Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies tajuamaan, etten ole tyytyväinen suhteeseemme
Kommentit (158)
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 20:25"]
Hei, ap, anteeksi jos olet jo vastannut näihin:
- Onko jokin muuttunut vai onko mies ja suhde ollut tällainen alusta pitäen? Eli onko kyse muutoksesta vai kyllästymisestä?
- Seksiä 1 - 2 kertaa viikossa on normi, jopa paljon. Kuinka paljon haluaisit? Eihän teillä siis millään mittarilla ole seksitön liitto, siksi kysyn selvennystä.
Se, ettei mies juo tai hakkaa, ei tietenkään ole syy pysyä tyydyttämättömässä liitossa. Alkukommentit olivat kovin teilaavia, mutta nuo pari asiaa itselleni pompsahti mieleen.
[/quote]
Mies on kyllä ollut alusta pitäen vähän sellainen kylmä ja varautunut, mutta kyllä läheisyytä oli kuitenkin jonkin verran alussa, nyt sitä on vaan silloin jos mies haluaa seksiä. Ei KOSKAAN muuten.
Seksiä saattaa olla 1-2 kertaa viikossa, käytännössä ei ihan niin usein. Monesti menee pari viikkoa ettei ole ollenkaan, mutta en seksin määrästä tällä hetkellä valitakaan. Se on se läheisyyden puute, joka eniten harmittaa. Kun mies tosiaan halaa ja koskettaa vaan silloin, kun haluaa seksiä, niin on alkanut tulla sellanen olo että hän haluaa vaan ensisijaisesti tyydyttää tarpeensa. Hän ei halua hyväillä minua siksi,että olisin hänen mielestään ihana, vaan siksi koska hänellä on paineita. Voisin yhtä hyvin olla kuka tahansa.. En tiedä onko oikeasti näin, mutta tällainen olo tulee välillä, ja itseäni on alkanut seksi viime aikoina vähän tökkiä. Se ei inspiroi minua enää samalla tavalla, kun ennen.
Enemmän olen ehkä itse muuttunut ja oppinut itsestäni uutta, ja olen itse se jota kyllästyttää. Minun on tosi vaikea tyytyä tähän tilanteeseen, koen että jotain jää aina puuttumaan. Kaipaan niin paljon enemmän läheisyyttä, toisen huomioimista ja läsnäoloa, kun mikä mieheni kanssa on mahdollista toteuttaa. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:41"]
Lukekaa john greyn kirja mars ja venus seurustelun taito tms. Tiivistetysti mies luulee osoittavansa rakkautta tekemällä töitä, huoltamalla auton tmd. Nainen taas ei sellaista kaipaa vaan haluaisi pieniä huomionosoituksia, vaikka suukon ohimennen kulkiessa tms. Jos nainen antaa yhä enemmän kun yrittää korjata tilannetta, mies luulee tekevänsä enemmän kuin tarpeeksi. Hän luulee, että yksi autonhuolto tuo hänelle yhtä paljon pisteitä kuin kaikki ap tekemät jutut, että puntit ovat tasan suhteessa huomioimisenisalta, eikä ymmärrä, miksi vaimo valittaa eikä ole siltikään tytyväinen. Lopeta siis se leipomisella yllättäminen yms, älä tee itse mitään extraa. Lainatkaa se kirja kirjastosta ja lukekaa yhdessä.
[/quote]
Mutta mitä se muuttaa ettei tee itse mitään extraa? Ei se ainakaan mitään auta, että jätän ystävänpäivälahjan nyt antamatta, vaikka tiedän ettei hän mitään minulle annakaan. Tietysti en saisi olettaa näin..
Voin toki antaa sen jollekin muullekin, mutta mielestäni se olisi tavallaan niin kuin luovuttamista. Jos en itsekään enää yritä yhtään, niin silloin olen luovuttanut suhteessa, enkä edes odota että se muuttuisi paremmaksi.
