Lue keskustelun säännöt.
Tehdäänkö siitä lastensuojeluilmoitus, jos vanhempi hakee psykologilta apua mielenterveysongelmiin?
17.11.2021 |
Asiallisia vastauksia sitten kiitos ja mieluummin oikeaa tietoa kuin mutuja. Ei, lapset ei ole heitteillä täällä.
Kommentit (82)
Tein itse yhdestä tutusta perheestä lasun kun näin isän repivän kiukuttelevan pikkutytön hiuksista autoon n. 50 m matkan. Jos tuollaista tekee semijulkisella paikalla, niin mitä mahtaa tapahtua kodin seinien sisällä. Ja sain lasun jälkeen aivan järjettömän pskamyrskyn niskaani tämän perheen isältä sekä äidiltä. Syyttivät vainoamisesta ja totuuden vääristelystä, n. Kuukauden sain viestejä lähes päivittäin joissa haukkuivat ja solvasivat sekä uhittelivat tekevänsä lasun minun lapsistani vastavuoroisesti. Siinä yksi esimerkki vanhemmista joilla täydet defenssit päällä. Varmasti painajaisasiakkaita lasulle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset on tempperamenteiltaan erilaisia.
Joku rähähtää ja jollekin se on ongelma. Joku vaan pitää kaikki sisällään ja taas ongelma.
Itse se työ pitää tehdä, kuitenkin, ja jokainen määrittää itse ongelmansa.
On hienoa jos joku auttaa ongelmien sanoittamisessa, mutta ongelma voi tulla jos kynä käy väärin ja liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on useita kirjoituksia ollut siitä, miten kun on hakenut apua omaan tilanteeseensa, se on sotkettu painajaismaiseksi noilla ilmoituksilla.
Eräskin äiti kirjoitti, miten hänen isänsä kuoli äkillisesti ja hän olisi siitä halunnut käydä jossain keskustelemassa minkä jälkeen hänen lapsistaan oli tehty lasu ja he oli sitten joutuneet sen hampaisiin vuosiksi.
Just tätä mä pelkään. Entä jos kohta mulla onkin vain yksi stressin ja huolen lähde lisää? Toki sitä ei tiedä, että onko näissä nettitarinoissa se kuuluisa kertomatta jäävä toinen puoli, mutta eivät ne kaikki monet tarinat aivan hatusta vedettyjäkään voi olla. Huonoja kokemuksia myös itsellä, koska aikoinani teini-ikäisenä lasun asiakkaana he eivät edes yrittäneet auttaa minua koulukiusaamisen tai mielenterveysongelmien kanssa. Juoksuttivat tapaamisissa lähinnä vain kuuntelemassa haukkuja ja syyttelyä, kunnes sitten tehtiin päätös väliaikaisesta sijoituksesta, kun tästä avohoidon "tuesta" (??!) ei ollut apua koulunkäyntiin. Ongelma ratkesi lopulta niinkin rakettitiederatkaisulla kuin koulun vaihtamisella (ei sossun aloitteesta eikä avustuksella).
ap
Mun on todella, todella vaikea uskoa, että näissä asioissa olisi niin sanoakseni kerrottu kaikki.
Lasun hampaisiin on vaikea joutua pitkäksi aikaa ilman syytä.
Se on sinun ongelmasi.
Joka vuosi tehdään 50 000 aiheetonta ilmoitusta. Ja niistä osa joutuu pitkäksikin aikaa siihen rääkkiin.
Sitäpaitsi ei sen tarvitse edes kestää pitkään ollakseen kamalaa. Trauman saa aikaiseksi lyhyessäkin ajassa.
Mistä tuon luvun otit? Mistä tiedät minkä verran aiheettomia ilmoituksia tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on useita kirjoituksia ollut siitä, miten kun on hakenut apua omaan tilanteeseensa, se on sotkettu painajaismaiseksi noilla ilmoituksilla.
Eräskin äiti kirjoitti, miten hänen isänsä kuoli äkillisesti ja hän olisi siitä halunnut käydä jossain keskustelemassa minkä jälkeen hänen lapsistaan oli tehty lasu ja he oli sitten joutuneet sen hampaisiin vuosiksi.
