Miten suhtautua tällaiseen hoitolapseen, poikki hoitosuhde?

lol, nykyään as-piirteet eivät tarkoita hiljaista runolasta kuten tämä yksi palsta-assi näemmä täällä taas paasaa. Asperger on nykyään lähempänä adhd-diagnoosia, lisänä vain tunnekylmyys ja sosiaalinen kyvyttömyys.

Lopeta nyt jo toi paskanjauhanta. Se etteivät nykyassit mahdu sinun assiutesi muottiin, ei tee heistä yhtään vähempää asseja kuin sinustakaan. Tää ääliö on paasannut samasta asiasata aiemminkin, täsmälleen samalla tarinalla.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:48"]

Osaako lapsi puhua? Meidän poika on huono puhumaan ja tarhassa vasu keskustelussa sanoivat että Lapset mitkä ei puhu eivät saa ilmaistua itseään ja helposti tönivät ja muksivat muita, onneksi sanoja tulee nyt jatkuvasti lisää, syö hienosti itse jos viitsii ja käy potallA, mutta saattaa se pisu tulla housuunkin tai potan viereen ym. Pääasia että on alkanut tajuamaan pottailun. Ikää vajaa 3v syntyi rv31+3

[/quote]

Puhuu hieman, vähemmän kuin omat lapseni tuossa iässä. Osaa sanoa esim. haluan lisää, ei, joo, ei enää (ruokaa)..

En ole edelleenkään ammattilainen enkä perhepäivähoitaja. Koska kyseessä on lähiomainen, en halua häneen pilata välejä, ja välit menisivät piloille jos ottaisin asian puheeksi. Jotenkin erikoista, että joku jaksaa pohtia miksi olen täällä tähän aikaan ja että en ole pahoillani vaan itsekkäästi väsynyt. :) On mahdollista, että minulla on vapaapäivä, on mahdollista että olen väsynyt, on mahdollista että olen erittäin huolestunut tai jopa molempia! Sehän on kuitenkin niin, että kovin pitkälle vieviä analyysejä netin kautta on mahdotonta vetää, puolin ja toisin.

ap

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:44"]

Ap, (provo)ongelmasi tuntuu olevan enemmänkin se ettet jaksa haastavaa hoitolasta kuin se että olisit aidosti huolissasi lapsen kehityksestä. Miten nämä valistuneet arvailut anonyymillä vauvapalstalla auttavat mitenkään sinun ratkaisujasi hoitajana? Eikö lapsenkin takia olisi parempi vaan sanoa suoraan äidille tai isälle että sinä et voi diagnosoida lasta eikä sinulla ole voimavaroja auttaa vanhempia jos he eivät koe lapsessa olevan kehityshidastusta ja katkaista hoitosuhde? Tyhmempikin tajuaa että lastenhoitoalan ammattilainen olisi hoitanut tämän keskustelunaiheen jo aikoja sitten lapsen vanhempien kanssa ja löytänyt lapsen hoitamiseen omat keinot ja jipot, ainoastaan kaltaisesti juorunhimoiset tantat tulevat tänne heruttelemaan jollain aspergerpiirteillä joita ovat aistivinaan! 

Lisäksi, minusta olisi äärimmäisen ahdistavaa tietää että lapseni hoitaja kävisi netissä luettelemassa lapseni haastavia piirteitä mutta pitäisi suunsa ummessa pelätessään "leijonaemon kostoa", ETENKIN JOS KYSEESSÄ ON LÄHISUKULAINEN. Eikö itsellesi tule mieleen että sinunkin työssäsi on jotain eettisiä ohjennuoria yksityisyydestä?  Huokaus.

[/quote]

Tuntuu. Huomaatko, että puhut nyt omasta tunteestasi. ap

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:42"]

Voihan tosiaan olla että lapsi on vain hemmoteltu tai psykopaatti. Lapsillakin on alettu diagnosoimaan tunnekylmyyttä jo hyvin aikaisin.

[/quote]

Kauheaa, miten nopeasti tuntematon lapsi tuomitaan! Kai 3-vuotiaalle lapselle voisi vielä antaa mahdollisuuden?

[/quote]

Uusi mahdollisuus on mahdolliseen psykopatiaan puuttuminen ajoissa.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 10:33"]Jos lapsella on tarvetta erityistukeen, niin se päiväkodissa kyllä selvitetään perinpohjin. Tällänen palsta diagnosointi on aika ala-arvoista toimintaa. Kai tiedät, että diagnoosin voi tehdä vain lääkäri?

