Tylsää, jouduin rajoittamaan lapseni kaveripäivät kahteen viikossa.
Ongelma on siis pelaaminen. Hänen kaverinsa eivät tee muuta kuin pelaavat. Pelaaminen ei todellakaan tee hyvää pojalleni, joka pelittöminä päivinä on aktiivinen, treenaa harrastamaansa lajia, juoksee pitkin metsiä siskonsa kanssa ja on iloinen ja kohtelias. Niinä päivinä kun on mennyt koulun jälkeen kavereille pelaamaan, on ahdistunut, vihainen, lannistunut ja laiska. Mikään ei kiinnosta, kotiintuloajat lipsuu kun peli jäi kesken. Omaehtoinen liikunta ei kiinnosta, oma laji jota rakastaa ei sekään enää suju niin loistavasti kuin ennen kun ei treenaa kotona.
Nyt tehtiin niin että saa pelata kahtena päivänä viikossa, muina päivinä tulee yksin kotiin (ellei joku kaveri suostu lähtemään vaikka luistelemaan ym) lukee, leikkii ja treenaa jos siltä tuntuu. Ajattelin ensin että tästä tulee kauhea itkupotkutaivari, mutta ei, poika oli ihan innoissaan, kirjoitti kalenteriin pelipäivät ja mietti kovasti mitä kaikkea tekee niinä muina päivinä. Taitaapa olla että poika on itsekin huomannut ettei enää pysty kontrolloimaan pelaamista ja oli oikein tyytyväinen selkeistä rajoista!
Kommentit (74)
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:48"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
[/quote]
No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...
[/quote]
Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.
Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.
[/quote]
Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.
[/quote]
Eihän. Minun mielestäni on virheellistä kertoa, että useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa. Todennäköisesti ne pitkäaikaisimmat ystävät löytyy vanhemmalla iällä, kun hakeutuu kouluihin, joissa on muita samanoloisia ihmisiä. Joillain voi mennä vielä sinne korkeakouluun/työpaikalle se pitkäaikaisen ystävän löytäminen. En kyseenalaista sitä, etteikö niitä pitkäaikaisia ystäviä saa sieltä peruskoulusta, tarhasta tai synnytyssairaalasta saakka. Halusin vain kertoa, ettei se peruskoulu ole niin välttämätön vaihe ystävien kannalta.
Mutta ei tästä sen enempää, kun aihe ei tähän ketjuun liity. Ole hyvä ja tee aloitus tästä asiasta, jos haluat jatkaa keskustelua.
[/quote]
Miksi minun pitäisi tästä oma aloitus tehdä, kun näyttää se sinullekin tämä keskustelu maistuvan ;) Ja kuka täällä on sanonutt että "useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa." Itse olet lukutaidottomana tehnyt tuollaisen johtopäätöksen.
[/quote]
Mihin tuo sana "usein" sitten viittaa, jos ei suurempaan osaa ihmisistä. Vähintään annetaan kuva siitä, että lapsuus on pilalla, jos lapsi ei saa aikuisiän ystäviä peruskoulussa. Vähän sama, kuin se että korvikemaitoäidit ovat suoraan saatanasta.
[/quote]
Kyllä lapsuus on pilalla, ellei ole kavereita. Se jättää syvät arvet ja jää jotain kehityksessä vaillinaiseksi
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 13:50"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 13:29"]
Siis menee kavereille pelaamaan mutta teille ei pääse, käsitinkö oikein?
Meillä on rajattu kaverikyläilyt kolmeen päivään viikossa koska muille ei pääse koskaan kylään ja vain yksi kaveri saa tulla yhtenä päivänä viikossa. Poikakin on tyytyväinen säännöistä, loppui pojan painostaminen meille tulosta.
[/quote]
Jos minua tarkoitit,et kyllä käsittänyt oikein. Kyllä meille saa tulla. Aiemmin meillä sai myös pelata, mutta nyt katkaistiin se kierre ja on vain kaksi pelipäivää viikossa. Meille saa aina tulla kavereita, mutta nykyinen kaveriporukka ei liiku minnekään yhden kaverin täydellisesti varustetusta peliparatiisiluolasta.