Just tätä mä pelkään. Entä jos kohta mulla onkin vain yksi stressin ja huolen lähde lisää? Toki sitä ei tiedä, että onko näissä nettitarinoissa se kuuluisa kertomatta jäävä toinen puoli, mutta eivät ne kaikki monet tarinat aivan hatusta vedettyjäkään voi olla. Huonoja kokemuksia myös itsellä, koska aikoinani teini-ikäisenä lasun asiakkaana he eivät edes yrittäneet auttaa minua koulukiusaamisen tai mielenterveysongelmien kanssa. Juoksuttivat tapaamisissa lähinnä vain kuuntelemassa haukkuja ja syyttelyä, kunnes sitten tehtiin päätös väliaikaisesta sijoituksesta, kun tästä avohoidon "tuesta" (??!) ei ollut apua koulunkäyntiin. Ongelma ratkesi lopulta niinkin rakettitiederatkaisulla kuin koulun vaihtamisella (ei sossun aloitteesta eikä avustuksella).
ap
Mun on todella, todella vaikea uskoa, että näissä asioissa olisi niin sanoakseni kerrottu kaikki.
Lasun hampaisiin on vaikea joutua pitkäksi aikaa ilman syytä.
Se on sinun ongelmasi.
Joka vuosi tehdään 50 000 aiheetonta ilmoitusta. Ja niistä osa joutuu pitkäksikin aikaa siihen rääkkiin.
Sitäpaitsi ei sen tarvitse edes kestää pitkään ollakseen kamalaa. Trauman saa aikaiseksi lyhyessäkin ajassa.
Mistä tuon luvun otit? Mistä tiedät minkä verran aiheettomia ilmoituksia tehdään?
Niistä on tilastot. Vuosittain tehdään reilut 100 000 ilmoitusta ja ainakin puolet on aiheettomia.
Ja lastensuojelu rikkoo lakia toistuvasti eli vaikka laki määrää tekemään selvityksen 3 kuukaudessa, se selvittely voi kestää vuoden, puolitoista, ylikin.
Eli siellä rattaissa on täysin viattomia perheitä kitumasta kymmeniä tuhansia, laittomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tein itse yhdestä tutusta perheestä lasun kun näin isän repivän kiukuttelevan pikkutytön hiuksista autoon n. 50 m matkan. Jos tuollaista tekee semijulkisella paikalla, niin mitä mahtaa tapahtua kodin seinien sisällä. Ja sain lasun jälkeen aivan järjettömän pskamyrskyn niskaani tämän perheen isältä sekä äidiltä. Syyttivät vainoamisesta ja totuuden vääristelystä, n. Kuukauden sain viestejä lähes päivittäin joissa haukkuivat ja solvasivat sekä uhittelivat tekevänsä lasun minun lapsistani vastavuoroisesti. Siinä yksi esimerkki vanhemmista joilla täydet defenssit päällä. Varmasti painajaisasiakkaita lasulle...
Hyvä, että teit ilmoituksen vaikka et tietenkään perheestä vaan lapsista.
Lasuhoukat lukee kaikki kirjaukset ja on sitten jotain mieltä?
Terapia ja lääkkeet on joku pika-apu toisten ahdistukseen. Et joo, nyt se on niiku säysee ja hyvä ihminen.
Moniammatilliset työryhmät keksii hienoja palaveriaiheita, pala verta kerrallaan.
Ja jos olet herkkä ja intuitiivikkö, niin läskiks menee.
Ahdistelu aiheuttaa ahdistusta.
Joulutorttua joulutortulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on useita kirjoituksia ollut siitä, miten kun on hakenut apua omaan tilanteeseensa, se on sotkettu painajaismaiseksi noilla ilmoituksilla.
Eräskin äiti kirjoitti, miten hänen isänsä kuoli äkillisesti ja hän olisi siitä halunnut käydä jossain keskustelemassa minkä jälkeen hänen lapsistaan oli tehty lasu ja he oli sitten joutuneet sen hampaisiin vuosiksi.