Varmaan äitikin toivoisi hoitosuhteen katkaisemista mielummin, kuin lääkäriä leikkivää juoruavaa hoitajaa lapselleen.
[/quote] Tämä! Ärsyttää nää kaikesta kaiken tietävät "lääkäriä" leikkivät aikuiset. Ei kaikkea tarvitse diagnosoida ja jos lapsessa oikeasti jotain vikaa on, niin eiköhän se neuvolassa tai päiväkodissa huomata. Kannattaa katkaista vaan hoitosuhde!

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 14:50"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 09:37"]

Lähisukulaisella on viittä vaille kolmevuotias lapsi, jota olen lupautunut hoitamaan silloin tällöin. Nyt 3 kk jälkeen en enää jaksaisikaan hoitaa lasta, koska minulla on vakava epäily, että lapsi on ns. aspergerlapsi tai vastaava enkä todellakaan ole pätevä ottamaan tällaisen lapsen hoidosta vastuuta. Äidin mielestä hän on sosiaalinen, ikätovereitaan älykkäämpi ja oikea keskipiste ryhmätilanteissa. Kuinka väärin voi omaa lasta kuvailla ja tuntea! -Lapsi ei leiki puistossa muiden lastan kanssa, eikä osaa leikkiä yhtään yksin, ei ole mielikuvitusta ollenkaan. -Hän katsoo mielellään suklaamunan-avaamisvideoita, mutta ei jaksa seurata yhtään juonellista ohjelmaa, esim Pingu tai Muumit. -Hän ei pysty koskemaan paljaalla kädellä ruokaan, mukaanlukien leipä, omena ja varsinkin kaikki kostealta tuntuvat ruuat kuten juurikin omena ja vaikka kurkku. Syö syötettäessä, mutta minusta pitäisi syödä jo itse haarukalla, on kuitenkin jo melkein kolme. -Hän käyttää vaippaa yhä kokopäiväisesti. Yritin laittaa meillä potalle (äiti sanoi, että on ihan hyvä ajatus kun hän ei saa tekemään sinne asioita). Lapsi kakkasi potan viereen! Jätän harjoittelun omalle perheelle. -Hiekkalaatikolle hän ei mene leikkimään, koska kun hänen kätensä likaantuvat ne pitää heti mennä pesemään tai saa raivokohtauksen. -Kovat, yllättävät äänet pelottavat mielestäni kohtuuttomasti. Esim. puistossa toisella lapselle ollut vappupillin tapainen sai itkemään hysteerisesti pitkän aikaa. Lapseen ei kertakaikkiaan saa mitään kontaktia. Hän ei leiki muiden lasten kanssa, tai edes mene mukaan leikkiin juoksemaan tai oleskelemaan kuten omat lapseni menivät. Jos yritän hauskuuttaa häntä, jollain hölmöllä jutulla, tuijottaa vain. Puistossa saattaa käydä toisen lapsen kimppuun lyömällä ilmeettömästi eikä oikein ymmärrä, jos yritän selittää että toista sattuu tms. On kuin mikään ei tuntuisi miltään! Tämä lapsi harvoin edes hymyilee. Kotiolot ovat aika tavalliset, mutta yhdessä ei juurikaan touhuta tai askarrella. Olen miettinyt voiko se vaikuttaa lapsen kehitykseen? Minun mielestäni lapsi on kehityksestä pahasti jäljessä ja hän kaipaisi erityislapsille suunnattua päiväkotia. Vaikeampi juttu onkin sitten kertoa tämä äidille. Vai onko tuo normaalia kolmevuotiaan käytöstä?

[/quote]

Ap, olet saanut vastauksia laidasta laitaan, asiallisia ja asiattomia. 

Ensinnäkin, jos sinusta tuntuu siltä, että et jaksa hoitaa sukulaislasta, sano se hänen äidilleen. Jos lapsella on jo päiväkotipaikka, hänen hoitonsa on turvattu. Siitä ei siis pidä kantaa huonoa omaatuntoa. 

