Lue keskustelun säännöt.
Mitä te teette jouluaattona?
Meillä varmaan aika perinteiset jutut, saunaa ei kyllä ole. Olen miettinyt järjesyäisinkö ruokailun tänä vuonna 2 osassa. Eli kalapöytä ikäänkuin alkupalapöytänä vaikka klo/15. Sisältää siis lohet, sillit, blinit, joku juustosalaatti. Sitten lahjojen jako. Lapset ovat jo malttamattomia. Kinkku, laatikot jne sitten toisessa kattauksessa vaikka klo;:17. Onko tästä kokemusta? Toimiiko?
Kommentit (890)
Nautin auringosta ja lämmöstä toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouluaatto olisi muuten ihan leppoisa, mutta kun viimeistään viideltä pitää lähteä ensin toisen vanhemmille ja sitten toisen vanhemmille, niin päivä on kiireinen. Pitää aamulla laittaa kello soimaan, että ehtii tehdä kaiken tarvittavan. Viime vuonna minun piti jättää joulusaunakin välistä, kun en ehtinyt. Meillä on aattona jouluruoka ja syömisen jälkeen pitää saada hetki huokaista. Joskus ollaan lähdetty suoraan pöydästä ja se oli ihan hirveää.
Jätettiin tuo rumba taakse jo vuosia sitten, sanottiin molempien vanhemmille että, ollaan jouluaatto ihan oman perheen kesken eikä lähdetä yhtään mihinkään. Hyväksyivät tai ei, näin ollaan menty jo monta joulua.
Ettekö pyydä vanhempianne teille jouluna? Helpopihan se niin olisi ja lapsetkin varmaan tykkäisi, kun lähisuku yhdessä jouluna. Itse muistan suvun yhteiset joulut , se ihanaa, jäi hyvät muistot. Nykyään olen aikalailla yksin.
Usein vanhemmat on laittaneet sitä joulua teille monia vuosia. Nyt on nuorten aika laittaa joulu kaikkineen , jos on siitä äitien valmstamasta joulusta tykännyt, niin samalla tavalla. Vanhemmille ihmisille se on rankkaa.kyllä niiden on mukava tulla, kun passaatte samalla tavalla , kuin heikin teitä aikaisemmin.
Tulossa hiukan erilainen Joulu?, kotona ollen kun kunnon rajoitukset päällä.
Vois käydä kävelyllä ja laitella postisa lahjapaketteja.
Juodaan kaljaa aatosta tapaniin.
Siinähän se mukavasti hurahtaa.
Turhaa suunnitella elämää kuukaudn päähän. elän päivä kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidän joulusta ja jouluruokien tekemisestä. Minulla on jo vuosikymmenien kokemus oman joulupöydän laittamisesta, joten en ota ruoista stressiä. Herään 8 maissa paistamaan perunalaatikoita, kuorruttamaan kinkkua ja keittämään riisipuuroa. Lapset koristelee kuusen ja löffäilee ihan rauhassa jouluohjelmien ääressä. 9 maissa syödään riisipuuroa yhdessä ja yhteen asti esivalmistelen ruokia. Sitten lähdetään sukujoulun viettoon ja klo 17 ollaan takaisin kotona ja syödään oma jouluateria. Laitetaan samalla sauna päälle ja saunotaan sitten kun lahjat on jaettu. Katsellaan jouluohjelmia ja pelataan lautapelejä. Eipä siihen päivään sen kummempaa kuulu.
Tietty jos osuu meidän vuoro kestitä sukua, niin silloin menee aamulla enemmän aikaa valmisteluihin. Mutta nytkin teen aina aamulla ruoat valmiiksi ja illalla vaan lämmitetään niitä, niin ei se paljon vaikuta loppujen lopuksi aikatauluihin.
En osta oikein mitään joulupöytään tulevaa valmiina vaan kaikki safkat tehdään jouluna itse.
