Lue keskustelun säännöt.
Pelkään, että olen huono äiti ja pilaan lasteni kiintymyssuhteen
24.11.2021 |
Pelkään, että olen huono äiti ja pilaan lasteni kiintymyssuhteen, sillä välillä olen niin väsynyt, että huudan ja kiroilen uhmaikäiselle lapselle ja saatan jopa käyttää haukkumasanojakin. Pari kertaa olen tarttunut taaperoa käsivarresta. Pelkään, että olen samanlainen kuin oma narsistiäitini, ja lapsistani tulee samanlaisia kiintymyssuhdeongelmaisia aikuisia, kuin minä olen. Pelkään, että en osaa olla riittävän hyvä tuki ja turva lapsilleni. Pääosin meillä menee kuitenkin ihan hyvin, ulkoillaan, luetaan, leikitään, käydään kerhoissa ja nähdään kavereita yms.
Meillä on siis kaksi lasta (2,5 vuotta ja 3 kuukautta) kumpikin nukkuu huonosti ja esikoisella on hirvittävä uhma. Mies tekee pitkää päivää töissä ja tukiverkosto on surkea.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanlaisia tuntemuksia. Kumpikin lapsi muutamaa kuukautta vanhempia kuin sinulla, mutta uhmaikäinen ja vauva täälläkin. Olin superäiti ennen kuin vauva syntyi, ja nyt väsymyksen ja riittämättömyyden tunteen takia en ole enää puoliakaan siitä. Hyviäkin hetkiä on paljon, toivon että lapsi muistaa ne ja itse saan voimaa ja tukea jostain keskittyä hetkeen ja olla taas se iloinen ja kaikesta kiitollinen äiti, joka olin. En tiedä voisiko tämä olla synnytyksen jälkeistä masennusta...?
Minäkin olin superäiti ennen vauvaa, mutta vauvan syntymän jälkeen suhde esikoiseen on muuttunut. Ennen olin se äiti, joka oli valmis luopumaan ihan kaikesta lapsensa vuoksi. Nyt lähinnä ahdistaa olla palveluksessa 24/7, kun en ehdi edes syömään, nukkumaan, käymään vessassa, tekemään kotitöitä tai saati sitten harrastamaan tai viettämään omaa aikaa. Tiedostan kyllä, että käytökseni esikoista kohtaan on välillä asiatonta, etenki häneen fyysisesti tarttuminen ja raivoaminen, mutta olen vain jotenkin niin väsynyt ja yksin ilman tukea. Kyllähän tässä saattaa masennustakin olla taustalla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono äiti ei mieti lapsensa kiintymyssuhdetta, eli et ole huono äiti. Olet vain uupunut äiti. Pyydä apua mieheltäsi ja sukulaisilta, jos mahdollista. Sun pitää nyt saada vain kunnon yöunet.
Vierailija kirjoitti:
Huono äiti ei mieti lapsensa kiintymyssuhdetta, eli et ole huono äiti. Olet vain uupunut äiti. Pyydä apua mieheltäsi ja sukulaisilta, jos mahdollista. Sun pitää nyt saada vain kunnon yöunet.
Tämä oli viisaasti sanottu. Ap, sun pitää oikeasti saada lepoa, olet liian kovilla.
Kuulostaa siltä, että tarvitset oikeaa apua etkä vain mahdollisuuden avautua vauvapalstalla. Itse päiväkotilapsen äitinä muutin keväällä uudelle paikkakunnalle kauas tukiverkostoista (omapa oli valintani) ja sain vasta hiljattain tietää neuvolasta erilaisista lastenhoitomahdollisuuksista, joita täällä tarjotaan.
Erilaisia palveluita ja tukiverkostoja kyllä löytyy erilaisiin tilanteisiin (lasten huonoon nukkumiseen, äideille jotka pelkäävät omaa väkivaltaisuuttaan, tai ihan vain yksinäiseen perhearkeen). Jos neuvolassa on yksi kokematon työntekijä joka ei osaa ohjata mihinkään, kannattaa yrittää selvitellä vielä muualta.
Paljon tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidit ei ole ikinä huonoja äitejä, vain uupuneita
Vierailija kirjoitti:
Huono äiti ei mieti lapsensa kiintymyssuhdetta, eli et ole huono äiti. Olet vain uupunut äiti. Pyydä apua mieheltäsi ja sukulaisilta, jos mahdollista. Sun pitää nyt saada vain kunnon yöunet.
Mies tekee tosiaan pitkää päivää, ja hän taitaa olla melkein yhtä väsynyt kuin minäkin. Minun puolen sukulaisilta ei apua saa, miehen sukulaisilta onneksi sentään joskus, mutta he asuvat 80 kilometrin päässä.
Ap
Minulla samanlaisia tuntemuksia. Kumpikin lapsi muutamaa kuukautta vanhempia kuin sinulla, mutta uhmaikäinen ja vauva täälläkin. Olin superäiti ennen kuin vauva syntyi, ja nyt väsymyksen ja riittämättömyyden tunteen takia en ole enää puoliakaan siitä. Hyviäkin hetkiä on paljon, toivon että lapsi muistaa ne ja itse saan voimaa ja tukea jostain keskittyä hetkeen ja olla taas se iloinen ja kaikesta kiitollinen äiti, joka olin. En tiedä voisiko tämä olla synnytyksen jälkeistä masennusta...?