Aleksi Valavuorta ja Arman Alizadia epäillään rikoksesta
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008409382.html
Koska äidin nimi on paljastunut ”isäksi tuomitun” kertomana. Eli ”Risto” joka on tuomittu maksamaan elatusmaksut lapsesta joka ei todistetusti ole omansa (oikea biologinen isä tiedossa, ollut edelleen suhteessa äitiin kun lapsen elatusmaksuista käytiin oikeutta).
Tämä äiti on siis nostanut jutun nyt, koska on ”paljastunut”. Tuomittu kavalluksesta tässä ihan jokin aika sitten, mutta toimii edelleen aktiivisesti politiikassa.
En nyt erityisemmin halua provosoida ketään tekemään vääryyttä, mutta eikö tässä olekin hyvä sauma kaikille tehdä petos synnyttämällä lapsi rikkaalle miehelle? Kyllä mielestäni oikeuden päätökset viittaa siihen että tällainen on ihan sallittua ja ”lapsen etu”.
Jos olisin ollut tuo Risto itse, olisin alunalkaenkin kertonut jutusta ihan omalla nimelläni.
Toi nainen kuuluisi korvausvelvolliseksi itse, maksamaan joka ikinen sentti takaisin - myös ”yhdessäolo”- ajalta.
Kommentit (546)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristolla oli kuukausia aikaa kiistää isyys, päätti kuitenkin tehdä sen vasta määräajan jälkeen eli tuomio on täysin oikea.
Isyys pitää kiistää ennekuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Tässä tapauksessa "Marko" sai tietää totuuden kun lapsi oli noin 1,5 vuotias, eli hänelle jäi puolisen vuotta aikaa kiistää isyys.
On täysin inhimillistä, ettei tuollaisen shokin jälkeen osaa toimia järkevästi ja menee aikaa, kun saa jäsenneltyä asiat. Kaksi vuotta pitäisikin alkaa siitä, kun oletettu isä saa tiedon totuudesta.
Ja aikaraja tasi mennä vain 2 viikkoa yli sen kahden vuoden, mikä on minusta kohtuutonta ottaen huomioon juuri shokin yms.
Miten sitten toimitaan jos saa tietää asian vaikka kahta viikkoa ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta?
Luulisi, ettei shokki ihan puolta vuotta sentään kestä. Ja jos on rahoistaan tarkka niin ehkä tahtoisi kiistää ajoissa.
Mielenkiintoinen juttu. Veikkaan, ettei kukaan ns. asianosainen käy ihan täysillä…
Puhumatta näistä narskuista jotka huutavat asiasta näyttääkseen itse sankareilta.Normaali ihminen tahtoisi vaan suojella lasta ja jättää asian heidän käsiteltäväkseen, joilla jotain päätösvaltaa asiaan on. Lynkkaamisesta nautinnon saaminen kertoo vakavista häiriöistä pääkopassa.
No kestää kyllä paljon kauemmin kuin puoli vuotta. Puolessa vuodessa myös avioero, ositus, asunnon myynti j e jne. Ja kaikki tämä kauhea järkytys päällä. Kyllä jotain armoa tälle miehelle, joka luuli olevansa onnellinen isä onnellisessa avioliitossa.
Silti pitää hakea muutosta, jos ei halua elateita maksaa.
Vaikka ois kuinka erot, asunnon menetys, ositukset, läheisten kuolemat, syöpään sairastumiset yms. mitä vaan keksiikään, asiat on silti hoidettava. Varmaan maksoi Marko silti laskunsakin siltä ajalta ja kävi töissä?
Paljon paskemmissakin tilanteissa olevat hoitavat mm. kelan paperinsa kuntoon, jotta ylipäätään saisivat rahaa ruoan ostamiseen.
Eikä se ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon, jotta asia tulee käsittelyyn.
En lähtisi piiloutumaan shokin alle siis.Ei ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon? Onko sinulle lapsi vain yksi paperi? Kyse on paljon enemmästä, jos puhutaan isyydestä luopumisesta ja siitä ihmisestä irti päästämisestä, jota olet pitänyt lapsenasi.
