Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Haluan pois tästä maailmasta.
18.11.2021 |
Kuolemakin on parempi kuin muuttua tästä vielä enemmän zombiksi joka ei tunne pian mitään, on elossa mutta ei tunne yhtään mitään, mätänee vaan olemattomiin hitaasti kituen.
Tämä ei ole elämää vaan kidutusta ja tuskaa vailla mitään iloa.
Tänäänkin käytännössä vaan istunut sisällä koneen ääressä, olen äärettömän paska olio en ansaitse mitään ihmisisarvoa koska olen mitäänsanomaton ja saamaton vammainen luuseri paska.
Olen päivät yksin kissa on mutta eipä se mitään auta. Olen yksinäinen tyhmä paska.
Kommentit (1423)
Minäkin aikoinaan väsyneenä ja sairaana ajattelin ja sanoin että atomipommilla kaikki ihmiset pois minun tieltä.
Ei se ole kuormitettuna väärää että ei jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Off-topic, miten helkutissa television netti voi tökkiä ja valittaa ettei internet-yhteyttä vaikka sama kaapeli mikä tietokoneeseen menee kiinni ja tietokone näyttää 68mbs kun 100mbs on maksimi 48 viive ja hajonta 5 joten sama kaapeli ja telkku toisessa huoneessa ja kun menen ja kytken kaapelin kiinni telkku valittaa ja ei millään jaksa pyörittää nettiä vaikka 10 sekunttia sitten tietokoneella netti pyöri kuin unelma????????
Tästäkin saa raivokohtauksen melkeimpä ja tekisi mieli heittää kaukosäädin televisioon!!!
JOO tiedetään ei kannata koska kallis raivokohtaus mutta tämä just kun jotain muuta keksii kun pyöriä omassa ahdistuksessa ja voisi katsella jotain netistä ja unohtaa edes hetkeksi ahdistus eikä televisio suostu yhteistyöhön ja taas ahdistaaa!!!!
Ja tietokoneen äärellä en halua katsella pitkään koska huono istuma-asento.
Vihaan kaikkea!!! Turha viesti. ap
Aina joka päivä jotain, nytkin muutama päivä ollut tuo ärtyneen suolen oireyhtymä päällä, sekin ehti vähän aikaa olla poissa mutta nyt taas jostain syytä tuli kiusaamaan. Ruokailu on päivästä toiseen melko samanlainen ollut pitkään ja siinä ei muutoksia ellei joku päivä jos jossain käy niin syö ehkä jotain muuta mutta sen nyt mitään pitäisi mitään vaikuttaa.
Eniten syyliseksi luulen varmasti tietysti stressiä mikä on järkyttävällä tasolla ja sen poistaminen mahdotonta. Ellei sitten vaikka voittaisi lotossa joka auttaisi rahastressiin niin vähenisi stressi edes jonkin verran mutta tätähän ei koskaan tapahdu niin järkyttävästä stressistä tulen kärsimään koko loppuelämän.
Vihaan myös sitä miltä näytän kuvissa eli rumalta. Joo joo älä hauku itseäsi rumaksi jne. No vaikka niin ei tekisi niin esim jos katsoo naamaansa peilistä niin ok mutta kameralla kun ottaa kuvan ja laittaa vaikka faceen niin naama näyttää siltä kuin sitä olisi löyty paistinpannulla ja muutenkin todella oudolta näyttää koko naama eikä ollenkaan luonnolliselta vaan rumalta. Ja joo kamera vääristää piirteitä mutta miten sitä sitten voi muuttaa koska jos netissä vaikka ihmisiin tutustuu niin siellä kuva on kaikki kaikessa ja jos naama näyttää prseeltä niin sillä ei kyllä mitään kontaktia saa kehenkään.
En muista missä sivulla joku kysyi haluanko oikeasti k-olla vaan oli sitä mieltä että haluan mieluummin elää. No kyllä sitä mieluummin eläisi mutta jos vaihtoehdot ovat kituminen päivästä toiseen tai loppu niin kyllä se loppu mieluummin koska minulla on omat kriteerit sille mitä elämän pitäisi olla ja niistä en luovu ja tähänkin asti elämä on mennyt kokoajan siihen suuntaan että kokoajan jostain joutuu luopumaan ja jäljelle ei jää mitään vaan muiden osoittamia asioita ja sanovat "tyydy näihin ja sillä sipuli" En varmasti tyydy vaan iso keskisormi näille ja pois tästä maailmasta koska sitä iloa en niille anna että pääsevät kyykyttämään minua yhtään enempää.
Aivan sama mitä sanon tai mitä mieltä olen niillä ei ole merkitystä koska minulla ei ole merkitystä eikä täten mielipiteilläni tai ajatuksillani. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi kai suunnitella nukkumista jossain kohtaa mutta ei vaan kiinnostaisi ja aamulla ei kiinnostaisi herätä yhtään. Minulla ei ole mitään tarkoitusta tässä maailmassa tai sitten tarkoitus on olla kitumassa ja sekoamassa täällä kunnes pimahtaa lopullisesti.
