Millaiseen ihmiseen olet ihastunut? Onko toiveita suhteesta?
Kommentit (49)
Olen rakastunut varattuun mieheen. Hän tosin ei jätä vaimoaan, koska tämä on maailman ihanin ja täydellisin nainen:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.
Kyllä naimisissa olevakin voi ihastua ja tahtomattaan näyttää sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.Kyllä naimisissa olevakin voi ihastua ja tahtomattaan näyttää sen.
Voi mutta kyllä jotkut harrastaa tätä ihan systemaattisesti. Sitten kun se toinen ihastuu myös niin leikki loppuu, ”koska olen naimisissa”. Ja etsitään uusi flirttailun kohde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.
Niin totta! Olin miltei laittamassa elämääni uusiksi tällaisen miehen takia, kunnes sain mutkan kautta selville, että hänellä oli flirttiä likipitäen kaikkien mun ikäisten naisten kanssa. Plus tietenkin kotona se autuaan tietämätön vaimo, joka on aivan kamala, mutta jonka kanssa kuitenkin sitkeästi ollaan:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.
Useimmat avioliitto eivät ole onnellisia, lähes kaikki parit eroavat. Tuskinpa mistään manipuloinnista useinkaan on kyse vaan jostain haaveesta uuteen rakkauteen. Ps. Jotkut tulkitsee ystävällisyydenkin flirtiksi. -sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.Kyllä naimisissa olevakin voi ihastua ja tahtomattaan näyttää sen.
Voi mutta kyllä jotkut harrastaa tätä ihan systemaattisesti. Sitten kun se toinen ihastuu myös niin leikki loppuu, ”koska olen naimisissa”. Ja etsitään uusi flirttailun kohde.
Naimisissa oleva vain tekee sen mitä voi, eli yrittää olla näyttämättä ihastustaan ja on kenties töykeä.
Tehkää ihmeessä aloite. Elämässä yleensä katuu niitä tekemättä jättämisiä. Mitä jos joku päivä saattekin tietää, että kiinnostusta olisi ollut sillä toisellakin.
En itsekään uskonut, että olisin nykyiseni saanut. Iso ikäero, aivan eri elämäntilanne, harrastukset ja kaiki. Ollaan itsekin ihmetelty miten hyvin tulla toimeen. Se on se rakkaus, kunnioitus ja joku kemia meidän välillä.
Olen ihastunut yhteen samassa talossa työskentelevään mieheen.
En tunne häntä juuri yhtään, tavataan silloin tällöin työpaikan ovella ja vaihdetaan muutama sana. Aurinkoinen hymy hänellä, ja olemus (pukeutuminen, liikkuminen jne) sellainen että meillä olisi varmaan yhteistä paljonkin.
Aika näyttää onko mahdollisuuksia. Työpäivien aikaan emme tapaa kun työskentelemme eri puolilla isoa taloa.
Ei mitään toivoa.
Mies sopisi dressmannin mainokseen, ikää hällä 55v,minä 36v ihrapallo.
Meidän lapset pelaa samassa joukkueessa.
Aina saa haaveilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tavallisen näköinen mutta persoonanan ihana kollega. Ei toivoa vaikka flirttaileekin, on naimisissa.
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.Kyllä naimisissa olevakin voi ihastua ja tahtomattaan näyttää sen.
Juuri näin, ilman pahoja aikeita, ja todellakin vain yhden kohdalla on päässyt näin käymään. Voisin potkia itseäni, kun en osannut paremmin peittää ihastustani, mutta mitäpä sitä enää hyödyttää itkeä.
Olen ihastunut entiseen kollegaan joka om aivan ihana nainen. Valtettavasti vaihtoi työpaikkaa. Mutta hän on perheellinen niin mahiksia ei olisi ollut.
Silti T on aina mielessä.
Lähikaupan työntekijään. Komea mies, vaikuttaa todella mukavalta. Minusta hän vähän flirttailee minulle, mutta en kuitenkaan ole varma. Ehkä kuvittelen vain ja on mukava vain koska on töissä. Kuitenkin aina jutellaan kun nähdään, tulee itse aloittamaan keskystelua myös ja selvästi enemmän juttelua kuin ihan perus asiakkaan kanssa. Ja myös heittää vitsiäkin/yrittää saada nauramaan. Olen ihastunu mutta en uskalla tehdä mitään, koska jos olenkin lukenut miestä ihan väärin ja hän ei ole yhtään kiinnostunut niin aloitteen ja pakkien jälkeen en kehtaisi käydä lähikaupassa enään.
