Uupunut 4. äiti
Väsynyt äiti. Ja Kyllä, olen lestadiolainen. Neljä lasta ja vanhin menee syksyllä eskariin. Tuntuu että elämä on umpikujassa, ei mitään iloa elämässä. Tai on, lapset, mutta toisaalta ne ovat myös suurin väsymykseni aiheuttaja.
Rakastan lapsiani. Eniten maailmassa. Läheiseltä ihmiseltä on kuollut lähivuosina lapsi josta jäi niin järkyttävä trauma että käyn vieläkin joka yö tarkastamassa että lapseni nukkuvat ja ovat elossa. En viitsi tässä paljastaa kovin paljoa enempää elämästäni etten tule tunnistetuksi mutta meillä ei ole muutenkaan kaikki menneet niin kuin haluaisi. Käytännössä meillä on kaksi vauvaa koska toiseksi nuorin sairastaa epilepsiaa joten hoidettavaa on. Nuorin on 2kk. Onneksi on tyytyväinen tapaus.
Syy miksi mainitsin jo heti alussa että olen lestadiolainen on se, että olisitte kysynyt kumminkin. Sitä minä itsekin mietin että miksi tämä ehkäisyasia on niin elämän ja kuoleman kysymus. Pelkään todella aloittaa ehkäisyn käytön koska pienestä asti olen oppinut siihen ettei uskovainen halua ehkäisyä koska haluaa ottaa kaikki lapset vastaan. Miten kaunis ajatus. Siihen pyrkisin itsekin jos ei elämä tuntuisi näin toivottomalta. Näin sieluni silmin minut tulimeressä palasiksi pilkottuna, jos uskaltaisin Jumalaa tahtoa vastaan elää. Toinen puoli minussa, se järkiveä, sanoo että ei Jumala voi olla niin raaka. Toinen puoli ajattelee että elämä on raskasta ja se pitää kestää jos haluaa Taivaaaseen. Sinne haluan. Kukapa ei...
mutta missä menee jaksamisen raja. En todensanoakseni edes tiedosta olevani väsynyt. Välillä vaan ihmettelen että missä yksi lapsista, ainiin laitoin sen jo pöiväunille. Toisinaan löydän itseni tekemästä ruokaa, vaikka en ole todellisuudessa tajunnut että mitä teen. Löydän sauvasekoittimen jääkaapista yms...
ajatus siitä etten saisi enään lapsia, ahdistaa myös. En todellakaan ole valmis lopulliseen päätökseen, haluaisin vain vähän omaa aikaa. Lomaa. Mutta mikään viikonlopun loma ei tähän auta. Tarkoitan semmoista lomaa jossa elämä tasoittuisi omiin uomiimsa. Lapset kasvaisivat ja saisin hengittää vapaammin ilman että joku kokoajan vaatisi ja aiheuttaisi huolta.
miehelleni on vaikea puhua. Hän ei tahdo jaksaa kuunnella omien stressiä tuottaen asioidensa äärellä. Kovin usein pakenee kotia omiin harrastuksiinsa, ymmärrän häntä, mutta en voi vaatia jäämään kotiinkaan. Olen huomannut että se tilanne vaan kärjistää välimme. Molemmat uupuvat.
lastensuojelua teidän ei tarvitse soittaa. Minä rakadtan lapsiani? Hoidan ja kuuntelen. Laulan ja joka ilta peittelen. Puen ja syötän. Ja taas kuuntelen. En todellakaan ole "huono äiti". Mutta pelkään että ennen pitkään olen. Kun tätä vain jatkuu ja jatkuu, ei voimat riitä.
kannan syyllissyyttä siitä että edes ajattelen näin. Miten jotkut jaksavat katraansa keskellä vuodestä toiseen ja eivätkä katkeroidu. En anna itselleni lupaa katkeroitua mutta ole sitä tyyppiä joka haluaa hoitaa hommanansa kunnialla. En kestäisi itseäni jos antaisin vaan olla, kyllä ne lapset kasvaa itsekseen ja kohtahan isommista on apua. Entä jos en halua tyttäristäni pikkuäitejä?
Muita samoja kysymyksiä pohtivia?
Kommentit (80)
Ei hitto. Mua itkettää. Etkö ap tajua, että sulla on oikeus uskoa IHAN MIHIN VAAN tai olla uskomatta. Sun jumalasi on juuri sellainen kuin sinä haluat. Jokaisella meillä on uskonvapaus. Opetathan sen ainakin lapsillesi.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 13:02"]Kysyin tota asiaa Jumalalta ja hän sanoi, että kaikki halukkaat saavat käyttää ehkäisyä.
[/quote]
Jeesus oli samaa mieltä, tarkistin!
Kysy itseltäsi haluatko elää lain alla, eli jatkaa lastentekoa siksi että pelkäät ehkäisyn takia joutuvasi helvettiin (jos nyt oikein ymmärsin)? Vai haluatko elää armon alla, jossa teet kuten sydämesi ja järkesi sanoo ja otat sen ehkäisyn, jolloin sinä jaksat paremmin ja lapsesi saavat äidin joka ei ole niin uupunut.
"Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi."
Muista, että Jumala ei rakasta sinua tekojesi tähden, vaan Jeesuksen tähden.
Korjaan. mieti tukiverkostosi läpi. T: 21
Nro 14 jatkaa. Voisin tarjota sinulle tällaista keskustelua: jos on jotain Raamatun kohtia, joita on käytetty sinun vakuuttamiseksi siihen, että joudut kadotukseen ehkäisemällä - niin voisin yhdessä sun kanssa pohtia onko asia todella niin. Mulla on myös teologin koulutus ja osaan Raamatun alkukieliä, että en vedä hatusta ajatuksiani. Jos en nyt ehdi hirveästi niin voin tulla takaisin tähän ketjuun illalla.
Hei ap, minä en usko, mutta menisin lasteni puolesta vaikka helvettiin. Miksi te uskovat ette? Eli käytä ehkäisyä, joudu helvettiin, mutta anna jo syntyneille lapsillesi parempi elämä.
Tajuatko, mitä sinulle perheen äidille on käymässä, jos jatkat samaa rataa? Olet katkeamispisteessä, joten mikä auttaa? Itsekin sanoit: lepo, loma, oma aika ja kaksinkeskeinen aika puolisosi kanssa. Olet todella suuressa vaarassa laiminlyödä lapsesi ja itsesi! Ottakaa ehkäisy käyttöön, ainakin siksi aikaa, että olet toipunut, kierukka? Olet vastuussa itsestäsi ja lapsistasi, myös puolisostasi tavallaan. Rukoile Jumalalta armoa ja huolenpitoa, vastausta kysymyksiisi, ja tee niin kuin haluat. Voimia isoon kysymykseen.
Tässä vaikuttaa eniten se että AP on luultavasti kasvanut helvetinpelkoon jo lapsesta asti eikä siksi osaa ajatella asiaa ihan järkevästi. Tuttu tarina ko. yhteisön piirissä.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:55"]Hei uupunut äiti. Olen itse tavallinen Raamattuun tukeutuva uskova äiti. Minun ehdotukseni on, että alkaisit itse lukea ja tutkia huolella Raamattua. Löydätkö sieltä kohtaa, joka tekee ehkäisemättömyydestä pelastuskysymyksen? Minä en ole löytänyt, vaan paljon puhetta armosta. Tottakai meidän pitää tehdä parannusta pahoista teoistamme, mutta ehkäisy ei Jumalan Sanan mukaan ole sellainen asia.
Meidän ei tule jättäytyä uskonasioissa toisten ihmisten opetusten ja sanomisten varaan, vaikka he olisivat missä asemassa seurakunnassa. Jeesus haluaa kohdata sinut ja opettaa sinua henkilökohtaisesti. Siksi Sanan tunteminen ja ymmärtäminen ovat tärkeitä asioita, että kukaan ei voi meitä eksyttää.
En halua taakoittaa sinua yhtään lisää, vaan vakuuttaa sinua siitä, että Jumala ei sinua halua näännyttää - sellainen on ihmisten työtä. Kristus on vapauttanut meidät vapauteen ja se koskee sinuakin. On vaikea nousta ylös ja katsoa ympärilleen kun on opetettu tietyllä tavalla, mutta se on mahdollista. Kukaan muu ei voi tehdä sitä sinun puolestasi, ei miehesi ei kukaan seurakunnan miehistä, ei edes kukaan naisystäväsi. SInun on itse otettava vastuu ja tutkittava ja rukoiltava Jumalan johdatuksessa, että saat viisauden asiassa.
Voimia ja siunausta sinulle!
[/quote]
Itse olen täysin ateisti, mutta halusin vielä nostaa tämän viestin. Niin kauniisti kirjoitettu, ja neuvo voisi toimia ap:n tilanteessa! Turhaa minun on avata näkemystäni ja "käännyttää" pois uskosta, enkä sitä missään tapauksessa haluaisikaan tehdä. Sen sijaan uskova ap voisi hyvinkin löytää avun Raamatusta - itsekin siihen tutustuin ennen eroani kirkosta (ihan luterilaisesta kylläkin), ja olen samaa mieltä armon viestistä, joka erityisesti uudessa testamentissa on johtava ja sopisi tähänkin tilanteeseen. Ateistit Jeesuksen asialla :)
Kamalaa miten ahdistavaa. olet vankina omassa ruumiissasi. Lasten kanssa on varmasti kaikilla joskus rankkaa mutta sinun tilanteesi on kyllä jotenkin niin ahdistava.
tuota minäkin mietin... Miksi sinulle on niin tärkeää pelastaa itsesi??? Käytä ehkäisyä ja pelasta neljä lasta, jotka sinulla on nyt! Eikö uskontonne mieti lapsen asemaa yhtään? Käytä ehkäisyä esim. kolme tai neljä vuotta. Ei muissakaan perheissä lapsia tule aina vuoden välein. Kukaan ei ihmettele pientä taukoa! Olet ilmeisesti niin väsynyt ettet osaa ajatella järkevästi.