Sanottiinko tuossa niin?
Lapsesta luopuminen ei ole pelkkä paperi, mutta jos ei halua maksumieheksi, asioista on huolehdittava vaikeasta tilsnteesta viis!
Ei muutenkaan voi jättää maksuja maksamatta ja itkeä myöhemmin ulosottoa, olihan minulla syöpä ja lapsi kuoli, niin antakaa velat anteeksi? Niinkö? Asioista täytyy pitää huolta, ja seurauksista myös.
Vierailija kirjoitti:
Mitä täällä itketään???
En itsekkään tahtois nähdä jotain entistä/etä lasta :DDD
M23
Juuri näin. Hoitakoon eukko lapsensa. Missään tapauksessa ei kannata maksaa elatusmaksuja tuoile naiselle. Kun vaan vaihtaa maata niin oääsee helposti kaikesta eroon. Suomen oikeuslaitos ei pysty perimään mitään ulkomailta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristolla oli kuukausia aikaa kiistää isyys, päätti kuitenkin tehdä sen vasta määräajan jälkeen eli tuomio on täysin oikea.
Isyys pitää kiistää ennekuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Tässä tapauksessa "Marko" sai tietää totuuden kun lapsi oli noin 1,5 vuotias, eli hänelle jäi puolisen vuotta aikaa kiistää isyys.
On täysin inhimillistä, ettei tuollaisen shokin jälkeen osaa toimia järkevästi ja menee aikaa, kun saa jäsenneltyä asiat. Kaksi vuotta pitäisikin alkaa siitä, kun oletettu isä saa tiedon totuudesta.
Ja aikaraja tasi mennä vain 2 viikkoa yli sen kahden vuoden, mikä on minusta kohtuutonta ottaen huomioon juuri shokin yms.
Miten sitten toimitaan jos saa tietää asian vaikka kahta viikkoa ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta?
Luulisi, ettei shokki ihan puolta vuotta sentään kestä. Ja jos on rahoistaan tarkka niin ehkä tahtoisi kiistää ajoissa.
Mielenkiintoinen juttu. Veikkaan, ettei kukaan ns. asianosainen käy ihan täysillä…
Puhumatta näistä narskuista jotka huutavat asiasta näyttääkseen itse sankareilta.Normaali ihminen tahtoisi vaan suojella lasta ja jättää asian heidän käsiteltäväkseen, joilla jotain päätösvaltaa asiaan on. Lynkkaamisesta nautinnon saaminen kertoo vakavista häiriöistä pääkopassa.
No kestää kyllä paljon kauemmin kuin puoli vuotta. Puolessa vuodessa myös avioero, ositus, asunnon myynti j e jne. Ja kaikki tämä kauhea järkytys päällä. Kyllä jotain armoa tälle miehelle, joka luuli olevansa onnellinen isä onnellisessa avioliitossa.
Silti pitää hakea muutosta, jos ei halua elateita maksaa.
Vaikka ois kuinka erot, asunnon menetys, ositukset, läheisten kuolemat, syöpään sairastumiset yms. mitä vaan keksiikään, asiat on silti hoidettava. Varmaan maksoi Marko silti laskunsakin siltä ajalta ja kävi töissä?
Paljon paskemmissakin tilanteissa olevat hoitavat mm. kelan paperinsa kuntoon, jotta ylipäätään saisivat rahaa ruoan ostamiseen.
Eikä se ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon, jotta asia tulee käsittelyyn.
En lähtisi piiloutumaan shokin alle siis.Ei ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon? Onko sinulle lapsi vain yksi paperi? Kyse on paljon enemmästä, jos puhutaan isyydestä luopumisesta ja siitä ihmisestä irti päästämisestä, jota olet pitänyt lapsenasi.
Ja kuka muka oikeasti tiesi ennen tätä juttua, että se ilmoitus täytyy teit ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta? En minä ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Otti uuden miehen sukunimen. Paula Lokki nykyään nimeltä kuulemma.
