Lue keskustelun säännöt.
Joudun valitsemaan suhteen ja opiskelun välillä
09.02.2015 |
Tilanne on siis tämä: Minä opiskelen nyt 3,5ttä vuotta lukiossa (aloitin tammikuussa) ja haluaisin hakea lukemaan energiatekniikkaa Helsinkiin (tai, no Espooseen). Pääsisin hyvin todennäköisesti sisään, sillä olen kirjoittanut hyviä arvosanoja matemaattisista aineista (LEC) ja aion valmistautua pääsykokeeseen hyvin.
Poikaystäväni kuitenkaan ei halua eikä voisikaan muuttaa Helsinkiin, sillä hänellä on vielä opinnot kesken ja hänellä on jo oman alansa työpaikka luvassa tällä paikkakunnalla sukulaisensa yrityksessä.
Kun ollaan asiasta aiemmin puhuttu on ollut puhe (olen puhunut tästä jo vuosi sitten) että etäsuhde muutaman vuoden ja sitten poikaystävällänikin olisi riittävästi rahaa muuttaa, mutta nyt hän kertoi ettei halua niin pitkää etäsuhdetta ja haluaakin erota. Sanoi kuitenkin rakastavansa mua, niin uskon että jos minä pysyisin täällä meidän ei tarvitsisi erota.
Ajatus siitä että yhtäkkiä olisinkin ihan yksin on vain kestämätön. Olen jotenkin tottunut ajatukseen että mulla on joku joka aina kuuntelee ja rakastaa minua, ja en tiedä miten selviäisin uudessa kaupungissa ilman kenenkään tukea. Välini vanhempiini ovat huonot, joten en voi pyytää heidänkään apuaan ja minulla ei ole sukulaisia pääkaupunkiseudulla. Rakastan poikaystävääni enkä halua luopua hänestä :( ollaan oltu yhdessä reilu 2 vuotta :(
Kommentit (65)
Jos oikeasti rakastat miestä ja mies rakastaa takaisin, niin yritä saada suhde toimimaan ja löytäkää jokin ratkaisu. Tosirakkaus on harvinaista eikä samanlaista roihua enää tule kuin ensirakkaudessa. Jos olette yhdessä vain tottumuksesta tms. niin tiedät jo itsekin, mitä haluat tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:10"]
Mitä sä ap tekisit siellä kotipaikkakunnalla? Kävisit lukion loppuun ja mitä sitten? Kaupan kassalle? Siivoojaksi? Ja mistä poikaystäväsi määrää seuraavaksi?
Ehdottomasti lähde opiskelemaan. Jos suhde ei etäilyä kestä niin antaa mennä.
[/quote]
Komppaan!
Eipä tuo mies taida sinua paljon arvostaa jos tuollaisen asian kanssa erolla uhkailee. Kadut myöhemmin, jos nyt jätät opiskeluhaaveesi.
Ja voihan olla että mieskin tulee järkiinsä jossain vaiheessa.
Tietenkin menet opiskelemaan.
Poikaystäväsi siis oli vielä vuosi sitten valmis etäsuhteeseen opiskelusi ajan, ja nyt on muuttanut mieltään. Kuulostaa, että hän on yksinkertaisesti kyllästynyt sinuun. Suhteen alkuhuuma on nyt parin vuoden jälkeen laantunut ja hän ei enää olekaan niin kovin kiinnostunut. Älä ole niin hullu, että luopuisit unelma-ammatistasi oikukkaan miehen (pojan) takia.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:05"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:41"]
Kannattaa kysyä itseltään, kumpi tekee onnelliseksi : joku rankka opiskelu joka ei välttämättä johda mihinkään vai yhteinen elämä rakastamasi miehen kanssa? Jos ero tuntuu pahalta niin kannattaa lykätä opiskelemaan lähtöä. Teillä on mahdollisuus onneen juuri nyt miehesi paikkakunnalla, ei se yliopisto espoosta mihinkään häviä vaikka vähän odottelisi :)
[/quote]
Komppaan tätä, ihmettelen miten moni täällä ehdottele että AP tuosta vain lentäisi Espooseen ja jättäisi miehensä.
Onko uraputki oikesti rakkaita ihmisiä tärkeämpi? Kysy tuo itseltäsi, AP ja päätä sitten.
