieteen kandidaatti.
Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.
Dippainssiksi pääsee eri polkuja.
1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.
2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu
Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.
Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa kandi tuntuu olevan sisällöltään laajempi kuin Suomen vastaava tutkinto. Ehkä tästä johtuen muualla kandeilla on jo enemmän valmiuksia työelämään?
Totta, onhan niillä jo lähtökohtaisesti parempi kielitaito, valmiiksi ulkomailla saatua työkokemusta joten ei ihme, että ovat Suomessa haluttua Premium luokkaa.
Olen HuK, koska en jaksanut lukea enempää. Olen töissä ihan eri alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä kysymys, koska esim. useita EU-virkoja voi hakea pelkällä korkeakoulututkinnolla (ei tarvitse olla ylempi).
Vierailija kirjoitti:
Maassamme on liikaa korkeakoulutettuja. Samaan hengenvetoon puhutaan, kuinka tarvitaan akateemista työvoimaa ulkomailta kun Suomessakin monta akateemista työtöntä.
No, ei kukaan Suomeen halua lisää henkilöitä, jolla on tutkinto suomen historista, folkloristiikasta tai kotimaisesta kirjallisuudesta.
Jotenkin todella väsynyttä, että on akateemisia, jotka kuvittelee, että kaikki akateemiset kelpaavat kaikkiin akateemisiin töihin. Osaamisen käsite on täysin vieras, vaikka takana on mitä tekstianalyysin opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muutamaa harvaa alaa lukuunottamatta kandintutkinnoilla ei ole vielä tarpeeksi pitkää historiaa täällä. Ei asiat muutu päivässä. Jotkut valitettavasti joutuvat elämään tätä välivaihetta.
Eikö aikaisemmin maisterintutkinto ja kandidaatintutkinto olleet nimetty toisinpäin? Esim. Tarja Halonen on oikeustieteen kandidaatti.
Ei vaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja maisterin arvon sai ostaa. Filosofian kandidaatti oli myös ylempi korkeakoulututkinto ja alempi tutkinto oli nimeltään humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti. Maisterin tittelin sai sitten erikseen ostamalla.
Tutkintojen uudistuksen jälkeen tämä muuttui.
Meillä on niin paljon maistereita, että ei tarvitse tyytyä kandeihin.
Vierailija kirjoitti:
Maistereita on niin paljon, että kandit jäävät jalkoihin.
Niinhän se on että koulutuksen lisääntyessä kisa kiristyy. Niissä 1950-luvun Suomi-filmeissä ylioppilaita pidettiin vielä "oppineina", sillä suhteellisen pieni osa ikäluokasta kirjoitti ylioppilaiksi maistereista puhumattakaan. Ne 1950-luvun maisterit varmaankin vastaisivat harvalukuisuudellaan nykyisiä tohtoreita.
1980-luvulla yliopistossa perustutkinto monella alalla oli filosofian kandidaatti, jonka suorittaminen edellytti gradun tekemistä ja sen perusteella myönnettiin filosofian maisterin arvo. Sitä vastoin humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatti oli pelkkä alempi oppiarvo, jonka sai suoritettuun noin 100 opintoviikkoa tietyin vaatimuksin. Valmistuminen edellytti kuitenkin aina gradun tekemistä ja sitä varten myönnettiin 7 vuoden ajan opintotukea, joka oli vahvasti opintolainaan painottuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on vaikea hahmottaa mitä mistäkin valmistuu ja mitä se tarkoittaa.
Dippainssiksi pääsee eri polkuja.
1. Ensin amis, sitten AMK ja sitten korkeakoulu.
2. Ensin lukio, sitten korkeakoulu
Erone näissä on, että 1. polun selviää amis-matikoilla (peruskoulumatikka). Tokassa polussa taas tarvii perehtyä syvällisesti matematiikkaa, ensin lukiossa pitkä matikka ja sitten korkeakoulun perusmatikat - kaikenlaiset N-ulotteisten kompleksifunktioiden analyysit ja muut tulevat hyvin tutuiksi. Vaikka kummassakin tutkintonimike lopuksi on diplomi-insinööri, eroa on kuin yllä ja päivällä.
Aiemmin insinööri (teknisestä opistosta) oli BSc ja diplomi-insinööri oli MSc. Nykyään noista ei kukaan tiedä mikä on mitäkin, tai mitä se tarkoittaa osaamisessa.
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
*jolla monet