Mies muuten vastasi vielä paremmin kysymykseeni, siitä miksi haluaa olla minun kanssani, eikä erota. Ensisijaisesti ei halua erota lasten takia, mutta tykkää myös arjesta minun kanssani, ja muutenkin siitä millaiseksi on muuttunut minun kanssani. Eikä kuulemma osaa olla yksin. Hän on siis ihan tyytyväinen suhteesemme. Ja mielestään hän edelleen tekee paljon asioita suhteemme eteen, ei siis ymmärrä ollenkaan ahdistustani. -ap
Kerroitko myös itse miksi olet hänen kanssaan ja mikä tekee suhteesta sellaisen että sitä kannattaa jatkaa? Tai sen mikä tekee hänestä erityisen sinulle?
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:49"]
Mies muuten vastasi vielä paremmin kysymykseeni, siitä miksi haluaa olla minun kanssani, eikä erota. Ensisijaisesti ei halua erota lasten takia, mutta tykkää myös arjesta minun kanssani, ja muutenkin siitä millaiseksi on muuttunut minun kanssani. Eikä kuulemma osaa olla yksin. Hän on siis ihan tyytyväinen suhteesemme. Ja mielestään hän edelleen tekee paljon asioita suhteemme eteen, ei siis ymmärrä ollenkaan ahdistustani. -ap
[/quote]
Tuosta olisi ollut hyvä jatkaa siitä mitä sinä odotat suhteelta, miksi et ole jo lähettänyt niitä eropapereita vaikka se on ollut viittä vaille. Mitä hän ajattelee jos eropaperit oikeasti kirjoitetaan nyt? Olisko hän valmis muuttamaan suhteessa jotakin jos toinen vaihtoehto olisi ero?.....
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:51"]
Kerroitko myös itse miksi olet hänen kanssaan ja mikä tekee suhteesta sellaisen että sitä kannattaa jatkaa? Tai sen mikä tekee hänestä erityisen sinulle?
[/quote]
Nyt en kertonut. Mutta olen kyllä kertonut aiemmin. Eikä hän nyt myöskään kysynyt sellaista. Ei hän ole koskaan ollut kovin kiinnostunut tietämään tällaisia asioita. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä mun on myös tosi vaikea löytää syitä jatkaa avioliittoa hänen kanssaan. Paitsi tietysti lapset. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:49"]
Mutta mitä se muuttaa ettei tee itse mitään extraa? Ei se ainakaan mitään auta, että jätän ystävänpäivälahjan nyt antamatta, vaikka tiedän ettei hän mitään minulle annakaan. Tietysti en saisi olettaa näin..
Voin toki antaa sen jollekin muullekin, mutta mielestäni se olisi tavallaan niin kuin luovuttamista. -ap
[/quote]
Vanhojen kaavojen toistaminen ei välttämättä ole sitä että yrittää tehdä jotakin joka korjaa suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:34"]
ja että mietin vakavissani eroa?
[/quote]
Pakkaa kamat ja muuta pois. Tämä auttoi itselläni.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:58"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:49"]
Mutta mitä se muuttaa ettei tee itse mitään extraa? Ei se ainakaan mitään auta, että jätän ystävänpäivälahjan nyt antamatta, vaikka tiedän ettei hän mitään minulle annakaan. Tietysti en saisi olettaa näin..
Voin toki antaa sen jollekin muullekin, mutta mielestäni se olisi tavallaan niin kuin luovuttamista. -ap
[/quote]
Vanhojen kaavojen toistaminen ei välttämättä ole sitä että yrittää tehdä jotakin joka korjaa suhteen.
[/quote]
Mitä voin sitten tehdä muuta? Puhuminen ei auta, mieheltä en saa mitään vinkkejä. Miksi saisinkaan, koska hän on ihan tyytyväinen? Se, että huomioin miestä ei tee hänelle tarvetta tehdä minulle samoin. Jos joku kertoisi minulle mitä voin tehdä? Se, että ei tee mitään ei ainakaan auta, vaan pahentaa vaan tilannetta, tiedän, koska kokeiltu on. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:00"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:34"]
ja että mietin vakavissani eroa?
