Mieheni sanoi, että isänpäivään panostukseni oli huonointa ikinä
Meillä on vastasyntynyt vauva ja valvottuani sen kanssa yön nousin isänpäivänä taaperon ja vauvan kanssa tekemään aamupalaa, jonka sitten veimme miehelleni sänkyyn. Vauva ei viihdy kuin sylissä, joten kokkaaminen oli nopeaa ja haastavaa. Paistoin leivän päälle kananmunia ja leikkasin ne sydämen muotoisiksi. Lisäksi tarjoilin hedelmän paloiteltuna, kahvia ja omenamehua skumppalasista. Taapero oli piirtänyt kortin ja lahjaksi annoin hotelliyön yhdessä uudessa hotellissa.
Mies sanoi tänään, että en ollut panostanut aamiaiseen yhtään (sen tekeminen vastasyntyneen ja taaperon kanssa oli haastavaa) ja että hän ei saanut lahjaa ollenkaan (koska hänen mielestään hotelliyö ei ole mikään lahja vaikka itse olin miettinyt ajankohtaa yms pitkään ja ajattelin sen olevan mukava yllätys). Minulle tuli todella paha mieli miehen sanoista. Onko tuollainen ilkeily yleistäkin vai mistä tuollainen kertoo, että voi olla noin kiittämätön ja ilkeä? Vai onko mies oikeassa, että en ollut panostanut lainkaan?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Uskon tämänkin, koska olen aivovammainen mamma.
Ja mitä erikoista tuossa on? Olen minäkin siivonnut kämpän miehen pistettyä tavaroita paskaksi koska en halunnut saada siitä sotkusta vielä aamulla turpaani. Elämä on. Noista tilanteista ei vaan traumatisoitunut pysty lähtemään vaan luulee että käytöstään muuttamalla saa sen ihmisen takaisin mikä toinen oli. Valitettavasti se ihminen on vain valetta ja se hirviö mikä nyt on, on totta. Entiseen ei palata.
Äijälle täyslaidallinen huutia realiteettien ymmärtämättömyydestä ja mikäli ei sen jälkeen osaa pahoitella marinaansa, tossua toisen eteen. Jos työstressi aiheuttaa tuollaista mulkkuutta, mihin tyyppi kykenee kun todellinen kriisi iskee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi muutenkin noin inhottava? Valitettavasti en povaa liitollenne pitkää ikää.
Hänelle tulee säännöllisin väliajoin kausia, jolloin on todella ilkeä minua kohtaan. Mm. vähän aikaa hän oli minulle vihainen ja kun olin juuri imuroinut, hän kaatoi kahvipaketin maahan ja sanoi ”haluatko lisää siivottavaa” ja poistui ovesta ja jätti minut siivoamaan.
Ap
Selvä provohan tää on.
Mutta.
Itse kaataisin vettä nukkuvan miehen korvaan ja kun se huutaisi mitä teet niin vastaisin, että yritän huuhtoa kusta sun päästäs.
Sano ukolle, että jos ei käytös muutu, niin saa elellä jatkossa yksinään. Rupeet meikkaamaan, keksit iltamenoja itsellesi ja alat flirttailemaan vieraille miehille. Mun mies palautuu aina näin maanpinnalle, kun en enää olekaan itsestään selvyys. Etkä siivoa sen mulkeron jälkiä. Ja jos ei käytös muutu, niin lähdet lasten kanssa ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan, että kun on isänpäivälahjasta kyse, hotellireissu on tarkoitettu isälle ja lapsille, jotta saavat viettää laatuaikaa yhteisellä reissulla. Ehkä jopa kylpylähotellissa? Miten miehesi vietti juhlapäivää noin muuten lastensa kanssa? Vei heidät puistoon leikkimään tai kylään oman isänsä luokse? Ehkä johonkin sisäleikkipuistoon?
Meillä isänpäivä on nimenomaan isän ja lasten yhteinen puuhastelupäivä. Samalla tavalla äitienpäivä on äidin ja lasten mukava yhteishulinapäivä. Puoliso korkeintaan huolehtii siitä, että ateria on valmis, kun nälkäinen poppoo palaa kotiin riennoltaan, ellei perhe on tullut kotiin grillin kautta (mukana toki ateria myös kotona odottavalle vanhemmalle).
Nii-i. Valmistin päivällisen, niin äijä oli pojan kanssa käyny vetämässä mätöt napaansa ja ei ollunna nälkä! Meni jumalauta saatanasti aikaa hukkaan! En unoha en ikänä en!!
Ai, teidän perheessänne ei osata keskustella ja sopia asioista etukäteen? Varmaan aika monta yhteentörmäystä ja mielenpahoittamista on tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan, että kun on isänpäivälahjasta kyse, hotellireissu on tarkoitettu isälle ja lapsille, jotta saavat viettää laatuaikaa yhteisellä reissulla. Ehkä jopa kylpylähotellissa? Miten miehesi vietti juhlapäivää noin muuten lastensa kanssa? Vei heidät puistoon leikkimään tai kylään oman isänsä luokse? Ehkä johonkin sisäleikkipuistoon?
