Päiväkodissa työskentelevät! Kohteletteko kaikkia lapsia samalla tavalla?
Nyt käsi sydämmelle: Onko teille ns. omia suosikkeja päiväkotilapsissa, jotka saavat teiltä piirun verran enemmän huomiota ja rakkautta kuin muut lapset? Entä onko teillä ns. inhokkilapsia, joista ette syystä tai toisesta pidä yhtä paljon kuin muista lapsista? Nyt rehellisiä vastauksia tähän av:n anonymiteetin turvin! :)
Kommentit (51)
Ei tietenkään voi kaikkia kohdella samalla tavalla! Lapsia on niin erilaisia. Mutta saman arvoisesti ja huomiota kaikille yhtä paljon tietysti yritän antaa. Sitten on lapsia, jotka tulevat syliin ja juttelemaan yms, niin toki sellaisiin pikkuisiin ihastuu eri tavalla kun toisiin. Ja taas lapset, jotka ovat väkivaltaisia, tönivät jatkuvasti yms, eivät herätä positiivisia tunteita, mutta yritän heidätkin huomioida. Ehkä heitö sitten voisi kutsua "inhokeiksi", kamala sana. Hiljaiset ja ujot jäävät helposti huomiotta, mutta meidän pk:ssa pyritään erityisesti huomioimaan heidät ja saamaan mukaan toimintaan (liikuntapäiväkoti).
Joo on suosikkeja ja inhokkeja, ja olen suosikeille lkivempi. Tunnustan näin anonyymisti, en kasvokkain jos joku kysyy.
En kohtele. Minulla on toki suosikkini. Ammatillisesti pyrin kuitenkin kaikkia kohtelemaan. Lapsiakin nyt vaan on tosi rasittavia, se on taivaan totuus. Esimerkiksi tämänhetkinen ryhmämme on kamala! Hyvät työkaverit auttavat jaksamaan.
Komppaan edellisiä siinä, että vilkkaimmat ja meluisimmat saa eniten aikuiskontaktia, pakosta. Heitä on ohjattava, estettävä, komennettava usein, jotta ryhmän muille lapsille voidaan taata rauhallinen ja turvallinen hoitopäivä.
nämä villit tapaukset ovat harvoin suosikkeja, vaikka aikuiskontaktia paljon ottavatkin. Ei, heistä tulee usein inhokkeja, jotka riehumisellaan, lyömisellään ja huutamisellaan vievät henkilökunnan energian niin, ettei ns. Normaalisti käyttäytyvät, kiltit ja rauhalliset lapset saa heille kuuluvaa aikuiskontaktia. Tiettyinä päivinä on esim. mahdottomuus alkaa sen kilteimmän tytön kanssa pelaamaan lautapelejä. Koko ajan on oltava hälytystilassa niiden adhd-lasten takia, ja mentävä käsirysyjä selvittämään.
riehujan kanssa taas voi käyttää aikaa lautapeleihin, sillä silloin hän on aktivoituna niin, ettei häiritse muiden leikkejä. Surullista, mutta näin se menee. Juuri tämän takia avustaja olisi kullanarvoinen ja voisi aktivoida riehujan ( tai viedä hetkittäin pois ryhmästä, toiseen tilaan) jotta kilteillekin voisi antaa aikaa.
t. Lto
Jotenkin tuli surullinen olo. Ajatelkaa niitä lapsia joita kohdellaan kaltoin kotona ja sitten jäävät hoidossa vielä huomioimatta, koska ei ole työntekijöiden mieleen. :(
En ole päiväkodissa töissä, mutta eikö se ole itsestään selvä. EIVÄT kohtele, ei edes ydinperheessä. Sehän on sula mahdottomuus, sillä jokainen lapsi on oma persoonansa. Toiset tarvitsevat huomiota ja apua enemmän kuin toinen, eikä se ole edes iästä kiinni. Toiset puuhailevat mieluimmin yksikseen ja toiset eivät.
30!
ymmärrän ajatuksesi. Miten itse ratkaisisit kyseisen yhtälön?
monikaan ei varmaan ole Lto:ksi opiskellut ajatuksenaan käyttää koko työaikansa ylivilkkaiden lasten rauhoitteluun. Itse ainakin kuvittelin tekeväni kasvatus- ja opetustyötä ns. tavallisen normilasten parissa. Nykyisin erityislapsia on tupattu lähes joka ryhmään niin, että se vaikeuttaa koko ryhmän toimintaa. On mietittävä, mitä materiaaleja voi ottaa esille (osa lapsista voi satuttaa muita vakavastikin esim. kovilla ja terävillä esineillä joita muuoin voisi askartelussa käyttää), mihin voi tehdä retkiä (vai voiko mihinkään) jne.