Toiseksi. Kerroit lapsesta tutun oloisia piirteitä. Aistiyliherkkyys tuli ensimmäisenä mieleeni, kun luin, ettei lapsi halua koskea ruokaan paljain käsin. Oma as-piirteinen lapseni ratkaisi ongelman syömällä kurkun- ja hedelmänviipaleet haarukalla. Samoin ruokaa ei saa muussata sekasotkuksi vaan hän haluaa nähdä, mitä lautasella on, ihan samaan tapaan kuin tällä aikaisemmin kirjoittanut assityttö kertoi omasta lapsuudestaan. Myös kovat, äkilliset äänet voivat pelottaa herkkää lasta, kuten kerroit. Tosin vappupillin ääni on niin epämiellyttävä ja epävireinen, etten yhtään ihmettele, vaikka lapsi pelästyykin sitä. 

Muistan myös joutuneeni pyyhkimään lapseni käsiä toisinaan, kun ne olivat likaantuneet hiekasta. 

Leikkimättömyys, mielikuvituksen puute vaikuttavat huolestuttavalta, samoin se, ettei lapsi osaa syödä itse eikä käydä potalla. Ehkä tässä on kysymys siitä, ettei lasta ole harjoitettu kotona. 

Oma as-piirteinen lapseni halusi syödä itse varhain. Hän myös hakeutui muiden lasten seuraan vaikka sosiaaliset taidot ovatkin hieman hukassa. Nyt vanhempana hänellä on hieman vaikea tulkita joitakin ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita. Hän on myös tunteellinen ja tuntee myötätuntoa.

Kerroit, että lapsi tykkää katsoa lyhyitä filmejä, mutta ei pitkiä ja juonellisia. Autisti lukkiutuu omiin oloihinsa ja saattaa jumiutua erilaisiin pakkotoimintoihin. Toisaalta vajaa 3-vuotias ei välttämättä jaksa keskittyä kovin kauan samaan asiaan vaä teidän huumorintajunne ovat kovin erilaiset. Assit eivät ole sen huumorintajuttomampia kuin muutkaan ihmset, vaikka heitä huvittaa hieman erilaiset asiat kuin meitä "tavallisia".

Omalla lapsellani huumorintaju on melko älyllinen. Assit voivat olla hyvinkin älykkäitä, niin myös minun lapseni. Hänellä on kuitenkin sellaisia rajoittavia ominaisuuksia, joiden vuoksi hänen elämänsä ei tule olemaan kovin helppoa. 

No niin, yritin miettiä, miten voisit tulla toimeen lapsen kanssa, mutta ehkä en kuitenkaan osannut neuvoa sinua kovinkaan hyvin. Loppujen lopuksi aloituksessasi on kuitenkin niin vähän tietoa, ettei sen perusteella pysty pahemmin neuvomaankaan. 

Kannattaisi varmaan kerrata lapsen psykososiaalisesta kehityksestä kertovia artikkeleita vaikka täällä netissä. On vaikea sanoa aloituksesi perusteella, mitä tehdä. Minä kyllä tarttuisin ensimmäiseksi tuohon, ettei lapsen kotona touhuta yhdessä mitään eikä lapsi osaa syödä itse eikä osaa käydä potalla. Lukisin, loruttaisin ja laulaisin lapsen kanssa. Leikkisin kaikenlaisia pikkuleikkejä.

Sinä teet omat päätöksesi, eikä sinua voi moittia, jos sinusta tuntuu siltä, ettet jaksa hoitaa lasta. Olet kuitenkin töissä ja sinulla on myös oma perhe. Ehkä päiväkodissa lapsen kehitys saa uutta pontta, kun hän saa olla muiden lasten seurassa ammatti-ihmisten hoivassa. 

[/quote]

Ap tässä. Kiitos todella paljon vastauksestasi. Todellakin on niin, että en tiedä onko lapsi as, joku muu tai onko tuo kaikki osin normaalia, ja osin seurausta siitä, että häntä ei kannusteta kotona kehittymään. Minustakin tuo potalla käymättömyys on järjettömän erikoista ja äiti vain sanoo, että hänellä ei ole aikaa opettaa kun käy töissä. En oikeastaan muista, miten omein lapsien kanssa oli, mutta he olivat kuivia 2-2,5-vuotiaina. En nyt vertaa pahalla, tiedän normaalin (!) pojan joka oppi kuivaksi vasta nelivuotiaana.