Mitä enemmän päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet kuluu eteenpäin niin haluan sen tietyn elämän ja siitä ei neuvotella vaan joko se tai hyvästi.
Joo olen paska tiedetään. Tiedetty jo kauan. ap
Tarkennatko vähän, minkälainen se tietty elämä on ja mistä elementeistä se koostuu?
Tarkennetaan sittenkin. Okei eli maalla maatilalla kasvanut, siitä asti kun oppi kävelemään niin niissä hommissa oli ja sitä oli tarkoitus jatkaa ja koulu sitäkin varten käyty vaikka oppiminen oli todella vaikeaa mutta koska asia kiinnosti niin paljon että lähes pakottamalla sai koulun läpi mutta sitten homma meni pieleen eikä se enää onnistunut ja muilla kuin omalla tilalla työskentelystä ei tullut mitään ja vuosien saatossa oikeastaan kaikki oppima on valunut ulos päästä. Se että menisin ja opiskelisin uuden ammatin ei toimi, kokeiltu on ja jos kiinnostus ei ole samaa luokkaa kuin mitä halusin siitä ei tule mitään ja opinnut loppuu jo alkuunsa.
Menee turhaa aikaa noihin mainoksiin biisien välissä kun pitää 20 sekunttia odottaa ja kirjoittaminen vaati sopivaa musiikkia taustalle että aivot aktivoituu oikeaan mielentilaan.
Taas typerä 20 sekunnin mainos.
No niin siis jo tuossa se olikin mitä tarkoitin. Minulla oli tarkoitus tässä maailmassa ja se vietiin pois ja nyt minulla ei ole tarkoitusta. Tietysti voi kysyä kuka hullu haluaa viljelijäksi tänä päivänä kun kustannukset on pilvissä, byrokratia ja paperityöt järkyttäviä ja palkka työstä olematon, kaikki pitää hommata velalla ja lisää velkaa otettava että saa aiempia velkoja kuitattua. Mutta silti tuo oli se unelma-ammatti ja nyt sitä ei enää ole ja minulla ei ole mitään tarkoitusta tai syytä olla olemassa.
Enivei mutta siinä se. Se että yritetään kokoajan jankuttaa että "keksi muuta kuin se koska se on mennyttä" jne on kuin sylkisi päin kasvojani, koen sen loukkauksena että yritetään pakottaa luopumaan siitä mikä oli minulle tärkeää ja unohtamaan koko juttu. Ei onnistu, ei nyt eikä tulevaisuudessa oli tulevaisuuteni päivän, vuoden, 10 vuoden tai 30 vuoden mittainen niin tuo ajatus on ja säilyy ja muut työt kun niitä yrittää niin loppujen lopuksi niissä tulee vain huono olo tai palaa loppuun.
No jaa, loppuillaksi menen nyt tuijottamaan töllöä mitä tehnyt melkein ainostaan viime päivät kokonaan.
Turha viesti tämä oli, kuten kaikki juttuni täällä ja minä itse olen turha. ap
Viljely on hyvä juttu ja omavaraisuus varmasti nostaa arvoaan tulevaisuudessa. Onko sulla se tila vielä tai sielläkö asut? Voisitko käynnistää jotain pienimuotoista viljelyhommaa vaikka vaan omiin tarpeisiin aluksi?
Vietin lapsuuden kesät maalla mummin ja papan maatilalla. Siellä oli lehmiä, kanoja ja iso kasvimaa. Jotain viljaa se pappakin vissiin viljeli, mutta siitä minulle ei ole jäänyt tarkempia muistikuvia. Niistä kesistä jäi ihanat muistot. Uitiin, ongittiin ja kerättiin metsämansikoita heinänkorteen. Voi kunpa joskus pääsisi takaisin tuohon kiireettömyyden olotilaan. Täytyykin vähän pohdiskella sitä, mistä se olotila oikeastaan syntyi ja yrittää järjestää asiat niin, että sen taas tavoittaisi.
Musta sun kannattaisi ehkä yrittää kanssa vähän miettiä niitä kokonaisuuden osia, jotta voisit palanen kerrallaan alkaa rakentamaan sitä sun hyvää elämää. Mutta kärsivällinen pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä värinen tukka sinulla on, ap? Ja minkä väriset silmät?
Ruskean väriset, sävyltään ei täysin tummat muttei vaaleatkaan vaan siltä väliltä. Silmien väriä taas en ihan osaa sanoa onko ne siniset vai siniharmaat kun ihan täysin siniset ne ei ole eikä täysin siniharmaat mitä kuvia vertaamalla katsonut ja sitten kun peilistä katsoo ei osaa sanoa. Olkoot sitten vaikka siinä puolivälissä näiden kahden välillä, mitä väliä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi kai suunnitella nukkumista jossain kohtaa mutta ei vaan kiinnostaisi ja aamulla ei kiinnostaisi herätä yhtään. Minulla ei ole mitään tarkoitusta tässä maailmassa tai sitten tarkoitus on olla kitumassa ja sekoamassa täällä kunnes pimahtaa lopullisesti.