Herranen aika! Sun aatto on yhtä ruuan laittoa! Viisi tuntia laittoa ja sitten vielä tarjoilut lisäksi. Koska ehdit olla rakkaittesi kanssa? Mä ostan valmiina lähes kaiken, korkeintaan puoli tuntia laitan ruokaa, muuten ollaan sylikkäin kullan kanssa tai leikitään lastenlasten kanssa. Mikä joulussa on tärkeintä? Rakkaus, yhdessäolo. Ei muu. Tv mummu
Minä vietän joulun ihan itsekseen. Herään kun ehdin ja juon aamukahvit ihan rauhassa. Lämmitän saunan jossain vaiheessa. Laitan kyllä "normaalit" jouluruuat ja nautin niistä. Vanhempani on jo kirkkomaalla, mutta poltan kynttilät heidän muistolleen omalla pihalla. En halua lähteä ns. pakosti jonottamaan hautuumaalle, kun tsiljoona muutakin tappelee samasta viimeisestä vapaasta parkkipaikasta. Järjestän kaiken niin, että pyhien aikaan ei tarvitse lähteä yhtään minnekään. Illalla katselen telkkaria, enkä maistelen punaviiniä, kasaan palapeliä. Yhtään en ole katkera, että vietän tämänkin joulun yksin. Minulle se on kaikkein paras vaihtoehto, sillä tähän elämänvaiheeseen tarvitsen omaa rauhaa todellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouluaattona herään varhain, pidän jouluisen hetken ja aloitan aaton jälkiruoan valmistuksen.
Aamupäivällä lapset katsovat rauhassa joulupukin kuumaa linjaa ja muita lasten ohjelmia, keitän riisipuuron ja vietämme rentoa aamua yhdessä. Vanhempani saapuvat kylään ennen joulurauhan julistamista. Silloin nautimme yhdessä kiireettömän riisipuurolounaan, lisänä ruisleipää ja isäni graavaamaa lohta.
Lounaan jälkeen paistan jouluisen laatikon ja aaton joulutortut.
Perinteisesti juhla-ateria on klo 16-17. Nykyisin meillä ei ole enää paljon vieraita, sillä sisaruksemme haluavat viettää aattoa omien perheidensä kera. Välillä miehen vanhin veli perheineen saapuu, välillä appivanhempani, mutta usein meillä on vain vanhempani kylässä.
Aterian jälkeen joulupukki on tuonut lahjat, joko itse tuoden tai eteiseen jättämällä. Lapset keskittyvät loppuillan leikkimään leluilla. Me aikuiset nautimme rauhassa kahvia ja leivonnaisia. Kuuntelemme joululauluja ja vietämme iltaa kaikessa rauhassa.
Muutamina vuosina olemme käyneet ennen kahvia viemässä kynttilät hautausmaalle, mutta nykyisin viemme jo kynttilät jo aatonaattona.
Lasten nukkuessa katsomme mieheni kanssa Jouluyön messua Vatikaanista, syömme herkkuja ja juttelemme.
Vierailija kirjoitti:
Olemme äitini luona kylässä toisessa kaupungissa hänen asunnossaan, joten ensin pitää koittaa pysyä tieltä pois, kun hänen pitää saada tehdä aamutoimet rauhassa, taikka on tosi vihainen koko loppupäivän.
Kun uskallan, menen pesulle ja syömään aamiaista ja katson, että lapset saavat ruokaa jne.
Sitten suuntaan kaupoille ja teen loppuostoksia, kahdeksitoista pitää keretä takaisin kotiin kuulemaan Turun joulurauhan julistus. Yleensä tämän jälkeen puetaan kuusta. Pakkaan viimeisiä hätälahjoja kuusen alle.
Äitini keittää hellalla veivaamalla riisipuuroa yli tunnin, puuroriisipussin ohjeen mukaan, ja sitä saa siis vähän lautaselle kukin ja syödään se. Yleensä kehotan lapsia ottamaan voileipiä sen jälkeen, kun kiljuva nälkä jää, eikä sen puuroriisipussin annoksella tule kylläiseksi.
Sitten mennään illalla joulukirkkoon. Viime vuonna se oli ulkona koronan vuoksi.