Tänään tosiaan jääkiekkokaukalosta löytynyt uusi kaveri on meille tulossa, aikovat kuulemma rakentaa legoilla kaupungin :)
ap
[/quote]
Älkää olko näin naiveja. Komasluokkalaisen ja tokaluokkalaisen kaveruus ei korvaa omien luokkakavereiden kaveruutta
en suosittele että alatte tuolle tielle. siinä kato käy helposti niin että jää porukan ulkopuolelle. jos kaikki muut menee sinne pelaamaan ja hän lähtee yksin jäille niin kaikki alkaa puhumaan että mihin vittuu se taas meni ja lopussa ketään ei enää kiinnosta olla sen kanssa
Juuri poika lähti kotiin. Ei tässä kenenkään kaveruutta olla korvaamassa, poika saa edelleen pari kertaa viikossa pelailla luokkakavereiden kanssa. Ja mitä ihmettä, miksi vuotta nuorempi olisi jotenkin väärää seuraa?
Hassu juttu, kokoajan tällä palstalla pidetään minua pahiksena joka syrjäyttää pojan. harva huomaa mitä kirjoitin pojasta, että on ahdistunut ja pahantuulinen peli-iltapäivien jälkeen. Nyt poika oli aivan erilainen, selitti innoissaan leikeistä ja huomiseksi olivat sopineet jo menevänsä kaukaloon. Ja arvatkaa mitä? Huomenna on pelipäivä, mutta poika ilmoitti menevänsä ensin luistelemaan, ja sitten vasta kavereille pelaamaan jos ei kentälle tule ketään kaveria. En tiedä miksi täällä on oletusarvona että kaikkien pitää saada pelata ihan hirveästi, kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan on monen mielestä niin raakaa että ihme jos ei ls-ilmoa tästä lähde... :(
ap
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:32"]
en suosittele että alatte tuolle tielle. siinä kato käy helposti niin että jää porukan ulkopuolelle. jos kaikki muut menee sinne pelaamaan ja hän lähtee yksin jäille niin kaikki alkaa puhumaan että mihin vittuu se taas meni ja lopussa ketään ei enää kiinnosta olla sen kanssa
[/quote]
Voi ÄÄLIÖ???
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:33"]
Juuri poika lähti kotiin. Ei tässä kenenkään kaveruutta olla korvaamassa, poika saa edelleen pari kertaa viikossa pelailla luokkakavereiden kanssa. Ja mitä ihmettä, miksi vuotta nuorempi olisi jotenkin väärää seuraa?
Hassu juttu, kokoajan tällä palstalla pidetään minua pahiksena joka syrjäyttää pojan. harva huomaa mitä kirjoitin pojasta, että on ahdistunut ja pahantuulinen peli-iltapäivien jälkeen. Nyt poika oli aivan erilainen, selitti innoissaan leikeistä ja huomiseksi olivat sopineet jo menevänsä kaukaloon. Ja arvatkaa mitä? Huomenna on pelipäivä, mutta poika ilmoitti menevänsä ensin luistelemaan, ja sitten vasta kavereille pelaamaan jos ei kentälle tule ketään kaveria. En tiedä miksi täällä on oletusarvona että kaikkien pitää saada pelata ihan hirveästi, kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan on monen mielestä niin raakaa että ihme jos ei ls-ilmoa tästä lähde... :(
ap
[/quote]
Olen katsellut poikani alakoulumaailmaa. Se on tyly maailma. En haluaisi ehdoin tahdoin laittaa lastani sellaiseen asemaan, että hän saattaa jäädä luokan poikien ulkopuolelle. Se saattaa olla pysyvää. Kyseessä on kuitenkin lyhyt aika koulun jälkeen. Yksin vietettenynä pitkä. Tokaluokkalaisen kaveruus ei sitä korvaa. Pidän lyhytnäköisenä laatia lapselle ylenmäärin sääntöjä enkä usko pelien olevan se ahdistusta aiheuttava tekijä
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:32"]
en suosittele että alatte tuolle tielle. siinä kato käy helposti niin että jää porukan ulkopuolelle. jos kaikki muut menee sinne pelaamaan ja hän lähtee yksin jäille niin kaikki alkaa puhumaan että mihin vittuu se taas meni ja lopussa ketään ei enää kiinnosta olla sen kanssa
[/quote]
No tommosen porukan ulkopuolella kannataakin jäädä!