Tilanne on monessa paikassa turhauttava niin henkilökunnalle ja muille lapsille kuin myös aivan varmasti erityislapselle, jonka sosiaaliset taidot ei riitä ryhmässä toimimiseen. Monille (huom! Ei kaikille) erityislapsille olisi varmasti itselleenkin helpotus olla pienryhmässä, jossa vaatimustaso olisi alempi. Näin voitaisiin keskityä juuri tämän lapsen heikkouksien vahvistamiseen.
t. Se Lto 29
29
Totesin vaan tuntemukseni. Voimia työhön. Ymmärrän kyllä aikuisena ihmisenä, että kaikki ei ole aina mustavalkoista.
-30
Puhut asiaa Lto 29. Aivan kuin meidän lapsiryhmästämme puhuisit... Itseltä tuntuu pahalta kun ei riitä. Ei puhettakaan koulutuksen aikaisesta idealismista vaan päivittäisestä selviämisestä. Alan vaihto mielessä. Lapsiryhmät liian suuria ja ongelmia lapsilla ja perheillä liikaa.
T. Lto
Kotona sivuunjäävät tai huomiotta jäävät tarvitsevat toki aikuista päiväkodissa. Mutta kuka haluaa oman tavislapsensa jäävän huomiotta sen vuoksi, että kaltoin kohdellut tarvitsevat huomiota enemmän? Toki he tarvitsevat enemmän hoivaa ja huolenpitoa kuin ns. terveestä kodista tulevat, mutta millä hinnalla? Tavallisten, reippaiden lasten, jotka " selviävät" arkirutiineista omatoimisesti.
Totta puhut 35, henkilökuntaa vain liian vähän.
Kauheaa työttä on päiväkotityö... Sanon tämän vain nimettömänä täällä. Sain onneksi "suurehkon" perinnön ja minun lto)hommelit loppuu kesään. En voisi olla onnellisempi. Tsemppiä kollegoille!
29=32=35
joka myös on alanvaihtoajatuksissa. Toinen tutkinto on jo työn alla. Ja onnellinen olen, kun viimeinenkin omista lapsista pian aloittaa koulutaipaleen. Tosin nämä samat häiriköt tulevat roikkumaan mukana ja häiritsemään koulutyötä koko peruskoulun ajan.
onneksi tiet eroaa viimeistään lukion portailla ja aikuiselämään saa astua motivoituneemmasta porukasta, omaan työhön keskittyen.
Kivat. Ajattelin hakea lastentarhanopettajaksi nyt keväällä...pitää ilmeisesti vaihtaa haaveammattia
No peruskouluissakin on valinnanvaraa. Omat lapseni ovat Sykissä ja pääsääntöisesti koulunkäynti kiinnostaa näitä lapsia. Mikäli asutte pääkaupunkiseudulla niin suosittelen. Hakukokeilla sisään, joten pahempien häiriköiden matka päättyy siihen.
T.34
Kirjoitat ja suhtaudut asioihin hienosti numero 43. Sijaisena tuo vielä onnistuu, mutta työ on pidemmän päälle tosi kuluttavaa... Noun mikäli ajattelin opiskeluaikoinani ja muutaman ensimmäisen työvuoden ajan. En halua olla skeptinen, mutta näillä resursseilla parhaatkin työntekijät kulutetaan loppuun.
Noin minäkin ajattelin...korjaus!
T.48
Joo, pk-seudulla valinnanvaraa on toki jo peruskouluissa, meillä täällä pienemmillä paikkakunnilla ei niinkään. Ja ei, en voi perheineni muuttaa pk-seudulle paremman peruskoulun perään. Meillä on yritys, työpaikka, sukulaset ja ystävät täällä. Eli näillä mennään.
En työskentele päiväkodissa, mutta vastaus on selvä: Tietenkään työntekijät ei kohtele kaikkia samalla lailla. Tästä on paljon videoitua tutkimusdataa: sukupuoli, ulkonäkö ja lapsen käytös nyt muun muassa vaikuttaa siihen miten heitä kohdellaan. Vanhemmatkin muuten kohtelee kaunista lastaan paremmin kuin rumaa lastaan. Elämä on aika kovaa.
Erilainen kohtelu on tiedostamatonta usein, joten työntekijän oma vastaus ei kerro totuutta, edes anonyyminä kysyttäessä.
Parhaiten kohdellaan nättejä poikia. He saavat vapauksia ja kannustusta eniten.