Kertokaa miehet mielipide, olenko todennäköisesti lukenut miestä ihan väärin vai onko tässä ehkäpä jotain mahdollisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Nyt ihmiset se kissa pöydälle! Tässä maailmassa on ihan liikaa haudattuja tunteita. Tiedän, että se sattuu, jos tulee torjutuksi, mutta sitten se olisi kerrasta selvä. Sekö on se pahin asia mitä voisi tapahtua, jos avaudutte tunteistanne? Ette ainakaan kuole siihen. Kipu häviää aikanaan. Kerran täällä vaan eletään ja elämä on liian lyhyt jahkailuun ja haikailuun. Tehkää asianne selväksi ja, jos se ei tuo toivomaanne tulosta niin pää pystyyn. Kamalaa, jos kaksi, vaikka salaa onkin toisistaan kiinnostuneita, mutta pelko ja ylpeys ei anna periksi tehdä ensimmäistä siirtoa, se olisi todella surullista.
Ei se torjunta olis yhtään mikään juttu, vaan mahdolliset potkut tai ainakin siirto toiseen työpisteeseen. Pidän tämän ihastuksen visusti omana tietonani.
Vierailija kirjoitti:
Lähikaupan työntekijään. Komea mies, vaikuttaa todella mukavalta. Minusta hän vähän flirttailee minulle, mutta en kuitenkaan ole varma. Ehkä kuvittelen vain ja on mukava vain koska on töissä. Kuitenkin aina jutellaan kun nähdään, tulee itse aloittamaan keskystelua myös ja selvästi enemmän juttelua kuin ihan perus asiakkaan kanssa. Ja myös heittää vitsiäkin/yrittää saada nauramaan. Olen ihastunu mutta en uskalla tehdä mitään, koska jos olenkin lukenut miestä ihan väärin ja hän ei ole yhtään kiinnostunut niin aloitteen ja pakkien jälkeen en kehtaisi käydä lähikaupassa enään.
Kertokaa miehet mielipide, olenko todennäköisesti lukenut miestä ihan väärin vai onko tässä ehkäpä jotain mahdollisuutta?
Tekee tuota varmaan kaikille. - N
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään toivoa.
Mies sopisi dressmannin mainokseen, ikää hällä 55v,minä 36v ihrapallo.
Meidän lapset pelaa samassa joukkueessa.
Aina saa haaveilla...
Kuka niin sanoo ettei toivoa? Omalla kohdalla mies oli 61v komistus, minä olin 38 v pallero, jolla alaikäiset lapset. Niinpä vain uskalsin lähestyä. Rakkaustarina alkoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään toivoa.
Mies sopisi dressmannin mainokseen, ikää hällä 55v,minä 36v ihrapallo.
Meidän lapset pelaa samassa joukkueessa.
Aina saa haaveilla...Kuka niin sanoo ettei toivoa? Omalla kohdalla mies oli 61v komistus, minä olin 38 v pallero, jolla alaikäiset lapset. Niinpä vain uskalsin lähestyä. Rakkaustarina alkoi.
38 v pallero?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään toivoa.
Mies sopisi dressmannin mainokseen, ikää hällä 55v,minä 36v ihrapallo.
Meidän lapset pelaa samassa joukkueessa.
Aina saa haaveilla...Kuka niin sanoo ettei toivoa? Omalla kohdalla mies oli 61v komistus, minä olin 38 v pallero, jolla alaikäiset lapset. Niinpä vain uskalsin lähestyä. Rakkaustarina alkoi.
38 v pallero?
Niin ihrapallero, pullukka, lihava...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään toivoa.
Mies sopisi dressmannin mainokseen, ikää hällä 55v,minä 36v ihrapallo.
Meidän lapset pelaa samassa joukkueessa.
Aina saa haaveilla...Kuka niin sanoo ettei toivoa? Omalla kohdalla mies oli 61v komistus, minä olin 38 v pallero, jolla alaikäiset lapset. Niinpä vain uskalsin lähestyä. Rakkaustarina alkoi.
No ei edes tarvitse olla toivoa, olen naimisissa ja dressmanni mies parisuhteessa.
Haaveilen toki, saa olla päiväunelmia
Minua ärsyttää tällaiset ihmiset. Eli naimisissa olevat, jotka kuitenkin tietoisesti flirttailevat ja yrittävät saada toisia ihastumaan itseensä. Sitten vetäydytään sinne naimisissa olon taakse.
Kun miettii tältä kantilta, niin ei se persoona enää olekaan kovin ihana vaan manipuloiva.