Just tätä mä pelkään. Entä jos kohta mulla onkin vain yksi stressin ja huolen lähde lisää? Toki sitä ei tiedä, että onko näissä nettitarinoissa se kuuluisa kertomatta jäävä toinen puoli, mutta eivät ne kaikki monet tarinat aivan hatusta vedettyjäkään voi olla. Huonoja kokemuksia myös itsellä, koska aikoinani teini-ikäisenä lasun asiakkaana he eivät edes yrittäneet auttaa minua koulukiusaamisen tai mielenterveysongelmien kanssa. Juoksuttivat tapaamisissa lähinnä vain kuuntelemassa haukkuja ja syyttelyä, kunnes sitten tehtiin päätös väliaikaisesta sijoituksesta, kun tästä avohoidon "tuesta" (??!) ei ollut apua koulunkäyntiin. Ongelma ratkesi lopulta niinkin rakettitiederatkaisulla kuin koulun vaihtamisella (ei sossun aloitteesta eikä avustuksella).
ap
Mun on todella, todella vaikea uskoa, että näissä asioissa olisi niin sanoakseni kerrottu kaikki.
Lasun hampaisiin on vaikea joutua pitkäksi aikaa ilman syytä.
Se on sinun ongelmasi.
Joka vuosi tehdään 50 000 aiheetonta ilmoitusta. Ja niistä osa joutuu pitkäksikin aikaa siihen rääkkiin.
Sitäpaitsi ei sen tarvitse edes kestää pitkään ollakseen kamalaa. Trauman saa aikaiseksi lyhyessäkin ajassa.
Mistä tuon luvun otit? Mistä tiedät minkä verran aiheettomia ilmoituksia tehdään?
Niistä on tilastot. Vuosittain tehdään reilut 100 000 ilmoitusta ja ainakin puolet on aiheettomia.
Ja lastensuojelu rikkoo lakia toistuvasti eli vaikka laki määrää tekemään selvityksen 3 kuukaudessa, se selvittely voi kestää vuoden, puolitoista, ylikin.
Eli siellä rattaissa on täysin viattomia perheitä kitumasta kymmeniä tuhansia, laittomasti.
Miten se rattaissa kituminen näkyy käytännössä näiden perheiden elämässä? Ei niin mitenkään. Jos kunnan lasu on niin ylikuormittunut, että selvityksen tekemisessä kestää vuosi, niin sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että perättömän ilmoituksen jälkeen ei kuulu vuoteen mitään, kunnes vuoden kuluttua tullaam kotikäynnille ja selvitys tilanteesta. Oli kyllä hirveää kitumista lasun rattaissa koko vuosi...
Millaisia ap mielenterveysongelmasi ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan ole kokenut systeemiä joka puolella maata, mutta pääkaupunkiseudusta tiedän: Ongelma ei ole se, että lapsia otettaisiin vanhemmiltaan liian helposti, vaan heidät palautetaan tilanteisiin, joissa on selvää että asiat ei tule menemään hyvin.
Avun hakeminen on nimenomaan vastuullista vanhemmuutta.
Tiippuu mt-ongelmostasi ja vaikuttavatko ne lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskellä huoltajuuskiistaa tai onko sinulla kenties mahdollisuus joutua sellaiseen? Silloin ei ainakaan kannata. Itseltäni lasu tutki koko elämäni ajalta terveystiedot exän hulluksileimaamisen takia. Onneksi minulla ei ollut terveystiedoissa mitään mt-merkintöjä, muuten olisin hyvin todennäköisesti menettänyt lapseni. Kaikki pengottiin kolmen vuoden ajan, lopulta juttu kuivui kokoon, kun mitään raskauttavaa ei löytynyt. Silti ex yhdessä lasun kanssa pystyi aiheuttamaan järkyttävän kiusan ja stressin.
Monesti mietin, että mitä jos olisi ollut edes joku pieni hankaluus vaikka päiväkodissa tai ikivanha mt-merkintä, olisi käynyt hullusti, kun nyt jo lasu meni todella pitkälle ja alkoi valmistella huostaanottoa etukäteen salassa, pelkkien exän perusteettomien puheiden perusteella. Kaikki selvisi minulle järkytyksekseni papereista myöhemmin. Kaikkia papereita en koskaan edes saanut, lukuisista pyynnöistä huolimatta. Terveisiä Lassilan lasulle, olette käsittämättömän ammattitaidotonta porukkaa!