Mitä enemmän päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet kuluu eteenpäin niin haluan sen tietyn elämän ja siitä ei neuvotella vaan joko se tai hyvästi.
Joo olen paska tiedetään. Tiedetty jo kauan. ap
Tarkennatko vähän, minkälainen se tietty elämä on ja mistä elementeistä se koostuu?
Tarkennetaan sittenkin. Okei eli maalla maatilalla kasvanut, siitä asti kun oppi kävelemään niin niissä hommissa oli ja sitä oli tarkoitus jatkaa ja koulu sitäkin varten käyty vaikka oppiminen oli todella vaikeaa mutta koska asia kiinnosti niin paljon että lähes pakottamalla sai koulun läpi mutta sitten homma meni pieleen eikä se enää onnistunut ja muilla kuin omalla tilalla työskentelystä ei tullut mitään ja vuosien saatossa oikeastaan kaikki oppima on valunut ulos päästä. Se että menisin ja opiskelisin uuden ammatin ei toimi, kokeiltu on ja jos kiinnostus ei ole samaa luokkaa kuin mitä halusin siitä ei tule mitään ja opinnut loppuu jo alkuunsa.
Menee turhaa aikaa noihin mainoksiin biisien välissä kun pitää 20 sekunttia odottaa ja kirjoittaminen vaati sopivaa musiikkia taustalle että aivot aktivoituu oikeaan mielentilaan.
Taas typerä 20 sekunnin mainos.
No niin siis jo tuossa se olikin mitä tarkoitin. Minulla oli tarkoitus tässä maailmassa ja se vietiin pois ja nyt minulla ei ole tarkoitusta. Tietysti voi kysyä kuka hullu haluaa viljelijäksi tänä päivänä kun kustannukset on pilvissä, byrokratia ja paperityöt järkyttäviä ja palkka työstä olematon, kaikki pitää hommata velalla ja lisää velkaa otettava että saa aiempia velkoja kuitattua. Mutta silti tuo oli se unelma-ammatti ja nyt sitä ei enää ole ja minulla ei ole mitään tarkoitusta tai syytä olla olemassa.
Enivei mutta siinä se. Se että yritetään kokoajan jankuttaa että "keksi muuta kuin se koska se on mennyttä" jne on kuin sylkisi päin kasvojani, koen sen loukkauksena että yritetään pakottaa luopumaan siitä mikä oli minulle tärkeää ja unohtamaan koko juttu. Ei onnistu, ei nyt eikä tulevaisuudessa oli tulevaisuuteni päivän, vuoden, 10 vuoden tai 30 vuoden mittainen niin tuo ajatus on ja säilyy ja muut työt kun niitä yrittää niin loppujen lopuksi niissä tulee vain huono olo tai palaa loppuun.
No jaa, loppuillaksi menen nyt tuijottamaan töllöä mitä tehnyt melkein ainostaan viime päivät kokonaan.
Turha viesti tämä oli, kuten kaikki juttuni täällä ja minä itse olen turha. ap
Viljely on hyvä juttu ja omavaraisuus varmasti nostaa arvoaan tulevaisuudessa. Onko sulla se tila vielä tai sielläkö asut? Voisitko käynnistää jotain pienimuotoista viljelyhommaa vaikka vaan omiin tarpeisiin aluksi?
Vietin lapsuuden kesät maalla mummin ja papan maatilalla. Siellä oli lehmiä, kanoja ja iso kasvimaa. Jotain viljaa se pappakin vissiin viljeli, mutta siitä minulle ei ole jäänyt tarkempia muistikuvia. Niistä kesistä jäi ihanat muistot. Uitiin, ongittiin ja kerättiin metsämansikoita heinänkorteen. Voi kunpa joskus pääsisi takaisin tuohon kiireettömyyden olotilaan. Täytyykin vähän pohdiskella sitä, mistä se olotila oikeastaan syntyi ja yrittää järjestää asiat niin, että sen taas tavoittaisi.
Musta sun kannattaisi ehkä yrittää kanssa vähän miettiä niitä kokonaisuuden osia, jotta voisit palanen kerrallaan alkaa rakentamaan sitä sun hyvää elämää. Mutta kärsivällinen pitää olla.
No tontti rakennuksineen. Jotain pientä yrittänyt mutta ei jaksa ja sitten tarvitsee koneita siihen hommaan eli kyntö ja äestys. Sitten ongelmana on myöskin rikkakasvit ja tuholaiset kun itse en halua myrkkyjä käyttää niin menee luomuna mutta siinä tulee just nuo edellämainitut ongelmat. Esim jos perunaa tai porkkanaa haluaa viljellä luomuna niin siinä on monta juttua. Ensin maaperä ja ravinteet. No maaperä on oikeanlainen näille ja ravinteita pitäisi olla riittävästi mutta sitten tulee nuo tuholaiset kemppi, porkkanakärpänen ja sepäntoukka joista nuo kaksi viimeistä ainakin ovat ongelma ja niistä pääsee eroon vain viljelykierrolla eli pitää eri lohkolla olla eri vuosina eli ei samalla pläntillä samaa kasvia joka vuosi no siinä tulee se ongelma että vaikka on kaksi eri kohtaa tontilla jossa näitä voi viljellä niin välimatkaa ei ole tarpeeksi ja sitten sepäntoukka pysyy maassa monta vuotta eli pitää kesannoida pitkään tai pitää vaikka jotain eli lajeja välillä.