Minä en periaatteessakaan halua alkaa toisen ihmisen lapsen opettajaksi, koska se on mielestäni äidin puolelta jopa hyväksikäyttöä. Äiti ei kuitenkaan ole mikään älyvapaa ihminen vaan ihan tavallinen, työssään menestyvä ihminen, joka halutessaan pystyisi hankkimaan apua/ tai opettamaan lapselleen vaikka pottailutaitoja. Kuitenkin, neuvosi ovat aivan ihania, ja on hienoa, että joku edes ajattelee lapsen auttamista näin kehittävällä tavalla.

Lopultakin tulee mieleen, kuinka häilyvä raja on normaalin kasvatuksen ja laiminlyönnin välillä. Jos lapselle annetaan puhdas peti, ruokaa ja tässä tapauksessa puhdas vaippa, niin pitkälle saakka se riittää ja koska lapsi kaipaa muutakin kehittyäkseen normaaliksi?

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 15:26"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:33"][quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:22"] Ehkä äidillä ei ole harhakuvitelmia lapsestaan, vaan hän haluaa korostaa lapsen positiivisia puolia. Varsinkin lapsen kuullen. Lapsi saattaa myös eri tilanteissa käyttäytyä eri tavalla. Voihan olla, että hoitaja ja lapsi eivät nyt löydä yhteistä säveltä. Lapsi saattaa olla normaalia haastavampi. Jos hoitaja kokee, ettei hänellä ole edellytyksiä hoitaa tällaista lasta, hänen kannattaisi jo ihan lapsenkin takia lopettaa hoitosuhde. Lapsi varmasti vaistoaa hoitajan voimattomuuden. [/quote] Voi olla. Toisaalta onko oikein sanoa, että lapsi on fyysisesti erittäin taitava ja aktiivinen, jos lapsi vielä kolmevuotiaana konttaa 20 cm rotvallin yli kun ei luota omaan tasapainoonsa? Minusta on kohta, jossa positiivisen puolen korostaminen on yksiselitteisesti-epätosi väite. ap [/quote] Mikä siinä on, että jotkut puheet ja sanat aiheuttavat noin paljon stressiä. Kaikki on kuitenkin niin suhteellista. Joidenkin voimistelija tyttöjen äitien mielestä , muut ovat ehkä kömpelöitä koska eivät osaa tuplavoltti tai flip floppia. Minulla on poika, joka kotona keskustelee lähes taukoamatta. Koulussa opettaja sitten hämmästeli, kun oli avannut suunsa ja pyytänyt lupaa mennä vessaan. Heistä hän on niin hiljainen ja ujo. Minusta taas voiko enää puheliaampaa ja rämäpäisempää lasta olla, kun hän. Ehkä lapsi ei vaan tunne oloaan hyväksi kanssasi. Ei oikein tiedä miten reagoit. Ehkä hän vaistoaa vallan mainiosti, että haluaisit päästä eroon hänestä. Ehkä jopa pelkää, että jätät hänet puistoon, jos hän uppoutuu leikkimään muiden kanssa. Lapset voivat olla outoja. Kaikki ei vaan ole samasta mallista. Siihen erilaisuuteen sopeutuminen on selvästi sinulle vaikeaa. Kun pitäisi tehdä, niin kuin aina on tehty ja niin kuin muut lapset tekivät tai tekevät. Ainoastaan joku diagnoosi antaa luvan asennoitua ja tehdä eri tavalla kun "kaikki" muut. Ei ihme, että tuntuu raskaalta, kun homma poikkeaa totutusta, eikä mene rutiinilla.

[/quote]

Tuliko hyvä mieli kun pääsit sanomaan, että lapsi ei vain pidä minusta? :) Taitaa olla sinullekin tuttu tunne kun ei tykätä?

Minulle aiheuttaa stressiä se kun äiti ei näe omaa lastaan vaan projisoi lapsen tilalle jonkun toisen, täydellisen lapsen joka on kaikessa hyvä. Johan se ahdistaa lastakin jos joutuu olemaan muuta kuin on. Uskon, että olen yksi harvoista aikuisista joka näkee lapsen. Tykkäsi tai ei.

ap

Harvoin hoitolapsi aistii, että hoitaja ei pidä jos hoitaja on ihan normaali eikä mitenkään asenteellinen. Ja kuitenkin miten minulle tulee ap:sta olo, että hän välittää lapsesta jopa enemmän kuin äiti!