Tulemme kotiin ja laitamme jouluillallisen. Nautimme sen nätillä kattauksella ja hienoimmista laseista jne. Hyvin perinteinen kattaus, kaikkea on vain vähän ja äitini kiirehtii viemään ruoat pois, ettei niitä syödä myöhemmin lisää, kun hänellä on pakkomielle, että ihmiset lihovat. Joskus hän alkaa tässä välissä myös tiskaamaan. Odottelemme kärsivällisesti häntä lahjojen jakoon ja sitten jaamme lahjat ja ehkä katselemme teeveetä, ehkä lähettelen somessa joulutoivotuksia... sukulaiset soittelevat ja me soitamme heille ja äitini alkaa kiukutella, että nyt pitää mennä jo nukkumaan, että eihän tällaisesta riekkumisesta tule yhtään mitään, miten sitten jaksaa mennä aamukirkkoon jne.
Joka vuosi sama kaava. Kerran en mennyt äidilleni jouluksi, vaan vissiin vasta tapaninpäivänä, kun olin töissä ja hän meni aivan sekaisin ja hoki mahdollisia kostojaan vuosikausia. Lapsille tämä joulu on perinne ja he odottavat sitä kovin. Varmistivat nytkin jo hyvissä ajoin, että mennäänhän mummolaan jouluna jne.
Aiemmin siellä sai saunoa, mutta nykyään ei saa enää. Äitini ei salli. Luultavasti hänen käsityksensä siitä, että sähkönkäyttö tuhoaa maapallon on pääsyy tähän, taikka sitten vaan se, että hänestä ei saa nauttia liikaa. Olen kertonut miten ihana kokemus sauna on meille, kun ei omaa saunaa ole. Ei olisi pitänyt.
Illalla kirkkoon menette ja sitten menette heti aamusta taas kirkkoon? Miksi yleensä menette sinne jouluksi, kun kuulostaa ihan pakkopullalta. Jättäisin menemättä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouluaatto olisi muuten ihan leppoisa, mutta kun viimeistään viideltä pitää lähteä ensin toisen vanhemmille ja sitten toisen vanhemmille, niin päivä on kiireinen. Pitää aamulla laittaa kello soimaan, että ehtii tehdä kaiken tarvittavan. Viime vuonna minun piti jättää joulusaunakin välistä, kun en ehtinyt. Meillä on aattona jouluruoka ja syömisen jälkeen pitää saada hetki huokaista. Joskus ollaan lähdetty suoraan pöydästä ja se oli ihan hirveää.
Jätettiin tuo rumba taakse jo vuosia sitten, sanottiin molempien vanhemmille että, ollaan jouluaatto ihan oman perheen kesken eikä lähdetä yhtään mihinkään. Hyväksyivät tai ei, näin ollaan menty jo monta joulua.
Ettekö pyydä vanhempianne teille jouluna? Helpopihan se niin olisi ja lapsetkin varmaan tykkäisi, kun lähisuku yhdessä jouluna. Itse muistan suvun yhteiset joulut , se ihanaa, jäi hyvät muistot. Nykyään olen aikalailla yksin.
Usein vanhemmat on laittaneet sitä joulua teille monia vuosia. Nyt on nuorten aika laittaa joulu kaikkineen , jos on siitä äitien valmstamasta joulusta tykännyt, niin samalla tavalla. Vanhemmille ihmisille se on rankkaa.kyllä niiden on mukava tulla, kun passaatte samalla tavalla , kuin heikin teitä aikaisemmin.
Mitäs sitten, kun niillä vanhemmilla on muitakin lapsia, heillä puolisoita, yhteisiä lapsia ja niillä lapsillakin puolisoita? Ei minun eikä miehen vanhemmat suostu lähtemään kotoaan minnekään, jos vaikka joku haluaisikin tulla käymään aattona. Meille ei kerta kaikkiaan mahdu enkä rupea syöttämään koko sukua. Siinä saa tehdä ihan tolkuttoman määrän ruokaa kaiken varalle ja olemaan koko ajan passissa, milloin joku perhe tulee vai tuleeko ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouluaatto olisi muuten ihan leppoisa, mutta kun viimeistään viideltä pitää lähteä ensin toisen vanhemmille ja sitten toisen vanhemmille, niin päivä on kiireinen. Pitää aamulla laittaa kello soimaan, että ehtii tehdä kaiken tarvittavan. Viime vuonna minun piti jättää joulusaunakin välistä, kun en ehtinyt. Meillä on aattona jouluruoka ja syömisen jälkeen pitää saada hetki huokaista. Joskus ollaan lähdetty suoraan pöydästä ja se oli ihan hirveää.