[/quote]
Pakkaa kamat ja muuta pois. Tämä auttoi itselläni.
[/quote]
Erositteko sitten oikeasti? Onko teillä lapsia?
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:51"]
Kerroitko myös itse miksi olet hänen kanssaan ja mikä tekee suhteesta sellaisen että sitä kannattaa jatkaa? Tai sen mikä tekee hänestä erityisen sinulle?
[/quote]
Nyt en kertonut. Mutta olen kyllä kertonut aiemmin. Eikä hän nyt myöskään kysynyt sellaista. Ei hän ole koskaan ollut kovin kiinnostunut tietämään tällaisia asioita. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä mun on myös tosi vaikea löytää syitä jatkaa avioliittoa hänen kanssaan. Paitsi tietysti lapset. -ap
[/quote]
Miksi sinusta miehellä pitäisi olla helpompi löytää niitä syitä? Lapset hänkin taisi mainita.
Edellytys sille että ongelmista puhutaan ei myöskään ole se että molempien pitää olla kiinnostunut ongelmien penkomisesta? Hän jolle asiat tuottavat harmia voi aivan hyvin ottaa asiat puheeksi eikä olettaa että toinen ne nostaa keskusteluun automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:40"]
Mutta kun olen sanonut suoraan, että en ole tyytyväinen suhteeseemme, ja että mielestäni meillä menee tosi heikosti. Hän ei ota sitä ollenkaan tosissaan. Vähättelee ongelmia ja väittää että olen pakosti loppujen lopuksi ihan tyytyväinen! Miksi hän sanoo niin? Mua ottaa tosi paljon päähän, kun toinen ei jaksa nähdä yhtään vaivaa suhteen eteen.
-ap
[/quote]
Meillä oli näin. Kaksi viimeistä vuotta yhdeksän vuoden suhteesta yritin puhua, kertoa ja keskustella. Annoin konkreettisia vinkkejä, millä olisin ollut onnellisempi suhteessa. Koskettelisi enemmän, esimerkiksi kuten alkuaikoina kun katseltiin telkkua sylikkäin. Ei kuulemma ole sellainen. Pyysin, että tekisi aloitteita seksiin. Ei kuulemma halua. Toivoin, että tehtäisiin asioita yhdessä, käytäisiin leffassa, ravintolassa syömässä tms. Hän kuulemma viihtyy kotona ja turhaa rahanhukkaa.
Välillä puhuin nätisti, välillä itkin. Sanoin, että olen tosissani. Heitin vitsiä aiheesta. Voin suhteessa huonosti pidemmän aikaa ja se heijastui moneen osa-alueeseen elämässä.
Lopulta lähdin suhteesta. Nyt mies kertoo kaikille äitiäni myöten, miten jätin hänet ihan yhtäkkiä ja varoittamatta, enkä suostunut edes yrittämään. Jos olisin sanonut jotain, hän olisi voinut muuttua.
Kiitos vaan, tein oikean ratkaisun.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:51"]
Kerroitko myös itse miksi olet hänen kanssaan ja mikä tekee suhteesta sellaisen että sitä kannattaa jatkaa? Tai sen mikä tekee hänestä erityisen sinulle?
[/quote]
Nyt en kertonut. Mutta olen kyllä kertonut aiemmin. Eikä hän nyt myöskään kysynyt sellaista. Ei hän ole koskaan ollut kovin kiinnostunut tietämään tällaisia asioita. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä mun on myös tosi vaikea löytää syitä jatkaa avioliittoa hänen kanssaan. Paitsi tietysti lapset. -ap
[/quote]
Miksi sinusta miehellä pitäisi olla helpompi löytää niitä syitä? Lapset hänkin taisi mainita.
Edellytys sille että ongelmista puhutaan ei myöskään ole se että molempien pitää olla kiinnostunut ongelmien penkomisesta? Hän jolle asiat tuottavat harmia voi aivan hyvin ottaa asiat puheeksi eikä olettaa että toinen ne nostaa keskusteluun automaattisesti.