Enivei vaikka päässä ja tässä tekstissä nuo kuulostaa helpolta todellisuus on sitä ettei jaksa vaan ei saa mitään aikaiseksi joten ostaa kaupasta. Ja sitten vielä se että säilytystilat. On vanha kellari mutta siellä ei ole syksyisin tarpeeksi viileää tai kylmää jotta ne säilyisi ja kosteus on toinen ongelma eli säilytystiloja ei ole tai koko kellari pitäisi korjata tai rakentaa uusi mutta siihen taas ei varaa.
No jaa en tiedä höpisen taas turhia ja en tiedä puhuinko edes oikein mistään asiasta. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin alkoi tämäkin päivä tänään rikkomisella tai siis eilen tai tänään koska se oli puoli yhden aikaan yöllä. No eilen siivosin loput talosta kun perjantaina aloitin siivoamalla vessat, joo kaksi vessaa jee vau cool. Eilen sitten kaikki muut imuroinnit ja pölyt ja moppaus ja vielä lisäksi saunan pesu. Sitten siinä saunan jälkeen kattoo leffaa ja puoli 12 miettii menisikö nukkumaan no ei vaan vielä istumaan koneelle ja sitten siinä muistaa että unohti petivaatteet tuulettaa, lakanat pesty mutta siinä alkoi jo raivostua itselleen kun unohtaa aina jotain tai kaiken. No siinä sitten laittaa musiikkia soimaan taustalle ja erehtyy tietysti tänne lukemaan jotain tietysti vaikka ei pitäisi koska täälläkin kaikkea paskaa luettavaa mistä saa vaan pahan mielen. No tuli sitten luettua, tiedä kehtaako tätä edes mainita? No aivan sama paskat omasta maineesta tai rippeistä eli huomaisi yhden ketjun missä joku tuskaili sitä kun ei ole koskaan päässyt kokemaan seksuaalisuutta tai mitä lie oli ja sitten siinä joku mainitsi että "kyllä sitä vielä ehtii myöhemminkin tai vanhemmalla iällä mitä lie" ja siinä alkoi sitten raivo nousta sellaisiin lukemiin että tuijotti ruutua vaan todella vihaisella ilmeellä ja oli ihan siinä pisteessä nyt jotain rikki menin sitten viereiseen huoneeseen ja paiskasin kaksi puutuolia lattialle palasiksi puoli yksi yöllä!!! Ja sitten takaisin istumaan koneelle ja raivo oli vieläkin stratosfäärissä ja olin vähällä puristaa kädellä tietokoneen hiiren palasiksi mutta se jäi tekemättä, huusin siinä vielä lopuksi täysillä ja suljin koneen, menin ravistamaan tyynyt ja peiton jne. sitten pestyt lakanat niihin ja hampaat pesemään ja nukkumaan.
Ja joo olen säälittävä kun tollaisesta raivostuu ja alkaa tavaroita rikkomaan! Mutta jos jäännyt jotain kokematta ja sitten sekin asia vaivaa päässä ja muutenkin pää paska niin mitä muuta voi odottaa??? Joo todella mukavalta henkilöltä vaikutan näillä teksteillä kun raivostun ja alan rikkoa paikkoja joo unelmakumppani varmasti kyllä ehdottomasti! Sosiaalisesti täysi nolla eikä ymmärrä mistään mitään vaikka menisi jonnekin niin en minä edes osaa puhua ihmisille mitään ja kun vielä elämä muutenkin paska monella osa-alueella eikä kaikkea täällä viitsi tai oikeastaan kehtaa mainita.
No aivan sama paska olen mikä tullut montaa kertaa todistettua. ap
Raivostuttaa se kun ei saa itseään ajoissa nukkumaan tai ajoissa hereille tosin jos on nyt väliaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä niin miksi herätä ajoissa kun ei kiire mihinkään? No minulla on tarve rytmeihin kaikessa ja täsmälleen silleen kuin minä haluan että syömiset niihin aikoihin kun itse haluan ja heräämiset jne. Esim työelämä jossa pitää mennä muiden aikataulujen mukaan niin haistakoot pitkät, minä syön ja nukun niin kuin itse näen sopivaksi eikä minua määrätä tässä asiassa. Syöminenkin perustuu todella vanhoihin aikatauluihin eli menee muinaisten aikojen mukaan eli kun oli vaikka navetassa. Aamulla vähän ennen 7 navetalle sieltä pois siinä puoli 9 jälkeen vähän riippuen oliko kesä vai talvi kun kesällä mullit ulkona niiden kanssa ei mene aikaa ym. Sitten sen jälkeen taas riippui kesä vai talvi kesällä kaikkea mahdollista hommaa ja talvella no ei paljoa mitään. Sitten jotain pientä syötävää puolen päivän aikaan ja noin kello 4 ruoka ja siitä sitten iltanavetalle ja illalla sitten noin klo 9 iltapala nukkumaan jossain klo 11 eli noin 8 tuntia unta mikä riitti. Kesällä sitten aikataulut vähän venyi kun oli peltotyöt niin rehuntekokin saattoi venyä puoleen yöhön asti jne. mutta se mitään ei haitannut.