Jätettiin tuo rumba taakse jo vuosia sitten, sanottiin molempien vanhemmille että, ollaan jouluaatto ihan oman perheen kesken eikä lähdetä yhtään mihinkään. Hyväksyivät tai ei, näin ollaan menty jo monta joulua.
Ettekö pyydä vanhempianne teille jouluna? Helpopihan se niin olisi ja lapsetkin varmaan tykkäisi, kun lähisuku yhdessä jouluna. Itse muistan suvun yhteiset joulut , se ihanaa, jäi hyvät muistot. Nykyään olen aikalailla yksin.
Usein vanhemmat on laittaneet sitä joulua teille monia vuosia. Nyt on nuorten aika laittaa joulu kaikkineen , jos on siitä äitien valmstamasta joulusta tykännyt, niin samalla tavalla. Vanhemmille ihmisille se on rankkaa.kyllä niiden on mukava tulla, kun passaatte samalla tavalla , kuin heikin teitä aikaisemmin.
No, vanhempia on moneen junaan. Esim itse en voi kutsua sekunniksikaan vanhempiani omaan kotiini, väkivaltainen ja aggressiivinen isä alkaa riehumaan tai käy jonkun kimppuun. Ja erityisen suurella varmuudella jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juodaan kaljaa aatosta tapaniin.
Siinähän se mukavasti hurahtaa.
Meillä ihan sama.
Ollaan baarissa kaljalla ja jatketaan kotona.
Kiva pulista tuttujen ja tuntemattomien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä vietän joulun ihan itsekseen. Herään kun ehdin ja juon aamukahvit ihan rauhassa. Lämmitän saunan jossain vaiheessa. Laitan kyllä "normaalit" jouluruuat ja nautin niistä. Vanhempani on jo kirkkomaalla, mutta poltan kynttilät heidän muistolleen omalla pihalla. En halua lähteä ns. pakosti jonottamaan hautuumaalle, kun tsiljoona muutakin tappelee samasta viimeisestä vapaasta parkkipaikasta. Järjestän kaiken niin, että pyhien aikaan ei tarvitse lähteä yhtään minnekään. Illalla katselen telkkaria, enkä maistelen punaviiniä, kasaan palapeliä. Yhtään en ole katkera, että vietän tämänkin joulun yksin. Minulle se on kaikkein paras vaihtoehto, sillä tähän elämänvaiheeseen tarvitsen omaa rauhaa todellakin.
❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouluaatto olisi muuten ihan leppoisa, mutta kun viimeistään viideltä pitää lähteä ensin toisen vanhemmille ja sitten toisen vanhemmille, niin päivä on kiireinen. Pitää aamulla laittaa kello soimaan, että ehtii tehdä kaiken tarvittavan. Viime vuonna minun piti jättää joulusaunakin välistä, kun en ehtinyt. Meillä on aattona jouluruoka ja syömisen jälkeen pitää saada hetki huokaista. Joskus ollaan lähdetty suoraan pöydästä ja se oli ihan hirveää.
Jätettiin tuo rumba taakse jo vuosia sitten, sanottiin molempien vanhemmille että, ollaan jouluaatto ihan oman perheen kesken eikä lähdetä yhtään mihinkään. Hyväksyivät tai ei, näin ollaan menty jo monta joulua.
Ettekö pyydä vanhempianne teille jouluna? Helpopihan se niin olisi ja lapsetkin varmaan tykkäisi, kun lähisuku yhdessä jouluna. Itse muistan suvun yhteiset joulut , se ihanaa, jäi hyvät muistot. Nykyään olen aikalailla yksin.
