Kadehditko ystävän / sukulaisen rahoja?
Minä kadehdin, myönnän. Eräs ystäväperhe elää miehen perinnön turvin erittäin mukavaa elämää. Naisella kevyt osa-aikatyö, joka tuskin rittäisi edes perheen ruokamenoihin. Monta pitkää matkaa vuodessa, lisäksi kivoja soppailureissuja Tukholman yms monta kertaa vuodessa. Valehtelisin, jos en tuntisi kateutta välillä
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 13:37"]
Perintöjä en kadehdi, niiden saaminen tarkoittaa sitä, että jonkun on kuoltava. Omaa elämääni en ole rakentanut tulevien perintöjen varaan, sillä kun tulen perimään, tulen kokemaan rahassa mittaamattoman menetyksen.
Tienestejä kadehdin hieman, mutta käytän sitä kateutta voimavarana, jolla punnerran itsellenikin parempia ansioita. Jos jäisi rypemään kateuteen, muuttuisin katkeraksi ihmishirviöksi.
[/quote]
Musta on päinvastoin. On typerää kadehtia toisten kovalla työllä itse ansaitsemiaan rahoja. Jos joku saa rahaa ansiotta eli lahjana tai perintönä, niin siinä kateuden ymmärrän, sillä itse ei tuollaisen saamiseksi voi oikein mitään tehdä.
Minä en jaksa kadehtia 16-tuntisia työpäiviä ja sitä, että edes joulupäivänä ei ole vapaata, koska joku on sairastunut eikä sijaista saa, joten firman pomo lähtee töihin. Itse on osansa valinnut ja isot tulonsa.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 14:15"]
Sekä kateellinen, että iloinen heidän puolesta. Välillä käy kateeksi, kun mietin kaupan hyllyjä kiertäessä, että Annan ei ainakaan tartte miettiä mihin on varaa. Tulee vähän tyhmä olo, kun miettii mikä olis tarpeeksi halpa ruoka. Toisaalta noita lomakuvia katsellessa olen iloinen hänen puolesta. Loma karibialla on niin utopinen ajatus, että en osaa olla kade, kun en pysty samaistumaan tilanteeseen. Ei meillä ole varaa edes ajatella moista ;)
[/quote]
Joku oikeasti miettii kaupassa toisen lompakon tilannetta? Mene hoitoon.