Vieläkin muistaa yhden päivän tosin enää muista oliko taisi olla syksyä kun navetalla aamulla niin ihmettelin miksi ruokintarobotti ei jaa kauroja niin katsomaan robotti tyhjä no sitten parvelle ja siiloon katsomaan "oho tyhjä" no aamuhommat pois ja syömään ja sitten riihelle traktori kärryyn kiinni ja siirtoputket ja mikä sen nimi nyt oli mutta enivei niin kauroja siirtämään siilosta kärryyyn missä meni aikaa koska piti liitännät laittaa siilosta toiseen ym missä meni paljon aikaa ja oli jo klo 4 ja syömään ja sitten iltanavetalle samalla kärry riiheltä parvelle ja, oikeasti minä en enää muista nimiä noille laitteille. No kärrystä viljaa lataamaan siiloon ja lypsylle, hommat ohi kärry tyhjä sitten lopuksi ohjaa robotin täyttöpaikalleen ja kun täynnä ohjelmoi taas jatkamaan normi ohjelmalla.
Minulla ei enää muisti pelaa kun hämärästi muistaa miten sitäkin robottia käytettiin kun siinä oli näyttö ja näppämistö mistä sitä ohjailtiin ja ohjelmoitiin minkä silloin osasi helposti eli jos vaikka oli kiskolla jolla se liikkui niin anturi pudonnut niin manuaalisesti ohjasi sitä eteen tai taakse ja paikalle kun pääsi niin laski ruoka-annoksen manuaalisesti jne. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli minulla oli kauan sitten päivärytmit joista pidin mutta sitten ne vaihtui siihen kun piti alkaa muiden ihmisten tai töiden mukaan ruveta menemään ja vaikka ne jonkin aikaa aina sujui tietyn ajan päästä oli jo ihan lopussa ja vajaa 4 vuotta sitten napsahti päässä totaalisesti ja paloin loppuun töissä ja siitä lähtien ollut kunnolla alamäkeä. Vaikka sitä oli loppuun palamisia tai väsähtimisiä aiemminkin ollut niin yhteiskunnan pakosta ym eli ihmisten niin pakottanut jaksamaan mutta tämä viimeinen oli liikaa ja sen jälkeen töissä ei ole jaksanut kuin ehkä 1-2 kuukautta vuodessa hyvällä tuurilla mutta viime vuonna jo sekin alkoi olla liikaa ja ei enää vaan jaksa vaan on lopussa.
Mutta tässäkin on se että omissakaan hommissa ei enää jaksa kun aiemmin kun niitä pääsi tekemään oli energiaa kun ei tarvinnut muihin töihin mennä vaan pääsi omiin hommiin mitä tässä nyt on mutta nyt ei niitäkään enää jaksa tehdä vaikka mieli tekisi. Keväällä olisi varmaan kuukaudeksi taas hommia mutta en tiedä jaksanko vaikka saisinkin nyt tehdä mitä pystyn vaikka on väliaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä/kuntoutuksella mikälie ja rahaa tarvitsisin todella mutta en tiedä.
Eli mitä suuremmalla todennäköisyydellä olen lopun ikääni jos nyt edes elän pitkään niin työkyvytön ja eläkkeellä. Ja ikää 36! Joku sanoisi vasta mutta minä sanon jo koska minusta olen jo loppuvaiheessa ja se elämä oli ja meni jo. Tämä loppu on pelkkää kitumista ja lopun odottelua.