Onpa ruman näköinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristolla oli kuukausia aikaa kiistää isyys, päätti kuitenkin tehdä sen vasta määräajan jälkeen eli tuomio on täysin oikea.
Isyys pitää kiistää ennekuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Tässä tapauksessa "Marko" sai tietää totuuden kun lapsi oli noin 1,5 vuotias, eli hänelle jäi puolisen vuotta aikaa kiistää isyys.
On täysin inhimillistä, ettei tuollaisen shokin jälkeen osaa toimia järkevästi ja menee aikaa, kun saa jäsenneltyä asiat. Kaksi vuotta pitäisikin alkaa siitä, kun oletettu isä saa tiedon totuudesta.
Ja aikaraja tasi mennä vain 2 viikkoa yli sen kahden vuoden, mikä on minusta kohtuutonta ottaen huomioon juuri shokin yms.
Miten sitten toimitaan jos saa tietää asian vaikka kahta viikkoa ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta?
Luulisi, ettei shokki ihan puolta vuotta sentään kestä. Ja jos on rahoistaan tarkka niin ehkä tahtoisi kiistää ajoissa.
Mielenkiintoinen juttu. Veikkaan, ettei kukaan ns. asianosainen käy ihan täysillä…
Puhumatta näistä narskuista jotka huutavat asiasta näyttääkseen itse sankareilta.Normaali ihminen tahtoisi vaan suojella lasta ja jättää asian heidän käsiteltäväkseen, joilla jotain päätösvaltaa asiaan on. Lynkkaamisesta nautinnon saaminen kertoo vakavista häiriöistä pääkopassa.
No kestää kyllä paljon kauemmin kuin puoli vuotta. Puolessa vuodessa myös avioero, ositus, asunnon myynti j e jne. Ja kaikki tämä kauhea järkytys päällä. Kyllä jotain armoa tälle miehelle, joka luuli olevansa onnellinen isä onnellisessa avioliitossa.
Silti pitää hakea muutosta, jos ei halua elateita maksaa.
Vaikka ois kuinka erot, asunnon menetys, ositukset, läheisten kuolemat, syöpään sairastumiset yms. mitä vaan keksiikään, asiat on silti hoidettava. Varmaan maksoi Marko silti laskunsakin siltä ajalta ja kävi töissä?
Paljon paskemmissakin tilanteissa olevat hoitavat mm. kelan paperinsa kuntoon, jotta ylipäätään saisivat rahaa ruoan ostamiseen.
Eikä se ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon, jotta asia tulee käsittelyyn.
En lähtisi piiloutumaan shokin alle siis.Ei ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon? Onko sinulle lapsi vain yksi paperi? Kyse on paljon enemmästä, jos puhutaan isyydestä luopumisesta ja siitä ihmisestä irti päästämisestä, jota olet pitänyt lapsenasi.
Sanottiinko tuossa niin?
Lapsesta luopuminen ei ole pelkkä paperi, mutta jos ei halua maksumieheksi, asioista on huolehdittava vaikeasta tilsnteesta viis!Ei muutenkaan voi jättää maksuja maksamatta ja itkeä myöhemmin ulosottoa, olihan minulla syöpä ja lapsi kuoli, niin antakaa velat anteeksi? Niinkö? Asioista täytyy pitää huolta, ja seurauksista myös.
No mitäs sitten jos saa tietää asiasta kun lapsi on 3 vuotta? Pitää maksaa vaan mukisematta mielestäsi? Tuo laki on läpeensä laho, siitä tässä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Sääli lasta.
Tuollaisen peto naisen lasta ei pidä koskaan sääliä.
Markon kannattaisi muuttaa Suomen rajojen ulkopuolelle niin äiti ei enää saisi elareita vaan joutuisi elättämään oman lapsensa ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristolla oli kuukausia aikaa kiistää isyys, päätti kuitenkin tehdä sen vasta määräajan jälkeen eli tuomio on täysin oikea.
