Lue keskustelun säännöt.
Voidaanko lapset erotilanteessa jakaa? ei kai
10.02.2015 |
Siis jos isä saa päähänsä, että hän haluaa yhden lapsen huoltajuuden ja äiti saa kaksi. Ei kai sisaruksia niin voi hajottaa, varsinkin kun lapset ovat keskenään todella läheisiä.
Kommentit (45)
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:13"]
Mun ystäväni suostui riitaa välttääkseen siihen, että isä sai 4 veen ja äidille jäi 1,5 v. Oli helvetin huono ratkaisu jälkikäteen ajatellen. Laukkasi myöhemmin terapiassa sen vanhemman lapsen kanssa, joka muutti suoraa päätä uusperheeseen isin kanssa eikä ymmärtänyt mistään mitään eikä varsinkaan että äiti hänet hylkäsi sinne. pidä lapset yhdessä. Ei tarvitse heiltä koko perhettä hajottaa.
[/quote]
Mikä ihmeen hylkäys se nyt muka on äidin puolelta? Kuitenkaan ei ole hylkäys isältä, jos lapsi jää äidille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veljeni ex-vaimo olisi halunnut 2 nuorinta, vanhimmat olisi saanut jäädä isälle. Veljeni halusi kaikki, ettei lapsia erotettaisi toisistaan. Huoltajuusriita puitiin oikeudessa, ja lapset jäi isälleen, äidille tapaamisoikeudet. Yhteishuoltajuus kuiteskkin.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:13"]
Mun ystäväni suostui riitaa välttääkseen siihen, että isä sai 4 veen ja äidille jäi 1,5 v. Oli helvetin huono ratkaisu jälkikäteen ajatellen. Laukkasi myöhemmin terapiassa sen vanhemman lapsen kanssa, joka muutti suoraa päätä uusperheeseen isin kanssa eikä ymmärtänyt mistään mitään eikä varsinkaan että äiti hänet hylkäsi sinne. pidä lapset yhdessä. Ei tarvitse heiltä koko perhettä hajottaa.
[/quote]
Mikä ihmeen hylkäys se nyt muka on äidin puolelta? Kuitenkaan ei ole hylkäys isältä, jos lapsi jää äidille?
[/quote]Lapselle molemmat on hylkäyksiä.
Niin, haluankin ehdottomasti pitää lapset yhdessä, 5v:lle tuollainen ratkaisu olisi aivan käsittämätön rangaistus. Tuleva exäni ei vain tajua sitä, ajattelee vain itseään, että kyllä hänellekkin jotain kuuluu. Sairasta, että edes pystyy arvottamaan lapsensa noin. -ap
En usko että pikkulapsia voi "jakaa" mutta teinit varmaan voivat jo itsekin vaikuttaa siihen kuka asuu missäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamatussa kuningas Salomo antaa näihin ongelmiin selkeät ohjeet.
No siis, kyllähän lapset voidaan jakaa, mutta toimiiko se, onkin jo toinen juttu. Tiedän pari onnistunutta tapausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä teidän tilannetta ja eron jälkeistä asumista mutta olisko mahdollista pitää vuoro viikko systeemillä tai että isällä olisi laaja tapaamis oikeus näin ollen lapsia ei tarviisi jakaa. Meillä asuu miehen keskimmäinen lapsi ja huomaan miten hän ikävöi muualla olevia sisaruksia mutta kaikkien asuminen meillä ei tällä hetkellä ole mahdollista ja poikaa ei voi erilaisten ongelmien vuoksi muuttaa äidille takas.
Se riippuu perheen sisäisestä dynamiikasta. Tappelevien teinien erottaminen voisi olla kaikille helpotus (tiedän tapauksen, jossa teinit saivat rauhan, kun molemmat saivat omaa tilaa) mutta pienemmistä en menisi sanomaan.
Sisaruksilla on kuitenkin niin paljon turvaa toisistaan, se on elämän pisin ihmissuhde. Parhaassa tapauksessa se on myös syvä yhteenkuuluvuus, enemmän kuin ystävyys siis.
Meillä lapsilta kysyttiin, miten he haluavat tämän eron jälkeen asumisjärjestelyt hoitaa (eksä vaati viikko-viikko -systeemiä, mihin en suostunut, oli myös hyvät perustelut asialle). Ja lapset sanoivat, että he nyt ainakin haluavat olla yhdessä silloin kun ollaan isällä.
Hyvin on eksällekin kelvannut tämä perinteinen joka toinen viikonloppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien erotessa on törkeää pakottaa lapsi eroon myös sisaruksestaan
No meillä lapsista kaksi on alakoulussa ja nuorin 5v , eri paikkakunnilla tullaan jatkossa asumaan, mutta välimatka kuitenkin niin että tapaamiset onnistuisivat mielestäni hyvin. Vanhin ei tule isänsä kanssa juttuun yhtään, nuorin on toistaiseksi "helppo"lapsi. Mitään kolmansia osapuolia tässä ei ole, sukset vain niin pahasti ristissä ettei yhteiselämästä tule enää mi tään. Ärsyttävää kun miehen pitää tehdä tästä niin vaikeaa, mulle sopisi vaikka millaiset tapaamiset kunhan lapset pääasiassa asuvat mulla. Täjänkin asti lasten asiat ja hoito ollut mun vastuulla. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:40"]No meillä lapsista kaksi on alakoulussa ja nuorin 5v , eri paikkakunnilla tullaan jatkossa asumaan, mutta välimatka kuitenkin niin että tapaamiset onnistuisivat mielestäni hyvin. Vanhin ei tule isänsä kanssa juttuun yhtään, nuorin on toistaiseksi "helppo"lapsi. Mitään kolmansia osapuolia tässä ei ole, sukset vain niin pahasti ristissä ettei yhteiselämästä tule enää mi tään. Ärsyttävää kun miehen pitää tehdä tästä niin vaikeaa, mulle sopisi vaikka millaiset tapaamiset kunhan lapset pääasiassa asuvat mulla. Täjänkin asti lasten asiat ja hoito ollut mun vastuulla. -ap
[/quote]
Paitsi että viikko viikko systeemiin minäkään en tule suostumaan -ap
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:20"]En usko että pikkulapsia voi "jakaa" mutta teinit varmaan voivat jo itsekin vaikuttaa siihen kuka asuu missäkin.
