Tyttöystäväni menee armeijaan
Olen jo muutaman vuoden seurustellut, jo seurustelun alkuaikoina tyttöystäväni puhui siitä kuinka haluaisi käydä armeijan, nyt päätös on kuulemma pysyvä. Itse olisin tuolloin 23, hän 20. En haluaisi olla hänen tavoitteidensa edessä, mutta tässä tilanteessa tuntuu siltä, kuin väkisin ajettaisiin nurkkaan, mitään itseni kannalta mielenrauhaa saavuttavaa vaihtoehtoa ei tunnu olevan.
Näin itse siellä miten naisvarusmiehet saivat huomiota, vislailuja tuli osalta mihin puututtiin, yksi antoi alikersantillekkin, itse sen enempää hänen motiiveistaan tai parisuhdestatuksestaan tietämättä. Asiaa ei yhtään auta se, että tyttöystäväni on 182 cm pitkä hoikkasäärinen kaunis blondi joka saa jo katseita ihan siviilissäkin.
Kun itse palvelukseni suoritin en vielä tuntenut häntä. Meillä menee todella hyvin ja rakkautta löytyy. Vaikka hän pysyisi uskollisena, mitä en epäile, niin jo se 300 silmäparia yhtä naista kohden tuntuu pahalta ajatukselta, kaiken sen jälkeen mitä itse näin.
Onko jollain kokemusta omasta paremmasta puoliskosta intissä? Voin ihan turhaan pelätä/inhoksua koko ajatusta, mutta omat kokemukset painavat mielessä. Missään asiassa en häntä ole estämässä, ehkä suhde on entistä ehompi kunnes vuosi on ohi. Ja pääsehän sieltä viikonloppuisin kotiin.
Kommentit (22)
Vaikka likkasi menee sillä mentaliteetilla ettei anna kenellekkään, niin ne loput 1000 poikaa ovat siinä uskossa, että antamaanhan tuon on tullut. Ainakaan äijää sillä ei ole, kuka hullu sen tänne olisi päästänyt.
Eri asia jos on 155 senttiä sulkapäässä ja oman tuvan pojat näyttävät feminiimisemmiltä. Jo keskiverto nainen on siellä jokaisen inttipojan märkä uni.
Täällä yksi armeijan käynyt nainen! Meitä oli yksikössä 11 naista yhtäaikaa alokkaana. Näistä naisista kaikki paitsi ja yksi toinen vähän vanhempi naisalokas erosivat intin aikana poikaystävistään. Monet löysivät uuden poikaystävän intistä, osa halusi olla vain vapaa paneskelemaan joukkuetovereiden kanssa. Tosiaa kassulla porukka hässi ja vehtas ristiin rastiin. Kyllä hävetti niitten naisten puolesta ketkä lähti siihen touhuun mukaan. Monille jätkille ne muijat olivat vain inttipilluja eikä niistä armeijan aikasista jutuista sitten lopulta vuosisadan rakkaustarinoita syntynyt. Mutta fakta on se, että huomiota siellä naisena saa, halusi tai ei. Kaikki riippuu naisesta, lähteekö mukaan juttuun vai onko vakavissaan sinun kanssa. Kyllä yksi 5 vuoden suhdekin hajosi ja hääpäiväkin peruuttiin, intin takia..
T: rouva vänrikki