Isyys pitää kiistää ennekuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Tässä tapauksessa "Marko" sai tietää totuuden kun lapsi oli noin 1,5 vuotias, eli hänelle jäi puolisen vuotta aikaa kiistää isyys.
On täysin inhimillistä, ettei tuollaisen shokin jälkeen osaa toimia järkevästi ja menee aikaa, kun saa jäsenneltyä asiat. Kaksi vuotta pitäisikin alkaa siitä, kun oletettu isä saa tiedon totuudesta.
Ja aikaraja tasi mennä vain 2 viikkoa yli sen kahden vuoden, mikä on minusta kohtuutonta ottaen huomioon juuri shokin yms.
Miten sitten toimitaan jos saa tietää asian vaikka kahta viikkoa ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta?
Luulisi, ettei shokki ihan puolta vuotta sentään kestä. Ja jos on rahoistaan tarkka niin ehkä tahtoisi kiistää ajoissa.
Mielenkiintoinen juttu. Veikkaan, ettei kukaan ns. asianosainen käy ihan täysillä…
Puhumatta näistä narskuista jotka huutavat asiasta näyttääkseen itse sankareilta.Normaali ihminen tahtoisi vaan suojella lasta ja jättää asian heidän käsiteltäväkseen, joilla jotain päätösvaltaa asiaan on. Lynkkaamisesta nautinnon saaminen kertoo vakavista häiriöistä pääkopassa.
No kestää kyllä paljon kauemmin kuin puoli vuotta. Puolessa vuodessa myös avioero, ositus, asunnon myynti j e jne. Ja kaikki tämä kauhea järkytys päällä. Kyllä jotain armoa tälle miehelle, joka luuli olevansa onnellinen isä onnellisessa avioliitossa.
Silti pitää hakea muutosta, jos ei halua elateita maksaa.
Vaikka ois kuinka erot, asunnon menetys, ositukset, läheisten kuolemat, syöpään sairastumiset yms. mitä vaan keksiikään, asiat on silti hoidettava. Varmaan maksoi Marko silti laskunsakin siltä ajalta ja kävi töissä?
Paljon paskemmissakin tilanteissa olevat hoitavat mm. kelan paperinsa kuntoon, jotta ylipäätään saisivat rahaa ruoan ostamiseen.
Eikä se ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon, jotta asia tulee käsittelyyn.
En lähtisi piiloutumaan shokin alle siis.Ei ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon? Onko sinulle lapsi vain yksi paperi? Kyse on paljon enemmästä, jos puhutaan isyydestä luopumisesta ja siitä ihmisestä irti päästämisestä, jota olet pitänyt lapsenasi.
Sanottiinko tuossa niin?
Lapsesta luopuminen ei ole pelkkä paperi, mutta jos ei halua maksumieheksi, asioista on huolehdittava vaikeasta tilsnteesta viis!Ei muutenkaan voi jättää maksuja maksamatta ja itkeä myöhemmin ulosottoa, olihan minulla syöpä ja lapsi kuoli, niin antakaa velat anteeksi? Niinkö? Asioista täytyy pitää huolta, ja seurauksista myös.
Jos toinen on petoksella saanut ihmisen luulemaan itseään isäksi, vika on kyllä siinä petollisessa. Miten kenenkään moraali venyy siihen, että väärä ihminen joutuu maksamaan lapsen elatusta?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten joku kehtaa vaatia elatusta täysin ulkopuoliselta?
Luin tänään jutun jossa "Risto" väitti että naisen miesystävä on hänen mielestään aivan varmasti lapsen oikea isä. Tälle väitteelle ei kuitenkaan ollut todistetta. Onko tästä tarkempaa selvitystä vai mutullako kaikki huutelee "totuuksiaan"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten joku kehtaa vaatia elatusta täysin ulkopuoliselta?
Luin tänään jutun jossa "Risto" väitti että naisen miesystävä on hänen mielestään aivan varmasti lapsen oikea isä. Tälle väitteelle ei kuitenkaan ollut todistetta. Onko tästä tarkempaa selvitystä vai mutullako kaikki huutelee "totuuksiaan"?