[/quote]
Lain mukaan 12-vuotiaasta lähtien lapsi saa päättää, kummalla vanhemmalla asuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan mies vaan kostaa ja kiukuttelee sinulle. Sanot vaan ihan rauhallisesti, ettei lapsia jaeta. Mullakin on tällä hetkellä kotona mies, josta olen jo eronnut ja joka on muuttamassa pois jonkin ajan kuluttua. Se keksii säännöllisin väliajoin älyttömiä "huoltajuuskuvioita". Kun en suostu, kiukuttelee ja raivoaa monta päivää. Ja mulle siis käy jaettu vanhemmuus, jossa tavoitteena ajan myötä vuoroviikot oikein hyvin. Mies vain haluaisi minut elämisensä maksajaksi ja taloudenhoitajaksi eron jälkeenkin.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:42"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:40"]No meillä lapsista kaksi on alakoulussa ja nuorin 5v , eri paikkakunnilla tullaan jatkossa asumaan, mutta välimatka kuitenkin niin että tapaamiset onnistuisivat mielestäni hyvin. Vanhin ei tule isänsä kanssa juttuun yhtään, nuorin on toistaiseksi "helppo"lapsi. Mitään kolmansia osapuolia tässä ei ole, sukset vain niin pahasti ristissä ettei yhteiselämästä tule enää mi tään. Ärsyttävää kun miehen pitää tehdä tästä niin vaikeaa, mulle sopisi vaikka millaiset tapaamiset kunhan lapset pääasiassa asuvat mulla. Täjänkin asti lasten asiat ja hoito ollut mun vastuulla. -ap
[/quote]
Paitsi että viikko viikko systeemiin minäkään en tule suostumaan -ap
[/quote]
Miksei? Tiedän omasta lapsuudesta ja nuoruudesta tällaisen järjestelmän kavereiden kohdalla. Ikinä eivät valittaneet tästä.
Yksi tuttu erotessaan sai isommat pojat itselleen, äiti pienimmän.
Toisessa perheessä (uusperhe) eron sattuessa yhteinen lapsi jäi isälle, äidin tytär lähti tietysti äitinsä mukaan.
Lapset ovat niin pieniä että heitä tuskin kuullaan. Sen sijaan vanhempia kyllä. Jos lapset eivät kuitenkaan halua asua erillään toisistaan otetaan tämä huomioon. Lapset jäävät Suomessa äidilleen jos hänessä ei ole jotain todella pahasti vialla, edellyttäen tietysti että äiti haluaa. Yhteishuoltajuus varmaan kuitenkin tulee että sitä kautta mies voi jatkaa kiusantekoaan hyvin tehokkaasti jos haluaa.
Menkää ehdottomasti lastenvalvojalle tuossa tilanteessa. Selität siellä että et pidä lasten erotusta toisistaan hyvänä ajatuksena ja että olet isän taloudellisen avun turvin kykenevä hoitamaan lapsia itse.
En usko että sinulla on mitään hätää. Lastenvalvoja päättää nämä asiat lasten edun nimissä, ei isän.
Lapsenvalvojat eivät todellakaan suosittele pienten lasten jakamista erotilanteessa.
Ei se tarkoita lasten jakamista eikä erottamista! Noissa tapauksisa lapset ovat yleensä aina samassa paikassa ja kulkevat yhessä. Lapsen huoltajuus, asuminen ja tapaamiset ovat toisistaan täysin erillisiä asioita.
Se, että osa lapsista on kirjoilla toisen vanhemman luona ja osa toisen, tarkoittaa ainoastaan, että yhteiskunnan tuet jakautuvat reilummin ja että molemmilla vanhemmpilla on sama virallinen asema lastensa elämässä. Paljon parempi kuin se, että toinen vanhemmista on pelattu ulos sillä, että kaikki ovat kirjoilla toisen luona. Lähivanhemmuus on nimittäin se ainoa tärkeä juttu eron jälkeisessä vanhemmuudessa. Lähivanhempi päättää aina.
Mun ystäväni suostui riitaa välttääkseen siihen, että isä sai 4 veen ja äidille jäi 1,5 v. Oli helvetin huono ratkaisu jälkikäteen ajatellen. Laukkasi myöhemmin terapiassa sen vanhemman lapsen kanssa, joka muutti suoraa päätä uusperheeseen isin kanssa eikä ymmärtänyt mistään mitään eikä varsinkaan että äiti hänet hylkäsi sinne. pidä lapset yhdessä. Ei tarvitse heiltä koko perhettä hajottaa.