Ap,
Kai lestadiolaisetkin uskoo lähimmäisenrakkauteen? Miten olet parhaiten iloksi ja avuksi lähimmäisillesi? Hoitamalla 4 lasta hyvin ja huolella välität lähimmäisistäsi mahdollistamalla 4 ehjää ihmistä + pelastat maapallon (enemmältä) ylikansoitukselta. Käyttämällä ylijäävän energian aikanaan vaikka hyväntekeväisyyteen voi olla lähimmäisillesi vielä enemmän hyödyksi ja jumalallesi kunniaksi kuin tuottamalla liukuhihnalta jättiliudan puoliorpoja lapsia äidin romuttuessa henkisesti täysin.
Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.
Nii-in, entäs jos on syntiä ehkäistä, mutta entäs jos se ei olekaan. Voiko silloin olla ehkäisemättä varmuuden vuoksi. Onko sellainen elämä sitten synnitöntä, että varmuuden vuoksi ei tee sitä ja tätä ja tuota - ja rikkoo itseään ja muita vastaan. Suo siellä ja vetelä täällä. Tulee mieleen se "asettavat taakkoja ja itse eivät niihin sormellakaan koske" tms.
Ylivoimaisesti suurin osa Raamattuun uskovista kristityistä (siis ihan todella uskovista) EI ajattele, että ehkäisy olisi väärin. Sinä lestadiolaisena olet oppinut ajattelemaan, että ainoastaan teidän keskuudessanne on oikea oppi näissä asioissa, mutta se ei ole totta. Tutustu alkuun vaikka tähän artikkeliin.
http://www.gotquestions.org/Suomi/syntyvyyden-saannostely.html
Myös tässä sivutaan ehkäisyä: http://metroseurakunta.org/media/blogi/blogi-posti/2011/03/26/raamatun-naekemys-seksiin
Olen myös ymmärtänyt, että SRK:n kannanoton mukaan äidin masennus (tai muu sairaus) voi olla pätevä syy käyttää ehkäisyä väliaikaisesti. Tekstisi perusteella tämä voisi päteä myös sinuun.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:55"]
Ei yhteisö meiltä mitään odota. Ja vaikka ajattelisivatkin että onpas outoa kun ei lapsia yhtäkkiä kuulu (jos siis valitsisimme ehkäisyn) niin muahan ei yhteisön mielipiteet kiinnosta. Vain Jumalan. Aloittaja
[/quote]
Jumala ei rankaise muitakaan ihmisiä ehkäisystä -miksi sinua? Hanki sterilisaatio, se on nopea päiväkirurginen toimenpide. Se on kylläkin oma päätöksesi, jota ei voi ulkoistaa Jumalalle. Jos joutuu arvailemaan Jumalan mielipidettä nääntyy kuin se kuuluisa aasi kahden heinätupon väliin.
Todellisuudessa yhteisö, tai siihen ja sen normeihin kuulumisen tunne, ohjailee sinua kuten ketä tahansa. Kun siihen kasvaa, sitä ei aina huomaa.
Olet vastuussa itsestäsi ja lapsistasi tässä ajassa ja hetkessä. Henkinen kasvusi ja eriytymisesi on nähtävästi jo alkanut.
Ap, jos haluat vastauksen että käytä ehkäisyä, kirjoita tänne. Jos haluat toisenlaisen vastauksen, kysy apua muualta. Oletko ollut yhteydessä esim diakoniatoimikuntaan? Pyydä sieltä keskusteluapua! Kuulostat todella vasyneeltä, sinun tilanteessasi hakisin päiväkotipaikat vanhemmille lapsille ja nauttisin vauvasta kotona. Niinhän ne monet kahden lapsen äiditkin tekevät ja sanovat että eivät muuten jaksaisi millään! Sinulla on kuitenkin 4 lasta. Toinen mikä särähti korvaan on tuo miehen osuus, vähäksi aikaa jättäisin harrastukset ym vähemmälle, esim. 1kerta viikkoon molemmille? Itsellänikin oli väsymyksen aikoja omasta sairaudesta johtuen, mutta minä elin päivän kerrallaan. Nyt olen onnellinen ja en yhtään väsynyt, lapsiakin on monta. Voimia sinulle!
Ps. Tämä palsta väsyttää ehkä kaikkein eniten maailmassa
Sanotteko myös masentuneille ja stressaavan työn ja elämänasenteen takia sydänsairauden kehittäneille, että mitäs läksit ja omapa on ongelmasi?
38 jatkaa: Myös tästä voisit saada uutta näkökulmaa: https://freepathways.wordpress.com/2014/09/21/jumalan-sana-lasten-saaminen/
Yritä keskustella miehesi kanssa ja saada hänet ymmärtämään miten uupunut olet. Voimia ja siunausta sinulle! Kaltaisiasi on PALJON.
Kysyin tota asiaa Jumalalta ja hän sanoi, että kaikki halukkaat saavat käyttää ehkäisyä.