Enivei tällaista paskaa tänään. ap
Kuinka suuresta prosentista palstan naisvihaa ja jankkausta olet vastuussa? On vaikea tuntea mitään myötätuntoa sua kohtaan jos se on "harrastuksesi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin alkoi tämäkin päivä tänään rikkomisella tai siis eilen tai tänään koska se oli puoli yhden aikaan yöllä. No eilen siivosin loput talosta kun perjantaina aloitin siivoamalla vessat, joo kaksi vessaa jee vau cool. Eilen sitten kaikki muut imuroinnit ja pölyt ja moppaus ja vielä lisäksi saunan pesu. Sitten siinä saunan jälkeen kattoo leffaa ja puoli 12 miettii menisikö nukkumaan no ei vaan vielä istumaan koneelle ja sitten siinä muistaa että unohti petivaatteet tuulettaa, lakanat pesty mutta siinä alkoi jo raivostua itselleen kun unohtaa aina jotain tai kaiken. No siinä sitten laittaa musiikkia soimaan taustalle ja erehtyy tietysti tänne lukemaan jotain tietysti vaikka ei pitäisi koska täälläkin kaikkea paskaa luettavaa mistä saa vaan pahan mielen. No tuli sitten luettua, tiedä kehtaako tätä edes mainita? No aivan sama paskat omasta maineesta tai rippeistä eli huomaisi yhden ketjun missä joku tuskaili sitä kun ei ole koskaan päässyt kokemaan seksuaalisuutta tai mitä lie oli ja sitten siinä joku mainitsi että "kyllä sitä vielä ehtii myöhemminkin tai vanhemmalla iällä mitä lie" ja siinä alkoi sitten raivo nousta sellaisiin lukemiin että tuijotti ruutua vaan todella vihaisella ilmeellä ja oli ihan siinä pisteessä nyt jotain rikki menin sitten viereiseen huoneeseen ja paiskasin kaksi puutuolia lattialle palasiksi puoli yksi yöllä!!! Ja sitten takaisin istumaan koneelle ja raivo oli vieläkin stratosfäärissä ja olin vähällä puristaa kädellä tietokoneen hiiren palasiksi mutta se jäi tekemättä, huusin siinä vielä lopuksi täysillä ja suljin koneen, menin ravistamaan tyynyt ja peiton jne. sitten pestyt lakanat niihin ja hampaat pesemään ja nukkumaan.
Ja joo olen säälittävä kun tollaisesta raivostuu ja alkaa tavaroita rikkomaan! Mutta jos jäännyt jotain kokematta ja sitten sekin asia vaivaa päässä ja muutenkin pää paska niin mitä muuta voi odottaa??? Joo todella mukavalta henkilöltä vaikutan näillä teksteillä kun raivostun ja alan rikkoa paikkoja joo unelmakumppani varmasti kyllä ehdottomasti! Sosiaalisesti täysi nolla eikä ymmärrä mistään mitään vaikka menisi jonnekin niin en minä edes osaa puhua ihmisille mitään ja kun vielä elämä muutenkin paska monella osa-alueella eikä kaikkea täällä viitsi tai oikeastaan kehtaa mainita.
No aivan sama paska olen mikä tullut montaa kertaa todistettua. ap
No en mä ihmettele että harmittaa, mikäli joku osa-alue elämästä on jäänyt kokematta vaikka haluaisi. Mutta raivostuminen ei asiaa paranna, pahentaa vaan. Ihmissuhteissa voi tulla vastaan monenlaista pettymystä, se nyt vaan on niin. Ajattele nyt jos tutustuisit johonkin kivaan tyyppiin ja se tuottaisi sulle pettymyksen tavalla tai toisella, miten sä reagoisit?
Älä anna niiden liskoaivojen ottaa valtaa. Ens kerran kun tekee mieli rikkoa jotain, sano ensin 20 kertaa kirosana tai joku muu sana. Sitten tulet tänne kirjoittamaan ylös kaikki tunteet, jotka heräsi. Sitten vasta menet rikkomaan paikkoja, jos vielä tekee mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin alkoi tämäkin päivä tänään rikkomisella tai siis eilen tai tänään koska se oli puoli yhden aikaan yöllä. No eilen siivosin loput talosta kun perjantaina aloitin siivoamalla vessat, joo kaksi vessaa jee vau cool. Eilen sitten kaikki muut imuroinnit ja pölyt ja moppaus ja vielä lisäksi saunan pesu. Sitten siinä saunan jälkeen kattoo leffaa ja puoli 12 miettii menisikö nukkumaan no ei vaan vielä istumaan koneelle ja sitten siinä muistaa että unohti petivaatteet tuulettaa, lakanat pesty mutta siinä alkoi jo raivostua itselleen kun unohtaa aina jotain tai kaiken. No siinä sitten laittaa musiikkia soimaan taustalle ja erehtyy tietysti tänne lukemaan jotain tietysti vaikka ei pitäisi koska täälläkin kaikkea paskaa luettavaa mistä saa vaan pahan mielen. No tuli sitten luettua, tiedä kehtaako tätä edes mainita? No aivan sama paskat omasta maineesta tai rippeistä eli huomaisi yhden ketjun missä joku tuskaili sitä kun ei ole koskaan päässyt kokemaan seksuaalisuutta tai mitä lie oli ja sitten siinä joku mainitsi että "kyllä sitä vielä ehtii myöhemminkin tai vanhemmalla iällä mitä lie" ja siinä alkoi sitten raivo nousta sellaisiin lukemiin että tuijotti ruutua vaan todella vihaisella ilmeellä ja oli ihan siinä pisteessä nyt jotain rikki menin sitten viereiseen huoneeseen ja paiskasin kaksi puutuolia lattialle palasiksi puoli yksi yöllä!!! Ja sitten takaisin istumaan koneelle ja raivo oli vieläkin stratosfäärissä ja olin vähällä puristaa kädellä tietokoneen hiiren palasiksi mutta se jäi tekemättä, huusin siinä vielä lopuksi täysillä ja suljin koneen, menin ravistamaan tyynyt ja peiton jne. sitten pestyt lakanat niihin ja hampaat pesemään ja nukkumaan.