Siis millainen äiti ei opeta lasta potalle kun on liian kiire?:D

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 18:25"]

Harvoin hoitolapsi aistii, että hoitaja ei pidä jos hoitaja on ihan normaali eikä mitenkään asenteellinen. Ja kuitenkin miten minulle tulee ap:sta olo, että hän välittää lapsesta jopa enemmän kuin äiti!

Siis millainen äiti ei opeta lasta potalle kun on liian kiire?:D

[/quote]

Allle kolmevuotiaan pottailu on erikoista, mutta vielä harvemmin sen ikäistä syötetään. Onko kyseessä äiti, joka ei anna lapsen kehittyä??

Ap, minusta olet oikeassa hyväksikäytön suhteen. Äiti vaikuttaa laiskalta ihmiseltä, joka toivoisi että sinä opetat lapselle kaikki taidot. Itse en haluaisi, että joku muu kuin minä ottaa lapseni kasvatuksesta vastuun.

Kuulostaa omalta lapseltan, jolla on sensorisen integraation ongelmia. Omani sai tämän "diagnoosin" vasta nyt 6-vuotiaana. On älykäs kyllä ja esim. lahjakas matematiikassa, mutta tuntoaistin kanssa on sekä yli- että aliherkkä. Ei esim pysty kunnolla pyyhkimään pyllyään, avaamaan pakkauksia, kehonkuva on hukassa, tasapaino on huono, vaikea pukeutua, vaatteiden kanssa on aina ongelmia... Lista on loputtoman pitkä! Ihana lapsi, mutta vaatii tavallista enemmän huomiota ja apua.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 18:29"]

Ap, minusta olet oikeassa hyväksikäytön suhteen. Äiti vaikuttaa laiskalta ihmiseltä, joka toivoisi että sinä opetat lapselle kaikki taidot. Itse en haluaisi, että joku muu kuin minä ottaa lapseni kasvatuksesta vastuun.

[/quote]

Smaa mieltä olen itse. Toisaalta opetin lapselle kerran, että miten pestään kasvot ruokailun jälkeen. Seuraavan hoitokertana äiti sanoi, että tämä taito häiritsee häntä koska lapsi pesee suun ympäristön ruokailun jälkeen kotonakin ja tästä syntyy vesiroiskeita, jonka äiti joutuu siivoamaan.

ap

Mitä jos kirjoittaisit äidille kirjeen. Muotoilisit asian kauniisti, ja kertoisit, että halusit kirjoittaa kirjeen, jotta äiti saa rauhassa ajatella asiaa. Kertoisit ymmärtäväsi, jos hän hermostuu ja suuttuu, mutta että haluaisit puuttua asiaan ihan lapsen omaksi parhaaksi. Kertoisit lyhyellä listauksella, mikä kaikki lapsessa on ikätovereihin nähden jäljessä, ja kertoisit, että äiti ja lapsi ovat molemmat sinulle tärkeitä(kyseessä oli siis ystäväntms lapsi, vai miten se nyt oli?), ja nimenomaan haluat tuoda huolesi esille siksi, että lapsi voisi saada parasta mahdollista tukea,  ja koska et itse ole sitä kykenevä antamaan. Loppuun kirjoittaisit, että tämä äiti ottaa sinuun yhteyttä ajateltuaan asiaa rauhassa (koska yhteyden ottamattomuus jättää asian vain ikävästi auki).

antaisit kirjeen äidille kirjekuoressa ja kehottaisit lukemaan vasta kotona. 

Ei tuo nimittäin kovin normaalilta kolmevuotiaalta kuulosta. Normaali kolmevuotias kuitenkin yleensä, tietenkin lapsesta riippuen, puhuu lauseita, juoksee, on edes jollain tasolla sosiaalinen tai ainain kiinnostunut muista lapsista/aikuisista. Käy potalla, tai ainakin ymmärtää sen idean edes jotenkin. Hyppii, kävelee portaita, nauraa hassutteluleikeille. Tai tekee suurimman osan näistä, ainakin.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:44"]

