Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
SInä joka itse menestyit koulussa, ottaako koville jos
04.02.2015 |
lapsesi saa huonoja numeroita ja ei ole ns. hyvä oppilas?
Minä voin tunnustaa, että ihmetyttää että miten toinen ei saa oikein mitään järkevää koepaperiin, kaikki tehtävät tehdään ylimalkaisesti ja sinnepäin, kokeisiin luetaan korkeintaan puoli tuntia ja siltikään ei jää oikein mitään päähän. Lapsi alakoululainen, viitosluokalla, poika. Koulu tai oppiminen ei kiinnosta.
Kyllä, minulle aikuiselle se ottaa koville! Mietin että onko jossain jotain vikaa, onko pojalla oppimishäiriö tai jokin muu, vaikkapa keskittymisen tai hahmottamisen häiriö tai huono muisti tai jotain. Että voinko äitinä tehdä jotain enemmän. Pitäisikö jättää oppiminen ihan pojan itsensä harteille ja lopettaa se että yritän prepata kokeisiin ja kuulustella. Itse olin läpi peruskoulun hyvä oppilas, joskin käytin siihen myös paljon aikaa, että ei se menestys ilmaiseksi tullut.
Kommentit (32)
Ottaa koville jo nyt, vaikka lapsi on käynyt koulua vasta pari vuotta.
En ollut kovin hyvä oppilas ala-asteella mutta se johtui siitä, ettei oppimistani tuettu lainkaan enkä esim. ymmärtänyt, että kokeisiin pitää lukea. Luin kokeisiin ensimmäisen kerran neljännellä luokalla ja siitä lähtien numeot alkoivat hilaantua yllöspäin. Viidennellä keskiarvo 8,4, kuudennella 8.6, ysillä 9,0, lukion päättärissä 9,7. Tein toki töitä mutta oppiminen ei ollut vaikeaa muun kuin matematiikan osalta. Kielet opin todella helposti.
Nyt oma lapseni on erittäin heikko äidinkielessä ja englannissa. Jokaisessa sanassa on virheitä, englannin sanat eivät jää päähän eikä osaa käyttää niitä luovasti/nokkelasti. Matematiikassa on hyvä mutta selviää keskitasoisesti, kun tekee sielläkin jatkuvasti virheitä ja on huolimaton. Luemme yhdessä kokeisiin, läksyt tarkistan päivittäin. Lapsi on välinpitämätön ja laiska eikä häntä jaksa kiinnostaa. Oppiminen on selvästi vaikeaa ja vaikka kuinka teemme töitä, lapsi pääsee enintään keskitasolle (matikka) ja kerran englannin sanakokeesta sai kasin. Näen kyllä, että häntä turhauttaa työmäärään nähden heikot tulokset. Niin turhauttaa minuakin.
En vain ymmärrä, miten ihmeessä ei opi tuolla työmäärällä (luemme kokeisiin vähintään viikon verran päivittäin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas ihmettelen näitä kympin tyttöjä täällä jotka kertovat tekeneensä hulluna töitä menestyksensä eteen. Minä olin kympin tyttö ala- ja yläasteella. Lukiossa opinnot sujuivat vaivatta ja yliopistosta löytyi opiskelupaikka, koulutus ja sitäkautta ammatti.
En tehnyt juuri mitään ekstraa kymppieni eteen. En lukenut hulluna läksyjä tai käynyt preppauskursseja.
Kouluenglanti oli HELPPOA. Samoin saksa, matikka,äidinkieli, käsityöt ja kuvis.
Ainoa, joista joutui edes vähän huolehtimaan oli ns lukuaineet: historia,biologia jne.
Kokeista sain lukematta ysejä, lukien kymppejä.
Harrastin toki paljon ja matkustelin perheeni kanssa.
Mutta töitä? Ala-asteella?
Älkää nyt viitsikö.
Ei ole kouluikäisiä lapsia, mutta jos huonommin menee kuin mulla niin sitten on ihan sama käykö edes koulua, minua ei vaan kiinnostanut koulu hevonvittuakaan ja mitä enemmän kotona jauhettiin asiasta sitä vähemmän viitsi tehdä mitään.
Työmoraali opitaan kehityspsykologian mukaan siinä 1-2-luokan aikana. Eli silloin kannattaa panostaa siihen, että läksyt tehdään aina huolella. Toki myöhemminkin vanhempien tuki auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollenkaan. Nuorelle pojanklopille on tärkeämpää saada kavereita ja myöhemmin pillua, vaikka numerot eivät hyviä olisikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.05.2015 klo 06:57"]
Ottaa koville jo nyt, vaikka lapsi on käynyt koulua vasta pari vuotta.
En ollut kovin hyvä oppilas ala-asteella mutta se johtui siitä, ettei oppimistani tuettu lainkaan enkä esim. ymmärtänyt, että kokeisiin pitää lukea. Luin kokeisiin ensimmäisen kerran neljännellä luokalla ja siitä lähtien numeot alkoivat hilaantua yllöspäin. Viidennellä keskiarvo 8,4, kuudennella 8.6, ysillä 9,0, lukion päättärissä 9,7. Tein toki töitä mutta oppiminen ei ollut vaikeaa muun kuin matematiikan osalta. Kielet opin todella helposti.
Nyt oma lapseni on erittäin heikko äidinkielessä ja englannissa. Jokaisessa sanassa on virheitä, englannin sanat eivät jää päähän eikä osaa käyttää niitä luovasti/nokkelasti. Matematiikassa on hyvä mutta selviää keskitasoisesti, kun tekee sielläkin jatkuvasti virheitä ja on huolimaton. Luemme yhdessä kokeisiin, läksyt tarkistan päivittäin. Lapsi on välinpitämätön ja laiska eikä häntä jaksa kiinnostaa. Oppiminen on selvästi vaikeaa ja vaikka kuinka teemme töitä, lapsi pääsee enintään keskitasolle (matikka) ja kerran englannin sanakokeesta sai kasin. Näen kyllä, että häntä turhauttaa työmäärään nähden heikot tulokset. Niin turhauttaa minuakin.
En vain ymmärrä, miten ihmeessä ei opi tuolla työmäärällä (luemme kokeisiin vähintään viikon verran päivittäin).
[/quote]
Ehkäpä ongelma nimenomaan onkin tuo työmäärä. Lapsellesi opiskelu ei ole mielenkiintoista vaan nimenomaan työtä. Liialla painostamisella ja panostamisella voi saada lapsen aivot lukkoon. Toki on hyvä kannustaa, tukea ja neuvoa, mutta tässä tapauksessa kuulostaa siltä että onkin alettu vaatia liikaa eikä lapsi enää kykene parhaaseen suoritukseensa vaikka miten yrittäisi. Voi olla että kannattaisi hetkeksi höllentää, antaa lapsen keskittyä häntä aidosti kiinnostaviin asioihin tai löytää oma oppimistapansa. Ei se koulu ole koko elämä ja voi olla että jatkuva suoritusten parantamisen vaatiminen vain aiheuttaa lukkoja.
Alue: Aihe vapaa
up