Ja joo olen säälittävä kun tollaisesta raivostuu ja alkaa tavaroita rikkomaan! Mutta jos jäännyt jotain kokematta ja sitten sekin asia vaivaa päässä ja muutenkin pää paska niin mitä muuta voi odottaa??? Joo todella mukavalta henkilöltä vaikutan näillä teksteillä kun raivostun ja alan rikkoa paikkoja joo unelmakumppani varmasti kyllä ehdottomasti! Sosiaalisesti täysi nolla eikä ymmärrä mistään mitään vaikka menisi jonnekin niin en minä edes osaa puhua ihmisille mitään ja kun vielä elämä muutenkin paska monella osa-alueella eikä kaikkea täällä viitsi tai oikeastaan kehtaa mainita.
No aivan sama paska olen mikä tullut montaa kertaa todistettua. ap
No en mä ihmettele että harmittaa, mikäli joku osa-alue elämästä on jäänyt kokematta vaikka haluaisi. Mutta raivostuminen ei asiaa paranna, pahentaa vaan. Ihmissuhteissa voi tulla vastaan monenlaista pettymystä, se nyt vaan on niin. Ajattele nyt jos tutustuisit johonkin kivaan tyyppiin ja se tuottaisi sulle pettymyksen tavalla tai toisella, miten sä reagoisit?
Älä anna niiden liskoaivojen ottaa valtaa. Ens kerran kun tekee mieli rikkoa jotain, sano ensin 20 kertaa kirosana tai joku muu sana. Sitten tulet tänne kirjoittamaan ylös kaikki tunteet, jotka heräsi. Sitten vasta menet rikkomaan paikkoja, jos vielä tekee mieli.
En reagoi välttämättä mitenkään koska minulle on kehkeytynyt tapa että kaikki tunteet tai reaktiot pitää sulkea sisäänsä, jostain tämä on opittu en muista tai tiedä mutta ne on tuolla pään sisällä kaikista mahdollisista tilanteista syntyneet tunnetilat pääasiassa pettymykset tai jos on haukuttu tai huijattu jne. niin en ole sanonut mitään vaan padonnut kaikki pään sisään ja ne sitten tulee tässä muodossa ulos välillä eli hajottamalla tavaroita, ihmisille en osaa reagoida mitenkään. En tiedä selitinkö selkeästi tätä.
Kiroaminen ei paljoa auta tai huutaminen, tuntuu että nyt pakko hajottaa jotain tai paiskoa jotain, tietysti nyrkkeilysäkki voisi olla hyvä mutta sekin voi muuttua siihen että välttääkseen käsien hajottamisen säkkiin alkaa hakata säkkiä jollain kepillä tai mailalla mikä taas luo oman ongelmansa ja tuskin parantaa tilannetta.
Tänäänkin päivä meni puoliksi ookoo ja puoliksi päin peetä, aamupäivällä tai päivällä tunnin kävely saappailla mikä nyt ei paras mahdollinen mutta edes vähän parempi olo mutta sitten käy kaupassa ja taas huonompi olo monesta asiasta mutta se että ruokatarvikkeet osin taas kallistuneet ja muukin kallistuu mikä taas pahensi oloa muiden asioiden kanssa ja taas päivä pilalla, fyysisesti huono olo maha sekaisin ja suurelta osin liittyy stressiin kun puoli päivää menee ok ilman mitään oireita ja kun taas tulee huonoja asioita mieleen tai eteen alkaa oireilu. Eikä sitä voi täysin eristäytyäkään maailmasta koska sekin vaan pahentaa tilannetta mutta jos näkee maailmaa joka päivä sellaisena mitä se nykyään on niin tulee vaan huono olo. En tiedä olen psyykkisesti täysin sekaisin ja väsynyt ja persoona rikki. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään kävelin 4km eilisen 5 sijaan, jalat ehkä vähän aristi niin ei viitsinyt pidemmälle kävellä. Yhdellä sivutiellä niin näkyi hirven jälkiä ja sitten ihmettelin sekunnin mikä jälki tuossa tiellä menee niin saukko oli laskenut liukumäkeä vähän matkaa tiellä alamäkeen. Siis täällä pyörii saukkoja ja monta kertaa nähnyt jälkiä mutten koskaan livenä niitä. Tuossa lähellä on oja missä niitä kulkee et pitääkö minun jäädä istumaan siihen keväällä tai joskus tunneiksi että edes muutaman sekunnin ajan näkisi sellaisen.
Muuten päivä mennyt taas tuijottaessa ruutua mitä nyt vähän muuta ulkona jotain pientä lumityötä muttei kummempaa kun ei ole mitään ja yrittää nämäkin hajottaa pitkin päivää että ei tee kerralla näitä kävelyjä, fysion liikuntaharjoitteita jne. että olisi keinotekoisesti "koko päivälle" jotain.
