Lue keskustelun säännöt.
"Elämme ikuisesti koronaviruksen kanssa", kertoo Anders Tegnell
19.11.2021 |
Ja rokotuksia on tulossa vuosittain ainakin riskiryhmille hänen mielestään.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Niin no tuskin virus mihinkään katoaa kun kerran on jo olemassa.
Viruksia on maailmassa noin kvintiljoona = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000, enemmän kuin maailmankaikkeudessa arvellaan olevan tähtiä.
Otetaanpa vaikka espanjantautipandemia, (1918-1920) joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa. Taudin aiheuttaja oli lintuinfluenssavirus.
Se ei ole hävinnyt maailmasta, onpahan vain muuttunut paljon vaarattomammaksi meille ihmisille, joten sairastamme tappajataudin perillistä yhtenä hengitystieinfektiona muiden joukossa.
Hyvin todennäköisesti koronavirus muuntuessaan muuttuu vähemmän virulentiksi. Kuitenkin voi olla että riskiryhmien suositellaan ottamaan rokote joka vuosi kuten influenssaankin. Elämään se varmasti jää, joten tulevaisuudessa sekin aiheuttaa sairastumista ja ehkä kuolemiakin kuten influenssa.
Viruksen etu ei ole tappaa kaikkia kantajiaan, se kuolee silloin itsekin. Siksi se mutantoituessaan yleensä lievenee ja muuttuu vaarattomammaksi.
Virus ei osaa ajatella omaa etuaan, se vain muuntuu. Tällaisella viruksella joka tappaa tyypillisesti viikkoja sen jälkeen kun se on ollut tartuttavimmassa vaiheessa ei ole juuri minkäänlaista lyhyen aikavälin valintapainetta muuttua lievemmäksi vaan se voi hyvin tappaa vaikka kaikki ja sitten hävitä. Toki se silloin osoittautuu jälkikäteen ajateltuna evoluution umpikujaksi, mutta niitä umpikujia on koko biologisen elämän historian saatossa ollut maapallolla paljon enemmän kuin menestyjiä.
Tuo teoria siitä että viruksilla olisi tapana lieventyä ja muuttua vaarattomaksi on lähinnä noin 100 vuotta vanha hypoteesi jonka tueksi ei ole nimeksikään tutkimusmassaa. Lainatuin sitä tukeva tutkimus on tehty 70-luvulla jäniksillä ja myksoomaviruksilla Australiassa ja jatkotutkimuksissa 20 vuotta myöhemmin todettiin viruksen muuntuneen uudestaan lähes 100% tappavaksi vaikka se 70-luvulla muutamassa vuodessa huomattavasti kesyyntyikin.
Usein myös vedotaan siihen että endeemiset virukset ovat kaikki kesyyntyneet mutta se on tavallaan harha: ne virukset jotka muuntuivat liian tappaviksi, ovat evoluution umpikujina hävinneet, mutta se ei tarkoita että niitä ei ole ollut tai että niitä ei voisi syntyä lisää. Esimerkiksi tunnetaan ainakin kaksi lähes 100% tappavaa varianttia, jotka molemmat tukahtuivat ja hävisivät.
Siis 100% tappavaa ebola-varianttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on pakko, tiede tahtoo kehittyä.
Tähän viittasin jo aiemmin poisteussa ketjussa.
https://www.news-medical.net/news/20211110/New-discovery-could-lead-to-…
Rokote voi puraista viruksen primitiivisempiin mekanismeihin jotka eivät ole niin alttiita mutaatioille. Tällainen rokote tarjoaa geneerisempää suojaa. Jopa muita "flunssia" vastaan. Hyvä uutinen, jos uskoo rokotteisiin ja luottaa tieteeseen.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Niin no tuskin virus mihinkään katoaa kun kerran on jo olemassa.
Viruksia on maailmassa noin kvintiljoona = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000, enemmän kuin maailmankaikkeudessa arvellaan olevan tähtiä.
Otetaanpa vaikka espanjantautipandemia, (1918-1920) joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa. Taudin aiheuttaja oli lintuinfluenssavirus.
Se ei ole hävinnyt maailmasta, onpahan vain muuttunut paljon vaarattomammaksi meille ihmisille, joten sairastamme tappajataudin perillistä yhtenä hengitystieinfektiona muiden joukossa.
Hyvin todennäköisesti koronavirus muuntuessaan muuttuu vähemmän virulentiksi. Kuitenkin voi olla että riskiryhmien suositellaan ottamaan rokote joka vuosi kuten influenssaankin. Elämään se varmasti jää, joten tulevaisuudessa sekin aiheuttaa sairastumista ja ehkä kuolemiakin kuten influenssa.
Viruksen etu ei ole tappaa kaikkia kantajiaan, se kuolee silloin itsekin. Siksi se mutantoituessaan yleensä lievenee ja muuttuu vaarattomammaksi.