Ehkä johonkin tuon tapaiseen valitettavasti. :/ Puhuinkin tuolla aikaisemmin vähän omista vanhemmistani, mutta siis tästä elossa olevasta on vuosien mittaan tullut entistä arvaamattomampi ja ailahtelevampi. Raivokohtausten arkipäiväistyessä alettiin ottaa etäisyyttä sekä minun mielenterveyteni että lapsen vuoksi. Sen jälkeen alkoi uhkailla lastensuojelulla ja oikeustoimilla. Huoh. Ja mulla on kyllä lapsuudesta ja nuoruudesta sekä sos.toimessa että psykiatrian puolella merkintöjä. Pelottavan helposti saisi varmaan nyt jo paperilla näyttämään just siltä, että mä oon tässä se ongelma. :(
Ja oon kyllä itsekin nähnyt sen, kun joku haluaa vaan kiusata lastensuojelulla ja sossua viedään kuin pässiä narussa. Järjestelmää on ihan liian helppo käyttää väärin toisten kiusaamiseen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ap mielenterveysongelmasi ovat?
En halua kertoa niistä yksityiskohtaisesti. Tällä hetkellä lähinnä liikaa stressiä ja elämänvaiheeseen liittyvää ahdistusta, mutta mulla on historiaa kyllä vaikeammastakin oireilusta. Väkivaltainen en ole ikinä ollut tai mitään sellaista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskellä huoltajuuskiistaa tai onko sinulla kenties mahdollisuus joutua sellaiseen? Silloin ei ainakaan kannata. Itseltäni lasu tutki koko elämäni ajalta terveystiedot exän hulluksileimaamisen takia. Onneksi minulla ei ollut terveystiedoissa mitään mt-merkintöjä, muuten olisin hyvin todennäköisesti menettänyt lapseni. Kaikki pengottiin kolmen vuoden ajan, lopulta juttu kuivui kokoon, kun mitään raskauttavaa ei löytynyt. Silti ex yhdessä lasun kanssa pystyi aiheuttamaan järkyttävän kiusan ja stressin.
Monesti mietin, että mitä jos olisi ollut edes joku pieni hankaluus vaikka päiväkodissa tai ikivanha mt-merkintä, olisi käynyt hullusti, kun nyt jo lasu meni todella pitkälle ja alkoi valmistella huostaanottoa etukäteen salassa, pelkkien exän perusteettomien puheiden perusteella. Kaikki selvisi minulle järkytyksekseni papereista myöhemmin. Kaikkia papereita en koskaan edes saanut, lukuisista pyynnöistä huolimatta. Terveisiä Lassilan lasulle, olette käsittämättömän ammattitaidotonta porukkaa!
Ehkä johonkin tuon tapaiseen valitettavasti. :/ Puhuinkin tuolla aikaisemmin vähän omista vanhemmistani, mutta siis tästä elossa olevasta on vuosien mittaan tullut entistä arvaamattomampi ja ailahtelevampi. Raivokohtausten arkipäiväistyessä alettiin ottaa etäisyyttä sekä minun mielenterveyteni että lapsen vuoksi. Sen jälkeen alkoi uhkailla lastensuojelulla ja oikeustoimilla. Huoh. Ja mulla on kyllä lapsuudesta ja nuoruudesta sekä sos.toimessa että psykiatrian puolella merkintöjä. Pelottavan helposti saisi varmaan nyt jo paperilla näyttämään just siltä, että mä oon tässä se ongelma. :(
Ja oon kyllä itsekin nähnyt sen, kun joku haluaa vaan kiusata lastensuojelulla ja sossua viedään kuin pässiä narussa. Järjestelmää on ihan liian helppo käyttää väärin toisten kiusaamiseen.
ap
Minulla on narsistinen äiti, jolle jouduin hankkimaan lähestymiskiellon kun hän oli häiriköinyt meillä, leikkipuistossa ja kertaalleen kaapannut esikoisen esikoulusta.