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:33"]
Juuri poika lähti kotiin. Ei tässä kenenkään kaveruutta olla korvaamassa, poika saa edelleen pari kertaa viikossa pelailla luokkakavereiden kanssa. Ja mitä ihmettä, miksi vuotta nuorempi olisi jotenkin väärää seuraa?
Hassu juttu, kokoajan tällä palstalla pidetään minua pahiksena joka syrjäyttää pojan. harva huomaa mitä kirjoitin pojasta, että on ahdistunut ja pahantuulinen peli-iltapäivien jälkeen. Nyt poika oli aivan erilainen, selitti innoissaan leikeistä ja huomiseksi olivat sopineet jo menevänsä kaukaloon. Ja arvatkaa mitä? Huomenna on pelipäivä, mutta poika ilmoitti menevänsä ensin luistelemaan, ja sitten vasta kavereille pelaamaan jos ei kentälle tule ketään kaveria. En tiedä miksi täällä on oletusarvona että kaikkien pitää saada pelata ihan hirveästi, kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan on monen mielestä niin raakaa että ihme jos ei ls-ilmoa tästä lähde... :(
ap
[/quote]
Olen katsellut poikani alakoulumaailmaa. Se on tyly maailma. En haluaisi ehdoin tahdoin laittaa lastani sellaiseen asemaan, että hän saattaa jäädä luokan poikien ulkopuolelle. Se saattaa olla pysyvää. Kyseessä on kuitenkin lyhyt aika koulun jälkeen. Yksin vietettenynä pitkä. Tokaluokkalaisen kaveruus ei sitä korvaa. Pidän lyhytnäköisenä laatia lapselle ylenmäärin sääntöjä enkä usko pelien olevan se ahdistusta aiheuttava tekijä
[/quote]
jaa. Sinä et usko. Minä kuitenkin näen poikani joka päivä. Kaveriporukan kanssa pelatun ajan jälkeen on pahalla päällä. Jos on ollut saman porukan kanssa tekemässä jotain muuta (ehkä kerran kuussa) on hyväntuulinen. Yksin oltuaan on hyväntuulinen. Muiden kanssa oltuaan (esimerkiksi tämänpäiväinen, vuotta nuorempi, voi kauheata!) on hyvällä tuulella. Kotona hänellä on pelikone, mutta ei pelaa sillä juurikaan.
Mutta en jaksa tästä enää vängätä, tiedät kuitenkin mielestäsi paremmin.
ap
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:42"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 16:32"]
en suosittele että alatte tuolle tielle. siinä kato käy helposti niin että jää porukan ulkopuolelle. jos kaikki muut menee sinne pelaamaan ja hän lähtee yksin jäille niin kaikki alkaa puhumaan että mihin vittuu se taas meni ja lopussa ketään ei enää kiinnosta olla sen kanssa
[/quote]
No tommosen porukan ulkopuolella kannataakin jäädä!
[/quote]
Mieti nyt omalle kohdalle. Olisitko mielellään ollut kouluaikana luokan porukan ulkopuolella? Tai työpaikalla jätetty yksin
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:41"]
Mitali tulee postissa. Missä hitossa juuri oli se kolummi, jossa odotettiin mitalia kun hoitaa työnsä niin, kun kuuluukin?! Taputtaa olkapäälle olet sinä hyvä äiti.
[/quote]
tylsää sarkasmia tuo kommentti.
minun mielestäni Jokaisen äidin ja isän ja aikuisen olisi hyvä taputtaa itseään olalle useammin. Joka kerta, kun tietää tehneensä oikein lasta kohtaan...silloin muistaisi taputtaa...vaikkei se lapsesta tuntuisi kivalta se aikuisen ratkaisu. Mutta, kun aIkuinen uskaltaa ottaa vastuun ja hoitaa hommansa oikein...niin se on kehun paikka.!!!
koska usein lapset saa kinuamallä ja kavereihin tai muuhun vedoten tai aikuiseen laiskuuden tai välinpitämättömyyden takia tehdä mitä lystää...
hyvä ap! Oikeesti hyvä!