Usein vanhemmat on laittaneet sitä joulua teille monia vuosia. Nyt on nuorten aika laittaa joulu kaikkineen , jos on siitä äitien valmstamasta joulusta tykännyt, niin samalla tavalla. Vanhemmille ihmisille se on rankkaa.kyllä niiden on mukava tulla, kun passaatte samalla tavalla , kuin heikin teitä aikaisemmin.
Mitäs sitten, kun niillä vanhemmilla on muitakin lapsia, heillä puolisoita, yhteisiä lapsia ja niillä lapsillakin puolisoita? Ei minun eikä miehen vanhemmat suostu lähtemään kotoaan minnekään, jos vaikka joku haluaisikin tulla käymään aattona. Meille ei kerta kaikkiaan mahdu enkä rupea syöttämään koko sukua. Siinä saa tehdä ihan tolkuttoman määrän ruokaa kaiken varalle ja olemaan koko ajan passissa, milloin joku perhe tulee vai tuleeko ollenkaan.
Tätähän se on isovanhemmillakin! Saa tehdä tolkuttoman määrän ruokaa ja olla passissa, tuleeko joku. Ei kiitos, en halua lapsia ja lapsenlapsia mummolaan.
- Aamulla on joulusauna suoraan herättyämme: todettiin se kätevimmäksi, koska aamupesulla pitäisi kuitenkin käydä ja sen jälkeen saa laittaa meikit ja tukat ja vaatteet.
- Saunan jälkeen on joulupuuro (kanelisokeri ja Valion luumurusinakeitto lisukkeena) ja aamukahvi. Joku saa mantelin.
- puuron jälkeen laitamme noin kolmen kilon kinkun uuniin, koska samana päivänä uunista tullut kinkku on parempaa.
- Lumiukko-ohjelma pyörii taustalla ja minä yritän houkutella perhettä fiilistelemään sitä. Ei ne tule.
- Klo 12 katsotaan joulurauhan julistus. Lapset tuskin tulevat katsomaan, mutta telkkarissa on silloin äänet vähän kovemmalla sen aikaa ja sitten telkka kiinni. Spotifyhyn on koottu maailmna paras joulubiisilista ja se soi loppupäivän.
- Joskus käytiin jouluaaton perhekirkossa (1h) klo 14, mutta ei varmaankaan enää käydä. Ehkä käydään hautausmaalla viemässä kynttilät.
- Pöydän kattamisessa ja ruoan valmistelussa menee oma aikansa ja jouluruoka syödään neljän-viiden aikaan. Glögiä siemaillaan siinä päivän aikana.
- Klo 18 tulee kaikki isovanhemmat ja miehen veli vaimoineen ja joulukahvin ja herkkujen jälkeen avaamme lahjat. Vieraat viipynevät pari tuntia ja sen jälkeen jokainen perheestämme vetäytyy omaan rauhaan hetkeksi ja katsoo yksin tai yhdessä Netflixiä tai lukee kirjaa. Joulumusiikki soi taustalla, kynttilät palaa ja jääkaapista käydään napsimassa kinkkua joululimpun päälle.
Joulupäivänä chillaillaan ja iltapäivällä joskus neljän aikaan lähdetään sitten toisille isovanhemmille syömään tai he tulevat meille syömään. (matkaa 8km)
Tapaninpäivänä chillaillaan ja mennään toisille isovanhemmille tai he tulevat meille syömään. (matkaa 5km)
Jouluaatto ollaan siis kotona. Meille voi tulla, mutta me ei sinä päivänä kyläillä.
P.S. Lapset on 18- ja 21-vuotiaita...
Olen töissä. Varmaan töiden jälkeen jonkunlainen jouluateria ja aikaisin nukkumaan koska olen joulupäivänäkin töissä.
Vierailija kirjoitti:
Nauran koko aaton idiooteille jotka ovat ottaneet vähintään kaksi piikkiä sontaa sisäänsä tälle vuodelle Bilin tiedemehua.
"Itku pitkästä ilosta, suuri poru lyhykäisestä", " Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta."
Vierailija kirjoitti:
Inhoan joulua sydämmeni pohjasta.
Niin kaupallista kuin vaan voi olla.
".... laps hankeen hukkuu, unhoittuu..."
netflixiä, ruokaa ja illalla fuckbuddyn kanssa essot.