Ap, (provo)ongelmasi tuntuu olevan enemmänkin se ettet jaksa haastavaa hoitolasta kuin se että olisit aidosti huolissasi lapsen kehityksestä. Miten nämä valistuneet arvailut anonyymillä vauvapalstalla auttavat mitenkään sinun ratkaisujasi hoitajana? Eikö lapsenkin takia olisi parempi vaan sanoa suoraan äidille tai isälle että sinä et voi diagnosoida lasta eikä sinulla ole voimavaroja auttaa vanhempia jos he eivät koe lapsessa olevan kehityshidastusta ja katkaista hoitosuhde? Tyhmempikin tajuaa että lastenhoitoalan ammattilainen olisi hoitanut tämän keskustelunaiheen jo aikoja sitten lapsen vanhempien kanssa ja löytänyt lapsen hoitamiseen omat keinot ja jipot, ainoastaan kaltaisesti juorunhimoiset tantat tulevat tänne heruttelemaan jollain aspergerpiirteillä joita ovat aistivinaan! 

Lisäksi, minusta olisi äärimmäisen ahdistavaa tietää että lapseni hoitaja kävisi netissä luettelemassa lapseni haastavia piirteitä mutta pitäisi suunsa ummessa pelätessään "leijonaemon kostoa", ETENKIN JOS KYSEESSÄ ON LÄHISUKULAINEN. Eikö itsellesi tule mieleen että sinunkin työssäsi on jotain eettisiä ohjennuoria yksityisyydestä?  Huokaus.

[/quote]

Ap ei missään vaiheessa väittänyt olevansa "lastenhoitoalan ammattilainen". Siksihän hänellä ei oikein juuri ole palikoita tämän erikoislapsen hoitamiseen. Ja kerropa vielä sekin, miten tässä anonyymissä tarinassa anonyymillä palstalla rikotaan "yksityisyyttä". Ja sitä paitsi, mitä helvetin "eettisiä ohjenuoria", jos ap hoitaa lähiomaisen lasta, oikea työnsä on ilmeisesti jotain ihan muuta.

Oikeasti, oletko trolli vai lukutaidoton?

Kannattaa katkaista hoitosuhde vaan. Ei lapsia voi aina verrata toisiinsa ja varmaan on lapsen kehitykselle äärimmäisen huonoksi se, että vertaat sitä lasta aina siihen mitä omat lapsesi aikoinaan olivat. Jos itse laittaisin oman lapseni ja sen serkun samalle viivalle, niin serkku näyttäisi aikalailla "alikehittyneelle". Meidän lapsi on kehittynyt nopeasti, sanavarasto hyvää, luonteeltaan hyvin sosiaalinen ja avoin kun taas serkku on ujompi, katselee silmäkulmiensa alta ja istuskelee enemmän. Kumpikin lapsi on kuitenkin aivan "normaaleita".

Itse muistan kun esikoisen perhepäivähoitaja alkoi miettimään kaikkea vikaa esikoisestani. Esikoinen oli vilkas lapsi ja todella ketterä (kiipesi oksattomaan puuhun jo kolmivuotiaana). Perhepäivähoitaja löysi tuostakin kaikesta vain sen huonon puolen (vaikea hoidettava kun pitää juosta perässä jne.). Laittoipa erikoistuneen jonkun hoitajankin katsomaan lasta, joka ei kuitenkaan nähnyt mitään isompaa "vikaa" lapsesta. Perhepäivähoitajakin oli ahkera antamaan diagnooseja, mutta ei saanut kyllä tukea neuvolasta, muista hoitajista ajatuksilleen. Vaihdoin lapsen päiväkotiin ja kappas siellä nähtiinkin avoimuudesta, ketteryydestä hyviä puolia. Myöhemmin kuulin, että perhepäivähoitaja lopetti vallan työnsä.

Pointti on se, että joskus vain hoitajan kapeakatseisuus tekee sen ongelman. Ja monesti lapsikin alkaa oireilemaan ihan vain hoitajan asenteen vuoksi.

Katkaise hoitosuhde sekä sinun itsesi kuin myös lapsen tähden.