[/quote]
Koska hän ei ehdottomasti halua erota, siksi. Hän ei halua edes harkita sitä vaihtoehtoa ja se ahdistaa minua. Hänestä meillä on kaikki tosi hyvin verrattuna moniin muihin, mutta miksi en itse näe asiaa samalla tavalla? Olen aivan yksin ajatuksieni kanssa, ja mieskin sitä mieltä että minussa on jotain pielessä, mutta ei sen tarkemmin halua tietää mikä. Haluaisi varmaan vaan, että olisin hiljaa ja tyytyväinen, ja mielellään kehuisin häntä paljon. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:40"]
Mutta kun olen sanonut suoraan, että en ole tyytyväinen suhteeseemme, ja että mielestäni meillä menee tosi heikosti. Hän ei ota sitä ollenkaan tosissaan. Vähättelee ongelmia ja väittää että olen pakosti loppujen lopuksi ihan tyytyväinen! Miksi hän sanoo niin? Mua ottaa tosi paljon päähän, kun toinen ei jaksa nähdä yhtään vaivaa suhteen eteen.
-ap
[/quote]
Meillä oli näin. Kaksi viimeistä vuotta yhdeksän vuoden suhteesta yritin puhua, kertoa ja keskustella. Annoin konkreettisia vinkkejä, millä olisin ollut onnellisempi suhteessa. Koskettelisi enemmän, esimerkiksi kuten alkuaikoina kun katseltiin telkkua sylikkäin. Ei kuulemma ole sellainen. Pyysin, että tekisi aloitteita seksiin. Ei kuulemma halua. Toivoin, että tehtäisiin asioita yhdessä, käytäisiin leffassa, ravintolassa syömässä tms. Hän kuulemma viihtyy kotona ja turhaa rahanhukkaa.
Välillä puhuin nätisti, välillä itkin. Sanoin, että olen tosissani. Heitin vitsiä aiheesta. Voin suhteessa huonosti pidemmän aikaa ja se heijastui moneen osa-alueeseen elämässä.
Lopulta lähdin suhteesta. Nyt mies kertoo kaikille äitiäni myöten, miten jätin hänet ihan yhtäkkiä ja varoittamatta, enkä suostunut edes yrittämään. Jos olisin sanonut jotain, hän olisi voinut muuttua.
Kiitos vaan, tein oikean ratkaisun.
[/quote]
Kuulostaa kyllä tutulta... Mutta onko tässä loppujen lopuksi vaan kysymys siitä, että ihmiset on erilaisia? Itse ainakin huomaan kaipaavani sellaista tietynlaista herkkyyttä, jota miehessäni ei vaan ole. Tietysti tuo läheisyydenpuute on aika iso asia, ja jos toinen ei edes halua sellaista, niin se saa miettimään, että ehkä ero tosiaan on ainoa vaihtoehto. -ap
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:00"] Jos joku kertoisi minulle mitä voin tehdä? Se, että ei tee mitään ei ainakaan auta, vaan pahentaa vaan tilannetta, tiedän, koska kokeiltu on. -ap
[/quote]
Luultavasti itse aloittaisin niistä parisuhde kirjoista tai esim. parisuhteen vuorovaikutusta käsittelevistä artikkeleista tms... yksin tai yhdessa
Ja vastaavanlaisessa tilanteessa niistä on omassa parisuhteessa ollut myös apua. Valitettavasti en osaa antaa toiminta ohjeita mitä juuri teidän suhteessa tulisi tehdä tai mikä kirja voisi olla juuri nyt se oikea teidän tilanteessanne... ehkä suosittelisin jotakin vuorovaikutustaitoja käsittelevää materiaalia.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:06"]
Koska hän ei ehdottomasti halua erota, siksi. Hän ei halua edes harkita sitä vaihtoehtoa-ap
[/quote]
Miksi ei halua? Mitä hän vastaa kun kerrot jokatapauksessa sellaista harkitsevasi? Onko hänellä esittää vaihtoehtoja mitä hän on valmis muuttamaan jotta erolta vältytään?
