En jaksa tätä oravanpyörää
Aamulla töihin, illalla töistä pois väsyneenä, nyhjään illan kotona, enkä saa mitään aikaan ja seuraavana päivänä sama rumba. Viikonloppuisin nukun pois univelkoja. Mikä idea tässä koko elämässä edes on?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan on samat fiilikset, ollut jo vuosia. Olen ikäänkuin jossakin helvetillisessä limbossa josta en pääse pois, ei vain ole voimia tehdä mitään isoja ratkaisuja kuten avioero tmv. Ja kun ei sinällään hätää ole, ollaan vain kuin kaverit, siinä se. En usko enkä luota itseeni tarpeeksi ja sitten ma-pe työrumba, en yksinkertaisesti jaksa mitään muuta. Olen ihan loppu, loppu ja aika iloton ja toivoton.
Oletko miettinyt työterveyshuoltoon yhteyden ottamista? He voisivat auttaa. Ei kaikkea tarvitse jaksaa.
Mitäpä se työterveys tälle voisi, työolot ja työ toki väsyttää ja kuormittaa ihan hirveästi, mutta sellaista se alallamme on eikä siihen mikään työterveys mitään voi. Ja vielä vähemmän he mitään voivat yksityiselämällenikään, enhän itsekään sille mitään voi, kun en vain jaksa/uskalla=limbo.
Ja tästä saa sitten "suuttua" kukin ihan rauhassansa, näin koen ja tunnen ja tätä elän ja voin luvata että paskemmaksi ei kukaan ulkopuolinen oloani voi saada.
Ok. Miksi kukaan suuttuisi tai haluaisi aiheuttaa pahaa mieltä? Ei se ole tarkoitus. Oletko miettinyt alanvaihtoa, työpaikan vaihtoa tai kokonaan uutta suuntaa elämässäsi?
Vierailija kirjoitti:
No voi voi, ei elämän kuulu olla kivaa. Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja lopetat sen itsesäälissä rypemisen.
Elämän nimenomaan kuuluisi olla kivaa, mutta ihmiset ovat tehneet siitä kamalaa. Tehdään työtä jota ei edes tarvitsisi tehdä, tai jos tarvitsee niin se kasautuu liian harvalle, lomista tunnetaan syyllisyyttä, jos ei ole koko ajan ohjailemassa ja viihdyttämässä lapsiaan on huono vanhempi, pitäisi kuntoilla kunnes läkähtyy ja nukkua hyvin vaikka väkisin, kaikki ruoka ja juoma on kiellettyä.
Ihan roskaa koko homma!!!!!
Se on juuri näin. Lisäksi itselläni menee energiaa hirveästi siihen, että joudun heräämään itselleni sopimattomaan aikaan aamulla ja elämään aamurytmissä. Luontainen rytmini on sellainen, että olen todella uupunut aamulla riippumatta siitä paljonko olen nukkunut. Sitten kun työpäivä on tehty on jo niin väsynyt ettei tahdo jaksaa tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi päätin opiskella 10 vuotta niin saa vähän siirrettyä.
Mä oon nyt kahdeksatta vuotta yliopistossa. Kohta pitäisi jo mennä töihin:(
N27
Kunnon luuseri siinä meillä.
Asioita, millä työstä saa energiaa ja muutakin kuin sen rahallisen korvauksen:
- Merkityksellisyyden kokemus
- Luovuus, flow.
- Palveluasenne, ihmisten välinen yhteys.
T. Intohimotyöläinen
Joo olis kivaa kun vois tehdä työtä josta nauttii., mutta... Toisaalta elän maailman mittakaavassa niin etuoikeutettua elämää, että en valita. Omia valintoja. Töistä voi aina jäädä pois.
Työtä vieroksuvan "työväen"luokan märkä uni?