Olitsitko mieluummin liian hiljaisen vai liian puheliaan ihmisen ystävä?

Puheliaan. Inhoan hissukoita joilta ei saa kun yhden sanan vastauksia nyhdettyä kysymyksiin ja keskustelu olisi ihan ylivoimainen tavoite. Mulla kyllä on jo yksi "liian" puhelias kaveri. Hyvää illanistujais seuraa mutta arkipäivänä en kyllä jaksaisi häntä meillä kestittää kahta tuntia kauempaa :D Onneksi asuukin ulkomailla ja käy suomessa noin 3-4krt vuodessa, parin viikon visiittejä kerrallaan ;) 

Hiljaisen. Inhoan kaikkea meluisaa (lapset, koirat, rääkyvät ja kiroilevat naapurit etc) ja tykkään keskustella hiljaisella volyymillä. Puhelias menee siinä tapauksessa, että puheen volyymi on hiljainen ja osaa pysähtyä myös kuuntelemaan, eikä ole itserakas minäminä-tyyppi, joka rakastaa ennen kaikkea omaa ääntään ja omia juttujaan.

Hiljaisen. Olen itsekin hiljainen. Paljon puhuvan kanssa räjähtää pää, kun ei saa hetkeäkään olla rauhassa omien ajatustensa kanssa.

En oo koskaan tavannu liian puheliasta ihmistä. Hiljasta en jaksa, oon mielummin kokonaan yksin ku ihmisen kanssa josta saa lypsää kaiken irti.

Ystävyystasolla hiljaisetkin ovat puheliaita. Hiljaiset ovat hiljaisia vain joukossa. Olen itse "hiljaisia", koska en kestä tyhjää kälätystä. Ystävien kanssa puhumme asiaa.

Puheliaan extroverin kanssa tietenkin, kuten itsekin olen. Introvertit ovat lähinnä ahdistavaa seuraa.

Kokemukseni mukaan hiljaiset ihmiset ovat aina samaa mieltä, eivät koskaan sano oikeaa mielipidettään ja valittavat selän takana ku mieli on pahana.

Puhelias, kunhan osaa myös välillä keskustella asiallisesti ja syvällisesti.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:50"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 15:39"]

Hiljaisen. Puheliaat ovat yleensä liian päällepäsmäröiviä ihmisiä ja arvostelevat häikäilemättömästi kaikkia ja kaikkea.

Puheliaat voivat etsiä seuraa vaikka amerikkalaisista ihmisistä, siellä kun arvostetaan sellaista tyhjänpäiväistä pälätystä asiasta kuin asiasta.

[/quote]Hiljaiset ovat kieroja ja ilkeitä, jotka sanomisen sijaan mulkoilevat muita vihamielisesti ja purkautuvat asiasta jälkeenpäin nettiin.

[/quote]

Enpä ole törmännyt kieroihin, ilkeisiin ja mulkoileviin hiljaisiin ihmisiin vaan lähes poikkeuksetta ovat olleet nämä hiljaiset ihmiset oikein mukavia ihmisiä.

Itse kun olen tämmöinen hiljainen hissukka (monien mielestä varmasti se "liian hiljainen), niin vietän mielummin aikaani puheliaampien ihmisten seurassa, kuin toisten hiljaisten. Todella vaivaannuttavaa ja inhottavaa, jos kumpikaan ei saa minkäänlaista keskustelua aikaiseksi! Ja ymmärrän hyvin teitä muitakin, jotka vaivaannutte hiljaisten ihmisten seurassa ja tiedostan itsekin, etten ole varmaankaan sitä parhainta seuraa :( Puheliaampien seurassa tunnen oloni rennommaksi ja heidän kanssaan uskaltaudun paremmin itsekin jutustelemaan. Ei tietenkään liian papupata tyyppinen ihminen, joka ei anna toiselle suunvuoroa, ole miellyttävää sekään. 

Liian hiljaisen. Mulla on ollut sekä työkaverina että yhdessä yhdistystoiminnassa mukana tyyppi, eri ihmisiä siis, etteivät nämä pysty olemaan hetkeäkään hiljaa. Ei näitä oikein ne normaalin puheliaatkaan tahdo kestää. Itse olen hiljaisempaa sorttia. Kyllä ne hiljaisetkin puhuu, jos on asiaa ja miksi puhua, jos ei ole asiaa. Hiljaisen kanssa voi pelata vaikka shakkia. 

Puhelias tietty! Paljon mielenkiintoisempi ja ei tartte ite olla äänessä koko aikaa, en pidä epämukavista hiljaisista hetkistä keskustelussa

Hiljaisen. En kestä jatkuvaa ja kovaäänistä pälätystä. Rasittavimipia ovat sellaiset ihmiset, jotka eivät hetkesikään anna tilaa muille vaan puhuvat taukoamatta ja ovat kiinnostuneita vain ja ainoastaan itsestään ja omista jutuistaan.

Yksi kaveri kälättää aina asioitaan niin hartaasti, että usein kun erotaan, huomaan etten ehtinyt jotain asiaani edes ottaa puheeksi, vaikka olisin halunnut. Kaikki aika menee hänen asioiden kuuntelemiseen, ja minun juttuni kääntää aina pian taas pois, itseensä. 