Virus ei osaa ajatella omaa etuaan, se vain muuntuu. Tällaisella viruksella joka tappaa tyypillisesti viikkoja sen jälkeen kun se on ollut tartuttavimmassa vaiheessa ei ole juuri minkäänlaista lyhyen aikavälin valintapainetta muuttua lievemmäksi vaan se voi hyvin tappaa vaikka kaikki ja sitten hävitä. Toki se silloin osoittautuu jälkikäteen ajateltuna evoluution umpikujaksi, mutta niitä umpikujia on koko biologisen elämän historian saatossa ollut maapallolla paljon enemmän kuin menestyjiä.
Tuo teoria siitä että viruksilla olisi tapana lieventyä ja muuttua vaarattomaksi on lähinnä noin 100 vuotta vanha hypoteesi jonka tueksi ei ole nimeksikään tutkimusmassaa. Lainatuin sitä tukeva tutkimus on tehty 70-luvulla jäniksillä ja myksoomaviruksilla Australiassa ja jatkotutkimuksissa 20 vuotta myöhemmin todettiin viruksen muuntuneen uudestaan lähes 100% tappavaksi vaikka se 70-luvulla muutamassa vuodessa huomattavasti kesyyntyikin.
Usein myös vedotaan siihen että endeemiset virukset ovat kaikki kesyyntyneet mutta se on tavallaan harha: ne virukset jotka muuntuivat liian tappaviksi, ovat evoluution umpikujina hävinneet, mutta se ei tarkoita että niitä ei ole ollut tai että niitä ei voisi syntyä lisää. Esimerkiksi tunnetaan ainakin kaksi lähes 100% tappavaa varianttia, jotka molemmat tukahtuivat ja hävisivät.
Tuskin tämä virus on ihmisistä riippuvainen, kyllä sille eläinkin kelpaa kasvualustaksi. Ei ole vielä eläinkunnassa joukkokuolemia vielä nähty.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai se on ikuisesti, onhan se tähänkin asti aina ollut, siitä tehtiin ongelma vasta nyt, aiemmin se ei ollut ongelma, vain tauti muiden joukossa.
On ollut ja tulee olemaan, mutta aiemmin ei ole juuri tämänkaltaisena olut, emmekä tiedä millaiseksi vielä muuttuu. Saattaa muutua laimeammaksi tai sitten toiseen suuntaan.
onko testiä päivitetty? vai tuleeko muista viruksista virheellisiä positiivisia. Entä jos testi tunnistaa vain virustaudin? adenovirus yms. Ihmiset joutuu luottamaan vain "viisaimpien" sanomisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
eihän korona ollut influenssavirus eikä sitä siihen voinut verrata.
Onneksi näin. Influenssa on paljon vaarallisempi lapsille, nuorille ja rokottamattomille. Sehän tässä olisi puuttunut, että olisi saatu vielä yksi influenssavirus lisää.
t. sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Niin no tuskin virus mihinkään katoaa kun kerran on jo olemassa.
Viruksia on maailmassa noin kvintiljoona = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000, enemmän kuin maailmankaikkeudessa arvellaan olevan tähtiä.
Otetaanpa vaikka espanjantautipandemia, (1918-1920) joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa. Taudin aiheuttaja oli lintuinfluenssavirus.
Se ei ole hävinnyt maailmasta, onpahan vain muuttunut paljon vaarattomammaksi meille ihmisille, joten sairastamme tappajataudin perillistä yhtenä hengitystieinfektiona muiden joukossa.
Hyvin todennäköisesti koronavirus muuntuessaan muuttuu vähemmän virulentiksi. Kuitenkin voi olla että riskiryhmien suositellaan ottamaan rokote joka vuosi kuten influenssaankin. Elämään se varmasti jää, joten tulevaisuudessa sekin aiheuttaa sairastumista ja ehkä kuolemiakin kuten influenssa.
Viruksen etu ei ole tappaa kaikkia kantajiaan, se kuolee silloin itsekin. Siksi se mutantoituessaan yleensä lievenee ja muuttuu vaarattomammaksi.
Virus ei osaa ajatella omaa etuaan, se vain muuntuu. Tällaisella viruksella joka tappaa tyypillisesti viikkoja sen jälkeen kun se on ollut tartuttavimmassa vaiheessa ei ole juuri minkäänlaista lyhyen aikavälin valintapainetta muuttua lievemmäksi vaan se voi hyvin tappaa vaikka kaikki ja sitten hävitä. Toki se silloin osoittautuu jälkikäteen ajateltuna evoluution umpikujaksi, mutta niitä umpikujia on koko biologisen elämän historian saatossa ollut maapallolla paljon enemmän kuin menestyjiä.
Tuo teoria siitä että viruksilla olisi tapana lieventyä ja muuttua vaarattomaksi on lähinnä noin 100 vuotta vanha hypoteesi jonka tueksi ei ole nimeksikään tutkimusmassaa. Lainatuin sitä tukeva tutkimus on tehty 70-luvulla jäniksillä ja myksoomaviruksilla Australiassa ja jatkotutkimuksissa 20 vuotta myöhemmin todettiin viruksen muuntuneen uudestaan lähes 100% tappavaksi vaikka se 70-luvulla muutamassa vuodessa huomattavasti kesyyntyikin.