Tämä päivä muuten sitten tuntunut taas erilaiselta kuin muut eli tänään ollut "tyhjä olo" mutta vaikka olisi tyhjä olo on silti 24/7/365 stressi päällä.
Itsekseen puhuminen alkaa olla aika kuluttavaa tai ollut jo pitkään, tosin ei ketään kiinnosta minun jutut ja toisinpäin niin muiden jutuista tai asioista minä en ymmärrä mitään tai osaa sanoa niihin mitään koska minulla ei ole sosiaalista elämää enkä käy paljoa missään ja kun on muiden ihmisten asioista pihalla ei voi ottaa osaa keskusteluun koska ei ole mitään sanottavaa kun ei ole ymmärrystä muista jutuista jne.
No aivan sama, psykoosiin tässä pian mennään aivan sama. ap
No älä mene. Askartele ennemmin itsellesi nyrkkeilysäkki. https://www.youtube.com/watch?v=DjhrndjTNT4 Ei se ole hyvä pantata kaikkia tunteita, vaikka osan joutuisikin hillitsemään.
Karsea päivä täällä. Stressi on nostanut hartiat korviin ja on vaikea saada itseään rentoutumaan. Kokeilen ehkä jotain hengitysharjoitusta? Telkkari toimii myös, ainakin yleensä. Olen jäänyt koukkuun siihen 90 päivää morsiamena maailmalla ohjelmaan. Katsotko sinä telkkaria?
Kaikesta huolimatta tekee mieli kahvia, outo juttu.
Ne on muuten aika harvinaisia eläimiä ne saukot. Aika siis juttu, jos niitä asustelee siinä lähellä.
Vierailija kirjoitti:
No älä mene. Askartele ennemmin itsellesi nyrkkeilysäkki. https://www.youtube.com/watch?v=DjhrndjTNT4 Ei se ole hyvä pantata kaikkia tunteita, vaikka osan joutuisikin hillitsemään.
Karsea päivä täällä. Stressi on nostanut hartiat korviin ja on vaikea saada itseään rentoutumaan. Kokeilen ehkä jotain hengitysharjoitusta? Telkkari toimii myös, ainakin yleensä. Olen jäänyt koukkuun siihen 90 päivää morsiamena maailmalla ohjelmaan. Katsotko sinä telkkaria?
Kaikesta huolimatta tekee mieli kahvia, outo juttu.
Saisikin aikaiseksi askarella jotain mutta minulla jää monta asiaa kesken, kuntopyöräkin ollut yli kuukauden osina ja sen kokoamiseen ei menisi ehkä kuin vajaa tunti tai vähemmän kun siinä on nopeusanturi rikki niin sen vain jättää pois mutta ei vaan saa aikaiseksi. On monia muita asioita mitkä jäänneet kesken jne. Pää kyllä meinaa räjähtää ja asiaa ei helpota että tänäänkin kaupassa huomasi että monet tuotteet kallistuneet taas ja koska maalta kotoisin ja maatalouden parissa olleena ja sukulaisia niissä hommissa niin tietää että ei nuo hinnan korotukset näy tuottajan kukkarossa, kaikki menee kaupalle tai teollisuudelle mikä ärsyttää.
Kaikenlaisia hengitysharjoitteita minullekin on annettu mutta kuten aina en minä niitä muista, ainoa mihin muisti tällä hetkellä riittää on fysion harjoitteet niska/hartiaseudulle mutta muut unohtuneet täysin.
Telkkaria katson tai netistä jotain, mieluiten tekisi muutakin kuin vain istuisi mutta fyysisesti ja psyykkisesti ei jaksa vaikka haluaisi eli on ihan ristiriitainen psyykkinen sekamelska koko minun pääni. ap
Vierailija kirjoitti:
Ne on muuten aika harvinaisia eläimiä ne saukot. Aika siis juttu, jos niitä asustelee siinä lähellä.
No tässä on paljon järviä ja jokia lähellä niin ruokaa tarjolla mutta se on harvinaista etten ole niitä nähnyt vaikka monia muita elämiä kyllä näkee siellä täällä joka vuosi. ap
Sullahan on kivoja kävelylenkkejä ja pitkiäkin, tai juuri sopivia nuo 4-5km. itse pyrin samanpituisiin lenkkeihin, usein jää vain 2-3km. en minä niistä itseäni soimaa, jaksaa sen verran kun jaksaa.
Kiva kun näit saukkoja lenkillä. minä en ole koskaan nähnyt enkä varmaan majavasta erottaisin, eikös ne ole aika samanlaisia otuksia.
Koita jaksella, muista päivittäinen ulkoilu ,se pitää mielenterveyttä hyvin yllä.
voimia!
Alue: Aihe vapaa
On ok tuntea, vihan ja raivon tunteita, mutta koita sieltä surun keskeltä myös huomata että maailmassa on myös paljon kaunista ja hyvää. Tässäkin ketjussa on ollut paljon tsemppaavia kommentteja ihmisiltä, jotka oikeasti toivoo sulle kaikkea hyvää.