Opiskelumotivaatio kadonnut - miten takaisin?

Tee lista siitä, mitä ostat ensimmäisen työvuoden kunkin kuukauden palkasta. Esim. tammikuu: tietokone, helmikuu: uusi sänky, maaliskuu: vaatteita, huhtikuu: televisio, toukokuu: kuntosalin vuosimaksu, kesäkuu: lomamatka jne.

Unohda motivaatio ja muodosta rutiineja. Kun olet saanut rutiineja muodostettua, et tarvitse sellaista väkisin pusertamista. Haluathan kuitenkin valmistua unelmiesi ammattiin? Pidä mielessä se lopputulema, ja millaiseksi henkilöksi haluat tulla.

Voihan tämäkin olla liipalaapaa, mutta ei nyt tullut muuta mieleen tähän hätään.

Täällä sama ongelma, tosin opiskelut alkuvaiheessa. Itse olen vielä ratkaisun alussa, mutta yritän lähteä liikkeelle liikunnalla, jotta saan yleisesti energiaa useampiin asioihin. Teen listoja kaikesta mahdollisesta (pidän listoista), kuten tavoitteista, tehtävistä ja aikatauluista. Motivaatiota lisää se kun tuntee tehneensä jotakin, eli voi aloittaa pikkuhommista ja ruksia niitä sitä mukaa kun saa tehtyä, ja kun tekemättömien asioiden lista pienenee, taakka kevenee ja olo helpottuu. Voi jaksaa paremmin.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:51"]

Täällä sama ongelma, tosin opiskelut alkuvaiheessa. Itse olen vielä ratkaisun alussa, mutta yritän lähteä liikkeelle liikunnalla, jotta saan yleisesti energiaa useampiin asioihin. Teen listoja kaikesta mahdollisesta (pidän listoista), kuten tavoitteista, tehtävistä ja aikatauluista. Motivaatiota lisää se kun tuntee tehneensä jotakin, eli voi aloittaa pikkuhommista ja ruksia niitä sitä mukaa kun saa tehtyä, ja kun tekemättömien asioiden lista pienenee, taakka kevenee ja olo helpottuu. Voi jaksaa paremmin.

Mulla on useampi ns. to do -lista, mutta ne ei auta. Ne listat vaan on ja on. Lisäksi ne lisää ahdistusta, kun joudun lisäämään niihin aina uusia tehtäviä. kiitos vinkistä, mutta mulla ei toimi. t. ap

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:43"]

Unohda motivaatio ja muodosta rutiineja. Kun olet saanut rutiineja muodostettua, et tarvitse sellaista väkisin pusertamista. Haluathan kuitenkin valmistua unelmiesi ammattiin? Pidä mielessä se lopputulema, ja millaiseksi henkilöksi haluat tulla.

Voihan tämäkin olla liipalaapaa, mutta ei nyt tullut muuta mieleen tähän hätään.

[/quote]

Sanotaanko näin, että elämäni on sellaista, että rutiineja on käytännössä mahdoton muodostaa. Lisäksi inhoan rutiineja. Ei ole liipalaapaa, mutta tämäkään ei auta juuri mua. t. ap

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:39"]

Tee lista siitä, mitä ostat ensimmäisen työvuoden kunkin kuukauden palkasta. Esim. tammikuu: tietokone, helmikuu: uusi sänky, maaliskuu: vaatteita, huhtikuu: televisio, toukokuu: kuntosalin vuosimaksu, kesäkuu: lomamatka jne.

[/quote]

Täytyy kokeilla! Vauva ainakin tulee listaan! ;D t. ap

Mua auttoi aikoinaan to do-lista, yks asia kerrallaan teki sitten tehtävät mitä piti tai luki tenttiin. Se auttoi, kun ei stressanut niitä kaikkia yhtä aikaa. Samalla lopussa näki jotenkin konkreettisesti, kuinka paljon oli tehnyt duunia kun sai yliviivattua jo tehdyt tehtävät. Välillä on tehtävä se mitä pitää, vaikkei aina niin oliskaan motivaatiota. Tsemppiä, ei enää paljoa jäljellä sulla :)

Ei saa jäädä tuleen makaamaan. 

Oma mottoni mutta aika opiskeluhaluton olen silti, kun kaikki on loppujen lopuksi niin epävarmaa. 

Olen suunnitellut ja järjestänyt kaiken, niin pitkälle kuin inhimillisesti katsoen on mahdollista, mutta se vain lamaannuttaa ja tylsistyttää. Elämä on kuin yksi pitkä suoritus tai tentti. 

Ei voi myöskään tuuduttautua siihen, että elämä välttämättä muuttuu laadullisesti paremmaksi, kun saan tutkinnon kasaan. Mutta yritettävä on ja vilkuiltava myös ulkomaiden työmarkkinoiden suuntaan. Mitä muuta ihminen voi tehdä, jollei ole lottomiljonääri? 

Hyvät opiskelukaverit saattavat tuottaa motivaatiota, mutta ainakin yliopistossa ihminen on aika yksin, eikä bilettäminen kiinnosta minua. 

Minkäkin rakastan tulevaa työtäni, tulevat kollegat ovat ihania jne. 

En keksi enää viimekädessä muuta syytä kuin että olen ladannut työelämään liikaa odotuksia onnellisuuteni kannalta ja laiminlyönyt sen kustannuksella muita elämänalueita ja tuleva työelämä loppujen lopuksi pelottaa alitajuisesti epävarmuudessaan enemmän kuin haluaisin myöntää, ja minun pitäisi oikeasti repiä itsestäni energiaa parantaakseni myös noita muita elämän osa-alueita. Pitää kehittää vaihtoehtoisia elämäntarinoita/unelmia varalle ja muiden unelmien rinnalle. 

Ap, älä siis päästä elämääsi yksiulotteistumaan ja yksinkertaistumaan liikaa. Myös valmistuminen ja sitä seuraava elämänmuutos (täysivaltaiseen aikuisuuteen astuminen) saattaa pelottaa, jos siis olet nuori. 

Ap:n elämä on liian suunnitelmallista ja liian täyteen ahdettu? Vauvakin vielä niin tiukalta aikataululta vaikuttaa. Tai Ap:n mielenkiinto on jo opiskelujen jälkeisessä elämässä ja opiskelujen loppusilaus on pakkopullaa?

Teet opinnäytetyön yhdessä jonkun toisen opiskelijan kanssa.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 17:39"]

Ap:n elämä on liian suunnitelmallista ja liian täyteen ahdettu? Vauvakin vielä niin tiukalta aikataululta vaikuttaa. Tai Ap:n mielenkiinto on jo opiskelujen jälkeisessä elämässä ja opiskelujen loppusilaus on pakkopullaa?

[/quote]

Veikkaan jälkimmäistä. Elämämi ei ole hirveän suunniteltua, ja vauvan heittäminen hankintalistalle johtuu vain vauvakuumeestani, jolle tahdon antaa mahdollisimman nopeasti periksi. Kaipaan jo omaa taloa, perhettä ja työpaikkaa. t. ap

Tee mukavia juttuja ja ota rennosti. Hoida pakolliset hommat vaan pois alta. Itsekin valmistun kandidaatiksi tänä keväänä, pari kurssisuoritusta vaan on kesken, eikä koko yliopisto voisi vähempää kiinnostaa. Olenkin ottanut itseäni niskasta kiinni ja pakerran jo maisterivaiheen opintoja. Tahdon vain mahdollisimman pian ulos paperit kourassa. Häämöttävä vapaus saa ahkeroimaan, enkä jaksa pingottaa. Kunhan on tehty.