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:40"]
Mutta kun olen sanonut suoraan, että en ole tyytyväinen suhteeseemme, ja että mielestäni meillä menee tosi heikosti. Hän ei ota sitä ollenkaan tosissaan. Vähättelee ongelmia ja väittää että olen pakosti loppujen lopuksi ihan tyytyväinen! Miksi hän sanoo niin? Mua ottaa tosi paljon päähän, kun toinen ei jaksa nähdä yhtään vaivaa suhteen eteen.
-ap
[/quote]
Meillä oli näin. Kaksi viimeistä vuotta yhdeksän vuoden suhteesta yritin puhua, kertoa ja keskustella. Annoin konkreettisia vinkkejä, millä olisin ollut onnellisempi suhteessa. Koskettelisi enemmän, esimerkiksi kuten alkuaikoina kun katseltiin telkkua sylikkäin. Ei kuulemma ole sellainen. Pyysin, että tekisi aloitteita seksiin. Ei kuulemma halua. Toivoin, että tehtäisiin asioita yhdessä, käytäisiin leffassa, ravintolassa syömässä tms. Hän kuulemma viihtyy kotona ja turhaa rahanhukkaa.
Välillä puhuin nätisti, välillä itkin. Sanoin, että olen tosissani. Heitin vitsiä aiheesta. Voin suhteessa huonosti pidemmän aikaa ja se heijastui moneen osa-alueeseen elämässä.
Lopulta lähdin suhteesta. Nyt mies kertoo kaikille äitiäni myöten, miten jätin hänet ihan yhtäkkiä ja varoittamatta, enkä suostunut edes yrittämään. Jos olisin sanonut jotain, hän olisi voinut muuttua.
Kiitos vaan, tein oikean ratkaisun.
[/quote]
Kuulostaa kyllä tutulta... Mutta onko tässä loppujen lopuksi vaan kysymys siitä, että ihmiset on erilaisia? Itse ainakin huomaan kaipaavani sellaista tietynlaista herkkyyttä, jota miehessäni ei vaan ole. Tietysti tuo läheisyydenpuute on aika iso asia, ja jos toinen ei edes halua sellaista, niin se saa miettimään, että ehkä ero tosiaan on ainoa vaihtoehto. -ap
[/quote]
Ainahan sitä sanotaan, että toista ei voi muuttaa. Eipä siinä paljon vaihtoehtoja jää.
Minä mietin pitkään eroa siksi, että mies ei juonut, hakannut eikä haukkunut. Kaikki oli päällisin puolin niin hyvin, että tuntui kohtuuttomalta ja pikkumaiselta, kun en vaan pystynyt olemaan onnellinen. Jotenkin hirveän itsekäs ratkaisu, mutta itse tiesin, että yritin. Sen lisäksi, että yritin muuttaa toista, yritin muuttaa itseäni. Yritin tyytyä, yritin nähdä hyvät puolet.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:06"]
Koska hän ei ehdottomasti halua erota, siksi. Hän ei halua edes harkita sitä vaihtoehtoa-ap
[/quote]
Miksi ei halua? Mitä hän vastaa kun kerrot jokatapauksessa sellaista harkitsevasi? Onko hänellä esittää vaihtoehtoja mitä hän on valmis muuttamaan jotta erolta vältytään?
[/quote]
Lasten takia lähinnä. Ei myöskään osaa olla yksin. Ei hänellä ole esittää mitään vaihtoehtoja, saattaa kysyä minulta vaihtoehtoja ja vaikka annankin niin ne unohtuu aika nopeasti.. Pysyviä muutoksia ei tapahdu, koska luulen että hän ei vaan ymmärrä minua. Enkä minä puolestaan varmaan häntäkään. En ymmärrä miten hän voi olla tyytyväinen pelkästään siihen, että arki sujuu (aika pitkälti senkin sujuminen on minusta kiinni), ja että lapsilla on isä ja äiti. -ap
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:18"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:09"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:40"]
Mutta kun olen sanonut suoraan, että en ole tyytyväinen suhteeseemme, ja että mielestäni meillä menee tosi heikosti. Hän ei ota sitä ollenkaan tosissaan. Vähättelee ongelmia ja väittää että olen pakosti loppujen lopuksi ihan tyytyväinen! Miksi hän sanoo niin? Mua ottaa tosi paljon päähän, kun toinen ei jaksa nähdä yhtään vaivaa suhteen eteen.