Meillä isänpäivä on nimenomaan isän ja lasten yhteinen puuhastelupäivä. Samalla tavalla äitienpäivä on äidin ja lasten mukava yhteishulinapäivä. Puoliso korkeintaan huolehtii siitä, että ateria on valmis, kun nälkäinen poppoo palaa kotiin riennoltaan, ellei perhe on tullut kotiin grillin kautta (mukana toki ateria myös kotona odottavalle vanhemmalle).
Erikoista. Miksi mielestäsi ei voi olla perheenä, vaan pitää jättää toinen vanhempi pois.
Miksi erikoista? Jos muutenkin tehdään perheenä kaikenlaista, niin isän- ja äitienpäivänä saa jakamattoman huomion ja lapset saavat suunnitella, mitä hauskaa tehdään. Eikö sinun mielestäsi ole vähän erilaista lähteä vaikka reissuun koko perheenä tai pelkästään puolison kanssa?
Oletko mennyt isäsi kanssa avioon? Ei vaimo normaalisti järjestä isänpäiviä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ihan nyt siltä varalta, että olet tosissasi tämän jutun kanssa niin miehesi on häiriintynyt ja luonnevikainen etkä sinä pysty häntä muuttamaan mukavaksi persoonaksi. Hänellä ei myöskään itsellään ole mitään tarvetta kohdella sinua hyvin ja tasalaatuisesti.
Isäni oli myös ailahtelevainen ja muistan, miten rauhalliseksi koin kodin tunnelman, kun muutettiin asumaan äidin kanssa kaksin.
Täällä on mainosteltu sitä kirjaa Why does he do that, joka löytyy googlaamalla nettiversionakin. Tiivistettynä: hän toimii noin, koska kokee itsellään olevan siihen oikeutus.
Kiitos tästä vinkistä, pitää tutustua. Hän nimenomaan keksii aina jonkin syyn aivan mitättömästä asiasta, jolla sitten oikeuttaa käytöksensä itselleen. Hän ei myöskään koskaan pyydä mitään jälkikäteen anteeksi, koska syy on hänen mukaansa aina minussa. Kun hänellä on tuo ”kausi” päällä, en tee mitään oikein. Isänpäivään liittyen yritin parhaani ja hotelliyö oli siis tarkoitettu perheemme rentoutumiseen, ns. pikkujoulumatka joulumarkkinoille, kun nyt emme uskalla matkustella ulkomaille.. Yritin kyllä kovasti miettiä hänelle mieleistä lahjaa, mutta en vaan keksinyt mitään tavaraa, kun ”hänellä on jo kaikkea”. Viime isänpäivänä luulin keksineeni hyvän lahjan kun teetin hänelle palapelin meidån häämatkakuvalla ja laatikossa luki ”maailman parhaalle isälle”. Ajattelin, että palapelin tekeminen olisi ollut kivaa puuhaa kahdestaan tai hänelle itselleen, että olisi saanut siinä ajatukset pois työstressistä. No, hän ei pitänyt palapelistä eikä ole sitä avannutkaan. Eli en vaan näköjään osaa miellyttää häntä, vaikka parhaani yritän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Taas mammat uskoo näin lapsellisen sikamiesprovon.
On miehiä. On sikoja. On sikailevia miehiä. Ottamatta kantaa tähän ap:n kertomiseen sen enempää. Se, että joku asia kuulostaa uskomattomalta, ei tee siitä kuitenkaan valhetta.
Naisissa ja miehissä löytyy molemmissa yhtälailla törppöjä. Ei ole sukupuolesta riippuvaista ihmisten kohteleminen, arvostaminen ja kunnioittaminen.
N30
Vierailija kirjoitti:
Oletko mennyt isäsi kanssa avioon? Ei vaimo normaalisti järjestä isänpäiviä.
Oletko Kankaanpäästä?
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ole sinun isäsi. Olet kantanut ja henkesi kaupalla synnyttänyt hänen lapsensa, hän ainoastaan ejakuloi omaksi ilokseen. Mitä sun muka muuta pitäisi tehdä?
Siinäpä oikein klassinen av-liitto. Miestä ei perhe kiinnosta muuten kuin että saa "ejakuloida omaksi ilokseen" ja vaimolla taas on lapsellinen "onks pakko jos ei taho" -asenne parisuhteen hoitamiseen.
Pitkää ikää ja valio jukurttia liitolle. Valitettavasti tuollaisia liittoja on varsin suuri osa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
hah, meillä mies ei panosta hirveästi äitienpäivänä. Kakku saatetaan ostaa mutta ei mitään leipomisia ja kahvien tuomisia aamulla sänkyyn. Ja toisin päin isäinpäivänä olen ostanut jonkun lahjan ja kakun. Mutta ei silloinkaan mitään aamiaisia sänkyyn tms. Tavallista arkea tässä yritetään vetää. Mies tekee joskus todella hyvää ruokaa muuten vain. Ei ikinä ole odottanut mitään isoja panostuksia.
Siis olet synnyttänyt pojan joka on samalla myös isäsi?? Saa kyllä varmaan tosissaan yrittää sen tavallisen arjen vetämisessä....
Taas mammat uskoo näin lapsellisen sikamiesprovon.