Sitten hän alkoi häiriköidä käyttäen lastensuojelua käsikassarana. Lastensuojelu asettui täysin isoäidin puolelle, vaikka tämä oli siis laajennetussa lähestymiskiellossa. Siellä haluttiin meidän menevän jopa johonkin läheisneuvonpitoon ja sovitteluun sinne toimistoon. Vaikka laajennettu lähestymiskielto. Heistä minä olin sitten "yhteistyökyvytön". Sossu oli itse suomenruotsalainen "sukuihminen", eikä hahmottanut ettei kaikki elä mitään auvoa suvun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menet yksityiselle, ei sinun ole edes pakko kertoa että sinulla on lapsia. Itse käyn terapiassa ja olen sanonut olevani yksineläjä.
Ei kuulosta hyvältä. Herää kysymys, mitä haluat peitellä ja miksi. Ja kuinkahan terapia mahtaa purra, kun noin suuri osa-alue elämästäsi/arjestasi jää täysin huomiotta. Lisäksi joudut käynneillä miettimään ja kontrolloimaan sanojasi, ettet paljasta salaisuutta. Sellainen luottamuksellinen terapiasuhde. Hmmm...
Käyn siellä impulssien hallinnan ja toiminnanohjauksen vaikeuksien takia. Terapia on kognitiivista eli ei mitenkään syvästi pengota menneisyyttä tai koko elämää tms vaan koitetaan opetella uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Terapia on auttanut jossain määrin mutta ei niin paljon kuin olisin toivonut, ja viimeksi terapeutti kehotti tutkituttamaan ADHD:n, koska oireiluni viittaa vahvasti siihen.
ei tehdä.
hyvä vanhempi hakee apua.
Tuo taitaa olla ihan paikkakuntakohtaista, että millaisia ihmisiä siellä hoitopuolella sattuu olemaan. On hyviä tapauksia, joissa on saatu apua eikä mitään lisäongelmia ole seurannut. Sitten, ikävä kyllä, on niitä tapauksia, joissa alkuperäinen ongelma on sivuutettu ja sen sijaan on seurannut vuosien piina.
Ei ole mitään selkeätä, yhtenäistä linjaa.
Vihapuhetta.
Siellä Lastensuojelun hampaissa on joka vuosi 50 000 lasta niin, että ilmoitus on ollut aiheeton.
Mikä on aiheeton lastensuojeluilmoitus? Se on todennäköisesti ilmoitus, jonka perusteella ei avata lastensuojelun asiakkuutta. Se voi silti avata vaikka sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja tai lapsella on jo ennestään lastensuojelun asiakkuus. Mikä siis on aiheetonta?
ust tätä mä pelkään. Entä jos kohta mulla onkin vain yksi stressin ja huolen lähde lisää? Toki sitä ei tiedä, että onko näissä nettitarinoissa se kuuluisa kertomatta jäävä toinen puoli, mutta eivät ne kaikki monet tarinat aivan hatusta vedettyjäkään voi olla. Huonoja kokemuksia myös itsellä, koska aikoinani teini-ikäisenä lasun asiakkaana he eivät edes yrittäneet auttaa minua koulukiusaamisen tai mielenterveysongelmien kanssa. Juoksuttivat tapaamisissa lähinnä vain kuuntelemassa haukkuja ja syyttelyä, kunnes sitten tehtiin päätös väliaikaisesta sijoituksesta, kun tästä avohoidon "tuesta" (??!) ei ollut apua koulunkäyntiin. Ongelma ratkesi lopulta niinkin rakettitiederatkaisulla kuin koulun vaihtamisella (ei sossun aloitteesta eikä avustuksella).
ap
Koulukiusaamisen selvittely on koulun tehtävä, lastensuojelulla ei ole asiassa mandaattia. Mielenterveysongelmia hoitaa terveydenhuolto. Koulun vaihtaminen on huoltajien päätös, lastensuojelu ei voi tehdä sitä päätöstä.
Sossun hampaisiin kun joutuu niin on vuosien piina. Lisäksi kukaan ei halua vieraille ihmiselle tehdä selvityksiä omasta elämästä. Itse löisin luurin korvaan heille .