Toisaalta liian hiljaisen kanssa saattaisi olla vielä tylsempää. Olen kyllä yleensä hyvä saamaan ujot ja hiljaisetkin juttelemaan.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 17:21"]

Itse kun olen tämmöinen hiljainen hissukka (monien mielestä varmasti se "liian hiljainen), niin vietän mielummin aikaani puheliaampien ihmisten seurassa, kuin toisten hiljaisten. Todella vaivaannuttavaa ja inhottavaa, jos kumpikaan ei saa minkäänlaista keskustelua aikaiseksi! Ja ymmärrän hyvin teitä muitakin, jotka vaivaannutte hiljaisten ihmisten seurassa ja tiedostan itsekin, etten ole varmaankaan sitä parhainta seuraa :( Puheliaampien seurassa tunnen oloni rennommaksi ja heidän kanssaan uskaltaudun paremmin itsekin jutustelemaan. Ei tietenkään liian papupata tyyppinen ihminen, joka ei anna toiselle suunvuoroa, ole miellyttävää sekään. 

[/quote]

Miksi siitä puhumisesta pitää tuntea painetta? Tai voinhan minä itsekin vastata, koska olin joskus samanlainen. Ajattelin että minun täytyy olla hiljaisen ihmisen seurassa se "viihdyttäjä". Tämä ekstroventti kulttuuri oli iskenyt minuun kuin amerikkalaiseen että näyttääksesi ihmiseltä pitää puhua koko ajan. Nyttemmin minusta olisi ihanaa olla toisen ihmisen seurassa, ilman että minun tarvitsee pelätä toisen ihmisen tylsistymistä omassa seurassani, vaan voin olla oma itseni. Tämä varmaan vaatii sitä että kummatkin jollain näkymättömällä tavalla ymmärtävät tätä puolta toisissaan, että on ok olla toisen kanssa ilmankin pölinää.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 17:47"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 17:21"]

Itse kun olen tämmöinen hiljainen hissukka (monien mielestä varmasti se "liian hiljainen), niin vietän mielummin aikaani puheliaampien ihmisten seurassa, kuin toisten hiljaisten. Todella vaivaannuttavaa ja inhottavaa, jos kumpikaan ei saa minkäänlaista keskustelua aikaiseksi! Ja ymmärrän hyvin teitä muitakin, jotka vaivaannutte hiljaisten ihmisten seurassa ja tiedostan itsekin, etten ole varmaankaan sitä parhainta seuraa :( Puheliaampien seurassa tunnen oloni rennommaksi ja heidän kanssaan uskaltaudun paremmin itsekin jutustelemaan. Ei tietenkään liian papupata tyyppinen ihminen, joka ei anna toiselle suunvuoroa, ole miellyttävää sekään. 

[/quote]

Miksi siitä puhumisesta pitää tuntea painetta? 

[/quote]

Suoraan sanottuna en tiedä :D Puhumattomuus vaan jotenkin ahdistaa/tuntuu ikävältä. Tietysti lyhyitä hiljaisia hetkiä kesken keskustelun voi tulla aina välillä, sehän on ihan normaalia eikä minua se häiritse. Mutta onhan se vaivaannuttavaa jos esim. kahvipöydässä istutaan puoli tuntia eikä kukaan puhu mitään.

-36

[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 16:31"]

Olen itse aika puhelias, ja hiljainen saa minussa esiin liian puheliaan käytöksen, sellaisen mitä häpeän jälkikäteen. Koska toinen on hiljaa, tulee mulle tunne, että nyt täytyy minun puhua, ja hermostuneena pälätän sitten kaksinverroin (tiedän että syy on minussa oikeasti). Toisen puheliaan kanssa saan "levätä" välillä.

[/quote]

Tämä. Mene kahville jonkun tuppisuun kanssa ja yritä siinä nyt sitten keksiä jotain sanottavaa ja päädy sitten sanomaan kuitenkin jotain ihan uskomattoman urpoa kun ei hiljaakaan kehtaa olla. Ei helvetti, epäilen, että eräs kaverini tekee tätä ihan tahallaan, että saisi minut näyttämään ihan vitun tyhmältä.

Liian puheliaiden ihmisten seuraa kestän jopa muutaman tunnin harvakseltaan. Liian hiljaisten seuraa vain hetken. Molemmat vievät energiaani ja olen jotenkin uupunut seurustelutuokion jälkeen. Sopivan puheliaat, mutta kuuntelutaitoiset, fiksut ihmiset ovat ihania.

Tunnen oloni kiusaantuneeksi hiljaisten kanssa. Puheliaiden kanssa olen paremmin samalla aaltopituudella ja minulla on hauskempaa. Pidän myös siitä, että toisesta saa spontaanisti irti mielipiteitä ym. Hiljaisista tulee usein sellainen olo etten tiedä mitä he oikeasti ovat mieltä, kunhan myötäilevät. Puheliailta tunnrn saavani myös paremmin neuvoja ja näkökulmia. Koska minulla on usei kiusaantunut olo liian hiljaisen ihmisen kanssa ja olen vain pari kertaa törmännyt liian puheliaaseen tyyppiin, valitsen ehdottomasti puheliaan.

Puheliaat ovat kiinnostavampaa seuraa. En halua epätoivoisesti kannatella keskustelua ja nyhtää lyhyitä vastauksia. Tulee olo, ettei toista taida edes kiinnostaa jos itse joutuu pitämään keskustelua yllä tosi yksipuolisesti. Kiusallista ja vaivaannuttavaa. Puheliaan kanssa helpompaa