Olen henkisessä hädässä.
Haluaisin puhua anonyymisti jonkun näkijän, henkisen opettajan tai vastaavan kanssa. Koin jokin aika sitten olevani henkisellä tiellä. Minulla on ollut vaikea elämä, mutta myös mielenkiintoinen. Välillä olen mielestäni kokenut johdatusta mutta nyt epäilen sitäkin tasapainottoman mielen tuotteeksi. Käytin muutaman kerran tajunnanlaajentajia, toisin sanoen kävin matkalla. Näistä jäi lohduttomuus päällimmäiseksi kuvaksi ja samalla syvä, henkilökohtainen huonouden tunne, ikään kuin minulla ei olisi sielua, olisin vain ikuisesti kiertoon tuomittua lihamassaa, joka ei kumminkaan pääse ikinä kärsimyksestään pois. Olen menettänyt kontaktin korkeampaan, siihen iloon ja vapauteen jota joskus koin.
Onko tämä nyt se sielun pimeä yö?
Kommentit (49)
Kirjoitan sulle, 37.
En vaan osaa tyytyä.
ap
Jos täällä sattuu olemaan joku joka haluaisi puhua, olisin kiitollinen. Huumausainevalistusta en kaipaa, kuvittelin olevani kypsä näkymiin joita ne tarjosivat...muta ehkä se olikin vain oikotie.
Jos koet tuollaisia tuntemuksia sinulla on sielu ja etsit oikeaa elämän tietäsi.
Ota Raamattu käteen ja ala lukea Johanneksen evankeliumia. Muuta et tarvitse. Jos muuta luulet tarvitsevasi, olet eksyksissä.
Pelkään tätä elämää, koen epäonnistuneeni hyvin monessa, olleeni huono ihminen, muta silti en osaa muuttua kummemmaksikaan. On kammottavaa huomata, että paitsi ettei kykene hyvään, ei edes HALUA kyetä.
Ei sellaisiin näkymiin voi olla kypsä, kun ei voi tietää mitä sieltä tulee. Sinun kannattaisi hankkiutua terapiaan, saisit eväitä hyvään loppuelämään ja saisit lohduttomuuden pois.
Minulla ei ole kristillistä taustaa enkä pysty allekirjoittamaan kokonaan tällaista kristillistä maailmankuvaa, olen pikemminkin aina ollut "etsijä", tutkinut monia uskontoja, pystymättä ottamaan tai sitoutumaan niistä mihinkään. Nyt olen totaalisen eksyksissä. Ehkä en ole ottanut mitään todesta koska se olisi vaatinut myös MINULTA konkreettisia tekoja, tulla paremmaksi.
Haluaisin kyetä hyvään, mutta en silti tee mitään. En tiedä edes mikä ON hyvää, ainakaan ennen kuin olen tehnyt virheitä. Toisin sanoen olen luultavasti huono ihminen ilman sielua.
Ehkä olisi paras nyt hetkeksi jättää niiden uskontojen tutkiminen ja vain olla ja levätä universaalin rakkauden sylissä.
Huolestuttavalta kuulostaa. Aika sekopäiseltä. Ethän ole joutumassa psykoosiin? Hae apua itsellesi ja pian.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 00:01"]
Minulla ei ole kristillistä taustaa enkä pysty allekirjoittamaan kokonaan tällaista kristillistä maailmankuvaa, olen pikemminkin aina ollut "etsijä", tutkinut monia uskontoja, pystymättä ottamaan tai sitoutumaan niistä mihinkään. Nyt olen totaalisen eksyksissä. Ehkä en ole ottanut mitään todesta koska se olisi vaatinut myös MINULTA konkreettisia tekoja, tulla paremmaksi.
[/quote]
Turhaan etsit. Et löydä Jeesuksen armoa mistään muualta kuin Raamatusta. Et vaikka etsisit koko ikäsi. Tekojen tie ei pelasta sinua. Kukaan ei kykene tekojen tiehen. Loppujen lopuksi ainoa, mitä tarvitsemme on ansaitsematon rakkaus, armo.
Se, että tekee virheitä ei tarkoita, ettei olisi sielua.
Jos teillä ON oma Jumalasuhde, pyydän että rukoilette mun puolesta.
Uskonnot voivat sekoittaa pään, etsi tarvittaessa terveydenhuollosta apua.
En ole varma mistä hakisin apua. Olen väsynyt elämään ja itseeni.
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 00:06"]
Jos teillä ON oma Jumalasuhde, pyydän että rukoilette mun puolesta.
[/quote]
Rukoilen ilman muuta.
Ei sille mikään riitä... Ahne sika!