Jonkun pitäisi käskeä äitiä vetämään päänsä perseestä ja kasvattamaan lapsensa. Sääliksi käy, lapsella ankea tulevaisuus mahd. hoitamattomien neurologisten ongelmien ja huonon kasvatuksen takia.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 12:53"]

Kannattaa katkaista hoitosuhde vaan. Ei lapsia voi aina verrata toisiinsa ja varmaan on lapsen kehitykselle äärimmäisen huonoksi se, että vertaat sitä lasta aina siihen mitä omat lapsesi aikoinaan olivat. Jos itse laittaisin oman lapseni ja sen serkun samalle viivalle, niin serkku näyttäisi aikalailla "alikehittyneelle". Meidän lapsi on kehittynyt nopeasti, sanavarasto hyvää, luonteeltaan hyvin sosiaalinen ja avoin kun taas serkku on ujompi, katselee silmäkulmiensa alta ja istuskelee enemmän. Kumpikin lapsi on kuitenkin aivan "normaaleita".

Itse muistan kun esikoisen perhepäivähoitaja alkoi miettimään kaikkea vikaa esikoisestani. Esikoinen oli vilkas lapsi ja todella ketterä (kiipesi oksattomaan puuhun jo kolmivuotiaana). Perhepäivähoitaja löysi tuostakin kaikesta vain sen huonon puolen (vaikea hoidettava kun pitää juosta perässä jne.). Laittoipa erikoistuneen jonkun hoitajankin katsomaan lasta, joka ei kuitenkaan nähnyt mitään isompaa "vikaa" lapsesta. Perhepäivähoitajakin oli ahkera antamaan diagnooseja, mutta ei saanut kyllä tukea neuvolasta, muista hoitajista ajatuksilleen. Vaihdoin lapsen päiväkotiin ja kappas siellä nähtiinkin avoimuudesta, ketteryydestä hyviä puolia. Myöhemmin kuulin, että perhepäivähoitaja lopetti vallan työnsä.

Pointti on se, että joskus vain hoitajan kapeakatseisuus tekee sen ongelman. Ja monesti lapsikin alkaa oireilemaan ihan vain hoitajan asenteen vuoksi.

Katkaise hoitosuhde sekä sinun itsesi kuin myös lapsen tähden.

[/quote]

Sinäkin vertaat serkkusi lasta omaasi, mutta et tarkoita sillä pahaa. Näin tekee ap:kin, ei sen kummempaa rikosta. :)

Näen, että ap on todella kiva hoitaja eikä varmasti sellainen joka syventää ongelmia, ainakaan täällä kertomansa perusteella. Sulla taitaa olla liian vahva muisto oman lapsesi kaltoinkohtelusta ja pidät ap:ta jotenkin tänä oman lapsesi hoitajana. Pääse yli jo.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:47"]

Ps. Työllistetty perhepäivähoitaja ei roiku netissä puolenpäivän aikaan.

[/quote]

Jaha, ja taas paljastui kommentoija, joka ei ole vaivautunut lukemaan ketjua, eikä varsinkaan ap:n kommenttia. Teepä se nyt. Lue ap:n kaikki kommentit, ennen kuin tulet näpyttelemään enempää sammakkoja nettitaivaalle. :P

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:47"]

Ps. Työllistetty perhepäivähoitaja ei roiku netissä puolenpäivän aikaan.

[/quote]

Mikä perhepäivähoitaja? Mistä olet saanut tuollaista päähäsi? Taas näitä kommentoijia, joilla ei luetunymmärtäminen ole hanskassa. Miten selvisit koulusta? 

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 11:50"]

lol, nykyään as-piirteet eivät tarkoita hiljaista runolasta kuten tämä yksi palsta-assi näemmä täällä taas paasaa. Asperger on nykyään lähempänä adhd-diagnoosia, lisänä vain tunnekylmyys ja sosiaalinen kyvyttömyys.

Lopeta nyt jo toi paskanjauhanta. Se etteivät nykyassit mahdu sinun assiutesi muottiin, ei tee heistä yhtään vähempää asseja kuin sinustakaan. Tää ääliö on paasannut samasta asiasata aiemminkin, täsmälleen samalla tarinalla.

[/quote]

Ei kun juuri päinvastoin. Aikaisemmin on luultu, että assit ovat tunnekylmiä. Oikeasti heillä on paljonkin tunteita ja he voivat olla hyvinkin empaattisia. Ilmaisukeinot vaan ovat hieman hukassa. Toki on totta, että joillakin asseilla voi olla muitakin neurologisia poikkeavuuksia, kuten adhd, mutta ei se tarkoita sitä, että assiuden määritelmät olisivat lähentyneet adhd:n kanssa. 

Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin tulee kylvämään omia ennakkoluulojaan julkisuuteen. 

As-pojan äiti.