Mitä väliä sillä on? Varmaa on se, että tämä mies ei itse ole isä.
Vierailija kirjoitti:
Otti uuden miehen sukunimen. Paula Lokki nykyään nimeltä kuulemma.
Lokki :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristolla oli kuukausia aikaa kiistää isyys, päätti kuitenkin tehdä sen vasta määräajan jälkeen eli tuomio on täysin oikea.
Isyys pitää kiistää ennekuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Tässä tapauksessa "Marko" sai tietää totuuden kun lapsi oli noin 1,5 vuotias, eli hänelle jäi puolisen vuotta aikaa kiistää isyys.
On täysin inhimillistä, ettei tuollaisen shokin jälkeen osaa toimia järkevästi ja menee aikaa, kun saa jäsenneltyä asiat. Kaksi vuotta pitäisikin alkaa siitä, kun oletettu isä saa tiedon totuudesta.
Ja aikaraja tasi mennä vain 2 viikkoa yli sen kahden vuoden, mikä on minusta kohtuutonta ottaen huomioon juuri shokin yms.
Miten sitten toimitaan jos saa tietää asian vaikka kahta viikkoa ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta?
Luulisi, ettei shokki ihan puolta vuotta sentään kestä. Ja jos on rahoistaan tarkka niin ehkä tahtoisi kiistää ajoissa.
Mielenkiintoinen juttu. Veikkaan, ettei kukaan ns. asianosainen käy ihan täysillä…
Puhumatta näistä narskuista jotka huutavat asiasta näyttääkseen itse sankareilta.Normaali ihminen tahtoisi vaan suojella lasta ja jättää asian heidän käsiteltäväkseen, joilla jotain päätösvaltaa asiaan on. Lynkkaamisesta nautinnon saaminen kertoo vakavista häiriöistä pääkopassa.
No kestää kyllä paljon kauemmin kuin puoli vuotta. Puolessa vuodessa myös avioero, ositus, asunnon myynti j e jne. Ja kaikki tämä kauhea järkytys päällä. Kyllä jotain armoa tälle miehelle, joka luuli olevansa onnellinen isä onnellisessa avioliitossa.
Silti pitää hakea muutosta, jos ei halua elateita maksaa.
Vaikka ois kuinka erot, asunnon menetys, ositukset, läheisten kuolemat, syöpään sairastumiset yms. mitä vaan keksiikään, asiat on silti hoidettava. Varmaan maksoi Marko silti laskunsakin siltä ajalta ja kävi töissä?
Paljon paskemmissakin tilanteissa olevat hoitavat mm. kelan paperinsa kuntoon, jotta ylipäätään saisivat rahaa ruoan ostamiseen.
Eikä se ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon, jotta asia tulee käsittelyyn.
En lähtisi piiloutumaan shokin alle siis.Ei ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon? Onko sinulle lapsi vain yksi paperi? Kyse on paljon enemmästä, jos puhutaan isyydestä luopumisesta ja siitä ihmisestä irti päästämisestä, jota olet pitänyt lapsenasi.
Sanottiinko tuossa niin?
Lapsesta luopuminen ei ole pelkkä paperi, mutta jos ei halua maksumieheksi, asioista on huolehdittava vaikeasta tilsnteesta viis!Ei muutenkaan voi jättää maksuja maksamatta ja itkeä myöhemmin ulosottoa, olihan minulla syöpä ja lapsi kuoli, niin antakaa velat anteeksi? Niinkö? Asioista täytyy pitää huolta, ja seurauksista myös.
Jos kyseessä on alunperin petos, tilanne on aivan eri kuin se, että itse ottaa velkaa. Tällä miehellä oli käytännössä kuusi viikkoa aikaa laittaa paperit menemään siitä hetkestä, kun isyys varmistui testein. Siinä vaiheessa siihen yhteen paperiin kiteytyy niin paljon kipeitä asioita ja luopumista, syyllisyyttäkin ("onko minulla oikeus hakea isyyden kumoamista, olenko huono ihminen, jos teen niin?"). Ei se ole mikä tahansa paperi tai lasku, joka maksetaan. Ymmärrätkö eron?
