Lue keskustelun säännöt.
Imetys ja miehen painostus, miten päästä yli
19.11.2021 |
Vauva on jo reilun vuoden ikäinen, mutta tuntuu etten pääse kunnolla yli miehen käytöksestä synnytyksen jälkeen. Ollaan puhuttu keskenään, olen ottanut asian puheeksi neuvolassa ja käyty pariterapiassa, mutta jotenkin vieläkin ajoittain junnaan tuossa ajassa ja suren tapahtuneita asioita.
Synnytyksen jälkeen imetyksessä oli isoja haasteita. Maito ei meinannut millään nousta, ja mies painosti minua jotta saisin imetyksen onnistumaan. Omasta mielestään kannusti, mutta minusta se tuntui painostamiselta ja äitiyden arvostelulta.
Mies oli siis lukenut juttuja imetyksen ylivertaisuudesta korvikkeeseen nähden ja oli sitä mieltä, että minun tulee vain jaksaa vauvan hyvinvoinnin takia. Teimme syöttöpunnituksia ja vietin ensimmäisen kuukauden kokonaan joko vauvassa tai pumpussa täysin kiinni, mutta maitoa ei tullut kuin muutamia grammoja.
Olin lopuksi aivan poikki, kun käytin yölläkin tehopumppaukseen ne muutamat tunnit kun vauva nukkui. En käytännössä nukkunut ensimmäisenä kuukautena kuin yksittäisiä tunteja, sillä kaikki aika kului vauva rinnalla, tuttipulloja desinfioidessa ja pumppaillessa. Vauva siis ei saanut rinnoista juuri mitään, joten oli pakko imetyksen jälkeen antaa korviketta ja pumpata, jotta maidontuotanto tehostuisi.
Jossain kohtaa kaikki juomani neste oli alkoholitonta olutta ja imetysteetä, jota tein puolentoista litran limsapulloihin jääkaappiin. Mies myös arvosteli syömisiäni; ei meinannut antaa lupaa syödä sushia raskausajan tauon jälkeen, kun oli lukenut että se ei olisi vauvalle hyväksi.
En pystynyt nauttimaan vauvasta, sillä olin niin rikki ja lopulta kun päätin lopettaa imetyksen, siitä tuli iso riita, koska miehen mielestä olisi pitänyt vielä yrittää vauvan takia.
Koska mies hoki ajattelevansa vain vauvan parasta, aloin mielessäni uskoa että olen aivan surkea äiti ja sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, johon syön vieläkin lääkkeitä. Enkä osaa nukkua kunnolla ilman rauhoittavaa lääkitystä.
Mies on jälkikäteen myöntänyt olleensa liian ehdoton ja on sanonut minun olevan hyvä äiti, mutta en jotenkin osaa päästää kunnolla irti noista asioista.
Näen välillä unia siitä, että minulla on vauva ja rinnoistani tulee maitoa. Pelottaakin, että jos saamme toisen lapsen ja imetys ei onnistu silloinkaan, tipahdan takaisin tuohon synkkyyteen.
Kommentit (27)
Itse olisin heittänyt tuollaisen miehen pihalle pumppuineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä piti siis lastansa nälässä, kun vauva huusi 10 tuntia nälkäänsä, eikä pulloa saanut antaa. Sairasta. Tuosta voisi saada pahoinpitelystä syytteen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies oli samanlainen, painosti pumppaamaan jatkuvasti imetyksen lisäksi, vaikka kivut oli kovat jo imettäessä ja pumppaamalla ei tullut ulos juuri mitään. No, paremmin sitä vauvalle herui kuin pumpulle, kun ei se ollut sopivankokoinen, mutta eihän se mies tätä tajunnut. Lisäksi kielsi antamasta vauvalle tuttia, kun ”se voi sotkea imetyksen”, joten lapsi huusi noin 10h päivässä (joista 6h illalla koliikki takia) eikä nukkunut kuin max 2 h pätkiä ekat 6 kk. Lopetin imetyksen kokonaan, kun vauva oli 7 kk. Kyllä näitä takapenkkiäitejä siis löytyy.
Onko lapsenne nykyään syömishäiriöinen tai ahmii ruokansa, kun vauvana piditte nälässä?
Siis ihan sairas tyyppi sun miehesi. Miehen kuuluu ensisijaisesti pitää huolta naisestaan.
Ihan yhdentekevää oikeasti koko imetys isommassa kuvassa, sori nyt vaan, pääasia että perhe voi hyvin.
Sinulle on jäänyt trauma siitä, että mies kohteli sinua kuin tuotantoeläintä tai jotain orjaa ja vähät välitti siitä, että sinua sattuu ja ahdistaa. Jos miehesi pähkinän kokoiset aivot eivät kykene asettumaan miten pelottavaa ja painostavaa ja fyysisesti tuskallista tuo on ollut, on aivan normaali reaktio että et pysty luottamaan häneen enää koskaan. Johan hän osoitti todella vahvasti, että sinun hyvinvointisi tai kärsimyksesi on hänelle täysin toissijainen asia välinearvoosi nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun mieheni olisi alkanut päsmäröimään imetystä ja kieltänyt vielä lisämaidon antamisen nälkäänsä huutavalle vauvalle, olisi saanut märästä puklurätistä ympäri korvia että soi, ja sen jälkeen ulkoruokintaan kunnes oppii olemaan. Halvattu siinä vastasyntyneen kanssa tarvita vielä jotain bessewisser äijää mansplainaamaan loppuun väsyneelle ja kipeälle äidille että miten se imetys kuuluu tehdä.
Imetys on hyvä asia, mutta jos se ei vaan ala onnistumaan niin paljon tärkeämpää on että vauva saa ruokaa, vaikkakin pullosta. Ja tuollainen stressi ja painostus ei kyllä maidon nousua yhtään auta. Kaikille imetys ei vaan onnistu eikä siitä todellakaan tarvitse syyllistyä.
Onneksi mä tein lapset jo 30v sitten, kun miehet oli vielä miehiä ja niitä kiinnosti miesten asiat 🙄