[/quote]
Voisi kysyä myös niin päin, onko miehelle hänen uransa tärkeämpi kuin AP. Pari vuotta etäsuhteessa (miehen opinnot loppuun) ja mies hakemaan pk-seudulta töitä. Miksi aina naisen pitäisi olla se, joka joustaa urasuunnitelmistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika törkeetä tyypin sanoa sinulle että jos valitset opiskelun tulee ero. Ei se kaukosuhde nyt niin kamalaa ole varsinkin kub olette samassa maassa. Olen itse ollut nyt kaukosuhteessa kaksi vuotta juurikin siksi kun halusin opiskelemaan ulkomaille. Rakkaudrllamme ei ole rajaa.
Sua harmittaa sitten ihan sikana jossain tuppukylässä 8v kuluttua 2 kakaraa kainalossa kun mies jättää ja muuttaa uuden rakkaan (DI) kanssa Espooseen.
Jos suhde ei kestä parin vuoden koettelua hyvän tarkoituksen vuoksi, niin ei se kestä paljoa muutakaan.
Valitse oma elämäsi! Miehiä löytyy joka junaan, ja jollain asemalla on sitten se joka oikeasti arvostaa juuri sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet näin:
1. Menet sinne opiskelemaan, eroatte
2. Valmistut DI:ksi
3. Palaat sinne kotipaikkakunnallesi työhön, ja isket sen miehen takaisin. Koska olet sen tyttöystävä ulkonäkösi on todennäköisesti vähintään kohtuullisella tolalla, plus DI-tyttöystävä tarkoittaisi amikselle (jos ei ole ihmeellisen hyvätuloinen amis) elintason nousua. Jos et saa miestä takaisin niin on sitten muuten helvetin tyhmä mies.
Valitse opiskelu.
Mies on jo osoittanut ettei hän tositilanteessa tue sinua. Olet jo nyt omillasi.
Hanki hyvä ammatti ja mies, joka arvostaa tavoitteitasi. Teknillisestä löytäisit sellaisen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin samassa tilanteessa viime keväänä, ja sanoisin, että läjdze opiskelemaan. En usko, että suhteen tulevaisuuden kannalta on apua siitä, että kokisit poikaystäväsi evänneen sinulta opiskelun. Tiedän täsmälleen kuinka vaikea päätös tuo on! Mutta vaikutat olevan varma siitä, että haluat opiskelemaan energiatekniikkaa, niin hae ihmeessä. Jos pääset sisälle, niin mene kokeilemaan alaa. Silläkään et vielä varmasti sulje mitään vaihtoehtoja itseltäsi pois, sillä ainahan voit lopettaa, jos ala ei tunnukkaan omalta/haluat takaisin. Miehiä menee ja tulee, mutta jos kerralla opiskelet itsellesi hyvän ammatin, voit tehdä vuosikymmeniä työtä josta tykkäät. Onneksi olemme nuoria, ja ehdimme hankkia parisuhteen vielä monta monta kertaa myöhemminkin.
Usko tätiä vm 1967: O P I S K E L U.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppi 33:lle, teknillisessä opiskelevan naisen ei tarvitse sinkkuna kauan vanheta.
Nojaa. Jos menet opiskelemaan niin on Helsingissäkin miehiä. Teekkareita noin 10000, plus kaikki muut siihen päälle. Helsingin yliopistossa on kans tuhansia miehiä, sitten kaikki seudun AMKt päälle. Ei hätää, miehiä tästä maailmasta kyllä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teekkarina voin kommentoida että energiatekniikka on oikein hyvä valinta.Valmiudet olla töissä hyvinkin erilaisissa tehtävissä mielenkiinnon mukaan!
Ja Joo,jos Se suhde ei etäisyyttä kestä,ei Se kestä muutenkaan.Omalla tutulla tuli ero alle vuoden etäilyssä kun mies kyllästy ja tahtoi olla villi ja vapaa.Sama tuttu löysi lopulta uuden paremman miehen myöhemmin,jonka kanssa oli 2vuotta etäsuhteessa ja nyt vihdoin jo puoli vuotta yhteisen katon alla.
Onnea opiskeluihin,hyvin Se menee!!