Kuulostaa hyvältä ap! Kaksi kertaa viikossakin on mun mielestä normaali määrä nähdä kavereita koulun ulkopuolella ja varmasti saa muiden harrastusten kauttakin kavereita. Pojalla on hyvä olla, todella omituista että sitäkin käydään alapeukuttamassa että löysi uuden kaverin :D
Meillä lapsella on runsaasti harrastuksia. Nyt on kuitenkin ollut useammassa flunssassa pitkin talvea ja hiljalleen on peliaika kasvanut huomattavasti. Meillä ei ole näkyvissä (vielä) aggressiivisuutta mutta passiivisuutta kylläkin. Mikään muu ei oikein huvita. Nyt kun on aloitettu harrastuksia jälleen parin viikon flunssan jälkeen, niin aiempi innostus on vähän hukassa ja jatkuvasti nuristaan, että pitäisi päästä pelaamaan ja kavereilla on se ja se peli ja se pitäisi meillekin hankkia. Lapsella ei ole hyviä kavereita koulusta mutta sellaisia harrastuskavereita löytyy samastakin luokasta. Nämä nimenomaan pelaavat paljon iltapäivisin mutta lähes joka kerta ovat myös iltapäivän mittaan lähteneet ulos noin tunniksi.
Jokaiseen lapseen se pelaaminen vaikuttaa eri tavalla mutta tuskin ketään se yletön pelaaminen tekee paremmaksi ihmiseksi. Meillä ei ole ollut vielä pelirajoituksia muuta kuin hetkellisesti (lähdetään nyt luistelemaan, kyläilemään, kaupoille jne) mutta kyllähän se alkaa nyt olla tarpeellista. Harrastukset ja perheen yhteiset puuhat ovat tehokkaasti katkoneet pelaamista mutta kun kaveriporukassa pelataan ja sitten vielä kotona yksin pelataan, niin päivittäin sitä peliaikaa tulee koulusta ja harrastuksista huolimatta useampi tunti. Erityisen surullisena pidän sitä, että kun tapaamme lapsen kaverin vaikkapa luistinkentällä tai kaupassa, niin jo muutaman minuutin jälkeen puhuvat peleistä. On selvää, että aikuisen kontrollia tarvitaan, vaikka pelaaminen ei aiheuttaisi mitään selkeitä haittoja.
Ja muistattehan toki, että se on konsolipelaaminen joka mädättää aivot, mutta PC pelaaminen on kuin vitamiiniruiske suoraan aivojen harmaaseen massaan!
Hieno homma! Toivottavasti muut vanhemmat ymmärtäisi saman :-) sulla on fiksu poika:)
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
Mitali tulee postissa. Missä hitossa juuri oli se kolummi, jossa odotettiin mitalia kun hoitaa työnsä niin, kun kuuluukin?! Taputtaa olkapäälle olet sinä hyvä äiti.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:27"]
Hieno homma! Toivottavasti muut vanhemmat ymmärtäisi saman :-) sulla on fiksu poika:)
[/quote]
En ymmärrä minäkään miksi ei lasten pelaamista yhtään rajoiteta. Sen oikeasti näkee lapsesta kuka pelaa, kuka harrastaa muutakin. Mun lapsen jalkapallojoukkueessa (harrastajataso) näkee kolmenlaisia lapsia:
1) ne jotka harrastavat omalla ajalla muutakin urheilua tai treenaavat itsenäisesti jalkapalloa (joukkueen parhaat, mahdollisuus kilpajoukkueeseen, reippaita lapsia)
2) ne jotka eivät pelaa mutta eivät juurikaan urheile harkkojen lisäksi (kivoja lapsia mutta eivät kovin liikunnallisia)
3) ne jotka pelaavat paljon (laiskoja, ylimielisiä, jäävät hieman joukkueesta syrjään kun eivät jaa ryhmähenkeä, juomatauoilla puhuvat pääasiassa konsolipeleistä)
Ja kolmosryhmän lasten lapsuuden pilaamisesta voidaan syyttää vaan vanhempia, joita ei kiinnosta mitä omat lapset tekevät.
Ap miten uuden kaverin kyläily oli sujunut?