Usein myös vedotaan siihen että endeemiset virukset ovat kaikki kesyyntyneet mutta se on tavallaan harha: ne virukset jotka muuntuivat liian tappaviksi, ovat evoluution umpikujina hävinneet, mutta se ei tarkoita että niitä ei ole ollut tai että niitä ei voisi syntyä lisää. Esimerkiksi tunnetaan ainakin kaksi lähes 100% tappavaa varianttia, jotka molemmat tukahtuivat ja hävisivät.
Tuskin tämä virus on ihmisistä riippuvainen, kyllä sille eläinkin kelpaa kasvualustaksi. Ei ole vielä eläinkunnassa joukkokuolemia vielä nähty.
Lepakkovirushan tämä alkujaan on, lepakon immuunipuolustuksen kanssa sopeutunut elämään. Jos tämä ihmisiin sopeutunut variantti tappaa kaikki ihmiset niin se on alkuperäiselle virukselle vain parempi juttu, ihmiset ovat ajaneet lepakot ahtaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Niin no tuskin virus mihinkään katoaa kun kerran on jo olemassa.
Viruksia on maailmassa noin kvintiljoona = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000, enemmän kuin maailmankaikkeudessa arvellaan olevan tähtiä.
Otetaanpa vaikka espanjantautipandemia, (1918-1920) joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa. Taudin aiheuttaja oli lintuinfluenssavirus.
Se ei ole hävinnyt maailmasta, onpahan vain muuttunut paljon vaarattomammaksi meille ihmisille, joten sairastamme tappajataudin perillistä yhtenä hengitystieinfektiona muiden joukossa.
Hyvin todennäköisesti koronavirus muuntuessaan muuttuu vähemmän virulentiksi. Kuitenkin voi olla että riskiryhmien suositellaan ottamaan rokote joka vuosi kuten influenssaankin. Elämään se varmasti jää, joten tulevaisuudessa sekin aiheuttaa sairastumista ja ehkä kuolemiakin kuten influenssa.
Viruksen etu ei ole tappaa kaikkia kantajiaan, se kuolee silloin itsekin. Siksi se mutantoituessaan yleensä lievenee ja muuttuu vaarattomammaksi.
Virus ei osaa ajatella omaa etuaan, se vain muuntuu. Tällaisella viruksella joka tappaa tyypillisesti viikkoja sen jälkeen kun se on ollut tartuttavimmassa vaiheessa ei ole juuri minkäänlaista lyhyen aikavälin valintapainetta muuttua lievemmäksi vaan se voi hyvin tappaa vaikka kaikki ja sitten hävitä. Toki se silloin osoittautuu jälkikäteen ajateltuna evoluution umpikujaksi, mutta niitä umpikujia on koko biologisen elämän historian saatossa ollut maapallolla paljon enemmän kuin menestyjiä.
Tuo teoria siitä että viruksilla olisi tapana lieventyä ja muuttua vaarattomaksi on lähinnä noin 100 vuotta vanha hypoteesi jonka tueksi ei ole nimeksikään tutkimusmassaa. Lainatuin sitä tukeva tutkimus on tehty 70-luvulla jäniksillä ja myksoomaviruksilla Australiassa ja jatkotutkimuksissa 20 vuotta myöhemmin todettiin viruksen muuntuneen uudestaan lähes 100% tappavaksi vaikka se 70-luvulla muutamassa vuodessa huomattavasti kesyyntyikin.
Usein myös vedotaan siihen että endeemiset virukset ovat kaikki kesyyntyneet mutta se on tavallaan harha: ne virukset jotka muuntuivat liian tappaviksi, ovat evoluution umpikujina hävinneet, mutta se ei tarkoita että niitä ei ole ollut tai että niitä ei voisi syntyä lisää. Esimerkiksi tunnetaan ainakin kaksi lähes 100% tappavaa varianttia, jotka molemmat tukahtuivat ja hävisivät.
Tuskin tämä virus on ihmisistä riippuvainen, kyllä sille eläinkin kelpaa kasvualustaksi. Ei ole vielä eläinkunnassa joukkokuolemia vielä nähty.
Lepakkovirushan tämä alkujaan on, lepakon immuunipuolustuksen kanssa sopeutunut elämään. Jos tämä ihmisiin sopeutunut variantti tappaa kaikki ihmiset niin se on alkuperäiselle virukselle vain parempi juttu, ihmiset ovat ajaneet lepakot ahtaalle.
Jeps! Luonto ottaa tilansa tavalla tai toisella.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija tietääkseen tuon mitä Tegnell sanoi.
Tottakai se on ikuisesti, onhan se tähänkin asti aina ollut, siitä tehtiin ongelma vasta nyt, aiemmin se ei ollut ongelma, vain tauti muiden joukossa.