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 21:23"]
Teet näin:
1. Menet sinne opiskelemaan, eroatte
2. Valmistut DI:ksi
3. Palaat sinne kotipaikkakunnallesi työhön, ja isket sen miehen takaisin. Koska olet sen tyttöystävä ulkonäkösi on todennäköisesti vähintään kohtuullisella tolalla, plus DI-tyttöystävä tarkoittaisi amikselle (jos ei ole ihmeellisen hyvätuloinen amis) elintason nousua. Jos et saa miestä takaisin niin on sitten muuten helvetin tyhmä mies.
[/quote]
... Tämä paitsi todennäköisesti APlla olisi joko tuottava työ ja paras uraputki päällä tai toinen mies sieltä Helsingistä, tai molemmat, eikä hän ekan puolen vuoden jälkeen muistaisikaan koko eksää.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 20:41"]
Kannattaa kysyä itseltään, kumpi tekee onnelliseksi : joku rankka opiskelu joka ei välttämättä johda mihinkään vai yhteinen elämä rakastamasi miehen kanssa? Jos ero tuntuu pahalta niin kannattaa lykätä opiskelemaan lähtöä. Teillä on mahdollisuus onneen juuri nyt miehesi paikkakunnalla, ei se yliopisto espoosta mihinkään häviä vaikka vähän odottelisi :)
[/quote]
Paitsi että AP:n unelmien mies ei tunnu arvostavan APta pennin vertaa, kun ei kerran lyhyeen etäilyyn ole valmis tyttöparan takia.
AP usko pois, ne opiskelut tekee sut vielä paljon onnellisemmaksi kun tuo suhde. Ja kyllä sä miehenkin vielä joku päivä saat, sellaisen joka arvostaa sua. Niitä on siellä kaksi yliopistoa ja muutama AMK täynnä...
Ärsyttää nämä "miehiä on siellä yliopisto täynnä" kommentoijat. Joo, niin onkin. Mutta ei kukaan randomi luentosalista laastariksi raahattu mies vaan voi korvata sitä omaa rakasta kumppania.
Jos olisin sä menisin sinne AMKhon. AMK-inssit ja DIt on ihan samoissa töissä monessa yrityksessä, älä sitä sure.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 22:10"]
Ärsyttää nämä "miehiä on siellä yliopisto täynnä" kommentoijat. Joo, niin onkin. Mutta ei kukaan randomi luentosalista laastariksi raahattu mies vaan voi korvata sitä omaa rakasta kumppania.
Jos olisin sä menisin sinne AMKhon. AMK-inssit ja DIt on ihan samoissa töissä monessa yrityksessä, älä sitä sure.
[/quote]
Mihin amk:hon? Siihenkö joka on 100 kilsaa ap:n kotipaikkakunnasta ja jossa ei voi opiskella sitä mitä ap haluaa opiskella?
Ja amk-inssit ja DI:t eivät todellakaan ole samalla tasolla monissa työpaikoissa.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 22:10"]
Ärsyttää nämä "miehiä on siellä yliopisto täynnä" kommentoijat. Joo, niin onkin. Mutta ei kukaan randomi luentosalista laastariksi raahattu mies vaan voi korvata sitä omaa rakasta kumppania.
Jos olisin sä menisin sinne AMKhon. AMK-inssit ja DIt on ihan samoissa töissä monessa yrityksessä, älä sitä sure.
[/quote]
Mihin amk:hon? Siihenkö joka on 100 kilsaa ap:n kotipaikkakunnasta ja jossa ei voi opiskella sitä mitä ap haluaa opiskella?
Ja amk-inssit ja DI:t eivät todellakaan ole samalla tasolla monissa työpaikoissa.
[/quote]
No onhan sata kilsaa nyt vielä siedettävä, toisin kuin toisella puolella maata. Sadan kilsan päästä kotiin pääsee tarvittaessa vaikka keskellä viikkoa, kun taas opiskelijana se on vähän paha lennellä sieltä Espoosta kotiseudulle tai edes mennä junalla edes viikonloppuisin (en nyt tiedä missä AP asuu mutta oletan että kaukana Helsingistä, todennäköisesti pohjois-Suomessa)
Poikaystäväsi voisi ihan hyvin vaihtaa oppilaitosta kesken opintojen ja mennä kesätöihin kotipaikkakunnalle.