-ap
[/quote]
Meillä oli näin. Kaksi viimeistä vuotta yhdeksän vuoden suhteesta yritin puhua, kertoa ja keskustella. Annoin konkreettisia vinkkejä, millä olisin ollut onnellisempi suhteessa. Koskettelisi enemmän, esimerkiksi kuten alkuaikoina kun katseltiin telkkua sylikkäin. Ei kuulemma ole sellainen. Pyysin, että tekisi aloitteita seksiin. Ei kuulemma halua. Toivoin, että tehtäisiin asioita yhdessä, käytäisiin leffassa, ravintolassa syömässä tms. Hän kuulemma viihtyy kotona ja turhaa rahanhukkaa.
Välillä puhuin nätisti, välillä itkin. Sanoin, että olen tosissani. Heitin vitsiä aiheesta. Voin suhteessa huonosti pidemmän aikaa ja se heijastui moneen osa-alueeseen elämässä.
Lopulta lähdin suhteesta. Nyt mies kertoo kaikille äitiäni myöten, miten jätin hänet ihan yhtäkkiä ja varoittamatta, enkä suostunut edes yrittämään. Jos olisin sanonut jotain, hän olisi voinut muuttua.
Kiitos vaan, tein oikean ratkaisun.
[/quote]
Kuulostaa kyllä tutulta... Mutta onko tässä loppujen lopuksi vaan kysymys siitä, että ihmiset on erilaisia? Itse ainakin huomaan kaipaavani sellaista tietynlaista herkkyyttä, jota miehessäni ei vaan ole. Tietysti tuo läheisyydenpuute on aika iso asia, ja jos toinen ei edes halua sellaista, niin se saa miettimään, että ehkä ero tosiaan on ainoa vaihtoehto. -ap
[/quote]
Ainahan sitä sanotaan, että toista ei voi muuttaa. Eipä siinä paljon vaihtoehtoja jää.
Minä mietin pitkään eroa siksi, että mies ei juonut, hakannut eikä haukkunut. Kaikki oli päällisin puolin niin hyvin, että tuntui kohtuuttomalta ja pikkumaiselta, kun en vaan pystynyt olemaan onnellinen. Jotenkin hirveän itsekäs ratkaisu, mutta itse tiesin, että yritin. Sen lisäksi, että yritin muuttaa toista, yritin muuttaa itseäni. Yritin tyytyä, yritin nähdä hyvät puolet.
[/quote]
Niinpä. Mieskin tekee hyvin selväksi sen, että olen pikkumainen kun nämä asiat eivät riitä tekemään minua onnelliseksi. Olen kiittämätön ja unelmoin jostain mitä ei ole edes olemassa, enkä kuulemma tule koskaan sitä löytämään. -ap
Lukekaa john greyn kirja mars ja venus seurustelun taito tms.
Tiivistetysti mies luulee osoittavansa rakkautta tekemällä töitä, huoltamalla auton tmd. Nainen taas ei sellaista kaipaa vaan haluaisi pieniä huomionosoituksia, vaikka suukon ohimennen kulkiessa tms.
Jos nainen antaa yhä enemmän kun yrittää korjata tilannetta, mies luulee tekevänsä enemmän kuin tarpeeksi. Hän luulee, että yksi autonhuolto tuo hänelle yhtä paljon pisteitä kuin kaikki ap tekemät jutut, että puntit ovat tasan suhteessa huomioimisenisalta, eikä ymmärrä, miksi vaimo valittaa eikä ole siltikään tytyväinen. Lopeta siis se leipomisella yllättäminen yms, älä tee itse mitään extraa. Lainatkaa se kirja kirjastosta ja lukekaa yhdessä.