Oman oikeustajun mukaan ihmisellä täytyy olla oikeus sanoa omalla nimellään ja naamallaan että tämä lapsi ei ole minun lapseni. Se ei voi mitenkään olla rikollista. Saanko sanoa ettei naapurin lapsi ole minun? Minulla on vain yksi lapsi, ja kaiken järjen mukaan saan sanoa näin myös ihan julkisesti.
Jos tästä tiedosta jotain kautta sitten paljastuu se kuka lapsen isä oikeasti on, tai kuka on hänen äitinsä, tai joku kaivaa sen esiin, niin sitten näin käy. Ei täällä kukaan voi täysin kasvottomana olla, vaan kyllä monikin tietää kuka minun lapseni on, ei sitä tietoa voi mitenkään piilottaa saati tehdä laittomaksi.
Jos tekee tiliä omalla lapsellaan, niin se on sitten mielestäni kestettävä se hinta joka siitä rapsahtaa. Äitihän olisi myös voinut luopua valheestaan, ja suostua siihen ettei tekoisä joudu maksamaan lapsesta joka ei oma ole.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä sellainen aihe, joka taatusti saa kaikki nais- ja lapsivihaajat ääneen.
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
Lopeta valehtelu
” Vaimon suunnitelmallisuus ja katumattomuus ylitti käsityskykyni ihan täysin – - Minulle selvisi, että hän oli tavallaan kilpailuttanut isyyden. Olin hänen varajärjestelmänsä. Kun hän ei saanutkaan toista miestä itselleen ja lapsen huoltajaksi, hän yritti pitää minut juridisesti kiinni lapsessa elatusmaksujen toivossa,” Jani kuvaili tuntemuksiaan.”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006388889.html
Miten noista saa ihan eri käsityksen miehen ajatuksista?
Jos jani kovasti oli lasta toivonut ja yrittänyt, miksei pysynyt lapsen elämässä ”isänä” ja maksanut maksut? Jos ei ole edes mahdollisuutta biologiseen lapseen, miksei halunnut lasta joka piti häntä isänään?
Todellaa julmaa ja huonoa vanhemmuutta asettaa lapsi tällaiseen julkisuusmyllyyn. Äiti voisi vähän nyt miettiä että mikä elämässä on tärkeää, hän itse vai lapsi. Ja mikään rahasumma ei ole lasta arvokkaampi, sekin tiedoksi tälle äidille.
Vierailija kirjoitti:
Oman oikeustajun mukaan ihmisellä täytyy olla oikeus sanoa omalla nimellään ja naamallaan että tämä lapsi ei ole minun lapseni. Se ei voi mitenkään olla rikollista. Saanko sanoa ettei naapurin lapsi ole minun? Minulla on vain yksi lapsi, ja kaiken järjen mukaan saan sanoa näin myös ihan julkisesti.
Jos tästä tiedosta jotain kautta sitten paljastuu se kuka lapsen isä oikeasti on, tai kuka on hänen äitinsä, tai joku kaivaa sen esiin, niin sitten näin käy. Ei täällä kukaan voi täysin kasvottomana olla, vaan kyllä monikin tietää kuka minun lapseni on, ei sitä tietoa voi mitenkään piilottaa saati tehdä laittomaksi.
Jos tekee tiliä omalla lapsellaan, niin se on sitten mielestäni kestettävä se hinta joka siitä rapsahtaa. Äitihän olisi myös voinut luopua valheestaan, ja suostua siihen ettei tekoisä joudu maksamaan lapsesta joka ei oma ole.
Syytät siis viatonta lasta. Mikä hitto sua vaivaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ristolla oli kuukausia aikaa kiistää isyys, päätti kuitenkin tehdä sen vasta määräajan jälkeen eli tuomio on täysin oikea.
