Lue keskustelun säännöt.
Miks oon aina tyytymätön ilman syytä
15.02.2015 |
Vituttaa oma itseni. Ruikutan ja valitan. Mulla on tylsää ja mikään ei kiinnosta. Mun elämässä ei ole mitään vikaa, ja olen varma että ennen pitkää siihen tulee vikaa jota oikeastikin pitää murehtia. Hirveen kiva ois olla tyytyväinen ennen kuin niin käy.
Esimerkki: Olin äsken ulkona auringonpaisteessa kävelyllä. Naapurusto ja luonto oli kaunis ja linnut lauloi. Mulla on lomapäivä. Kohta tapaan kaverin. Mikään ei voisi vähempää kiinnostaa. En edes ilahtunut kävelystä, vaan ärsyynnyin lisää, koska siellä mulla oli aikaa mielessäni ruikuttaa vieläkin enemmän, kun ei ollut telkkaa tai nettiä harhauttamassa pois tätä sisäistä ruikutusääntä.
Lisäksi mulla on ystäviä, terveyttä, ok taloudellinen tilanne, kaunis koti, hyvä työ. Mutta aina vaan vituttaa.
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="15.02.2015 klo 12:55"]
Koska olet pillueläin.
[/quote]
Öh, olisin voinut kirjoittaa samanlaisen avauksen. Olen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy lääkärille juttelemassa"oireistasi".Voi hyvinkin olla oire masennuksesta.Oireet ovat erillaisia.Eivät kaikki makaa surullisina peiton alla inhoamassa itseään.
Oletko masentunut? Voi ilmetä noin. Hyvä kuitenkin että tiedostat asenteesi etkä ole siihen tyytyväinen, se avaa mahdollisuuden muutokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olen ärtyisä, saamaton ja haluton. Mutta en esim. tulevaisuuden suhteen toivoton tai koe arvottomuuden tunteita.
Kyllästynyt kuvaa ehkä parhaiten kuitenkin olotilaa. Kiittämättömyyden tunnistan myös. Sen välillä ymmärrän ja se laittaa olotilaani aisoihin, jonka jälkeen olen hetken kiitollinen.
Yhtäkkiä olen huomannut ettei edes kavereiden seura kiinnosta, ja jotenkin en keksi puhuttavaa. Ei ole sanottavaa. Tämähän voi johtua samasta kuin kyllästyminenkin: siitä ettei tapahdu mitään.
PItäisi ottaa niskasta kiinni ja laittaa tapahtumaan. Tekisin mitä vaan että innostuisin jostakin. Että haluaisin jotakin.
Luin vielä masennusoireistoa: ei ole siis itsetunto-ongelmia tai arvottomuuden tunteita. Suhtaumiseni muihin ihmisiin taas kyllä on muuttunut negatiivisemmaksi. Mielestäni en ole ennen inhonnut ihmisiä, ajatellut muista pahaa tai ollut kateellinen. Nyt olen.