Isyys pitää kiistää ennekuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Tässä tapauksessa "Marko" sai tietää totuuden kun lapsi oli noin 1,5 vuotias, eli hänelle jäi puolisen vuotta aikaa kiistää isyys.
On täysin inhimillistä, ettei tuollaisen shokin jälkeen osaa toimia järkevästi ja menee aikaa, kun saa jäsenneltyä asiat. Kaksi vuotta pitäisikin alkaa siitä, kun oletettu isä saa tiedon totuudesta.
Ja aikaraja tasi mennä vain 2 viikkoa yli sen kahden vuoden, mikä on minusta kohtuutonta ottaen huomioon juuri shokin yms.
Miten sitten toimitaan jos saa tietää asian vaikka kahta viikkoa ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta?
Luulisi, ettei shokki ihan puolta vuotta sentään kestä. Ja jos on rahoistaan tarkka niin ehkä tahtoisi kiistää ajoissa.
Mielenkiintoinen juttu. Veikkaan, ettei kukaan ns. asianosainen käy ihan täysillä…
Puhumatta näistä narskuista jotka huutavat asiasta näyttääkseen itse sankareilta.Normaali ihminen tahtoisi vaan suojella lasta ja jättää asian heidän käsiteltäväkseen, joilla jotain päätösvaltaa asiaan on. Lynkkaamisesta nautinnon saaminen kertoo vakavista häiriöistä pääkopassa.
No kestää kyllä paljon kauemmin kuin puoli vuotta. Puolessa vuodessa myös avioero, ositus, asunnon myynti j e jne. Ja kaikki tämä kauhea järkytys päällä. Kyllä jotain armoa tälle miehelle, joka luuli olevansa onnellinen isä onnellisessa avioliitossa.
Silti pitää hakea muutosta, jos ei halua elateita maksaa.
Vaikka ois kuinka erot, asunnon menetys, ositukset, läheisten kuolemat, syöpään sairastumiset yms. mitä vaan keksiikään, asiat on silti hoidettava. Varmaan maksoi Marko silti laskunsakin siltä ajalta ja kävi töissä?
Paljon paskemmissakin tilanteissa olevat hoitavat mm. kelan paperinsa kuntoon, jotta ylipäätään saisivat rahaa ruoan ostamiseen.
Eikä se ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon, jotta asia tulee käsittelyyn.
En lähtisi piiloutumaan shokin alle siis.Ei ole kuin yksi paperi, joka pitää laittaa kuntoon? Onko sinulle lapsi vain yksi paperi? Kyse on paljon enemmästä, jos puhutaan isyydestä luopumisesta ja siitä ihmisestä irti päästämisestä, jota olet pitänyt lapsenasi.
Sanottiinko tuossa niin?
Lapsesta luopuminen ei ole pelkkä paperi, mutta jos ei halua maksumieheksi, asioista on huolehdittava vaikeasta tilsnteesta viis!Ei muutenkaan voi jättää maksuja maksamatta ja itkeä myöhemmin ulosottoa, olihan minulla syöpä ja lapsi kuoli, niin antakaa velat anteeksi? Niinkö? Asioista täytyy pitää huolta, ja seurauksista myös.
Jos kyseessä on alunperin petos, tilanne on aivan eri kuin se, että itse ottaa velkaa. Tällä miehellä oli käytännössä kuusi viikkoa aikaa laittaa paperit menemään siitä hetkestä, kun isyys varmistui testein. Siinä vaiheessa siihen yhteen paperiin kiteytyy niin paljon kipeitä asioita ja luopumista, syyllisyyttäkin ("onko minulla oikeus hakea isyyden kumoamista, olenko huono ihminen, jos teen niin?"). Ei se ole mikä tahansa paperi tai lasku, joka maksetaan. Ymmärrätkö eron?
Ymmärrän. Ymmärrätkö, että vaikeistakin omista valinnoista joutuu silti kantamaan vastuun?
Arman ei ole muuta kuin hassusti suomea puhuva ulkomaalainen