Lue keskustelun säännöt.
Minä - työpaikkakiusaaja!?
03.02.2015 |
Milenkiintoiseksi käy elämä. Olen viimeiset 5 vuotta työskennellyt samalle työnantajalle, tosin eri tehtävissä/työpisteissä projektiluontoisesti. Ei ole ollut ongelmia, ainakaan niistä ei ole mitään sanottu. Ennen kuin TÄNÄÄN. Nykyisen työpisteeni toiset työntekijät kuulemma (ns isopomo tuli juttelemaan) kokevat minut hankalaksi eivätkä haluaisi työskennellä kanssani. Asiasta on pidetty kokous (ilmeisesti nämä työ"kaverit" kokoustaneet kahvipöydän ääressä keskenään) ja siitä on raportoitu firman johtavalle tasolle (isopomot eivät työskentele samassa työpisteessä, eivät edes samassa rakennuksessa) mistä tieto nyt sitten tuli minulle puhuttelun muodossa.
Tosi kiva. Olen kyllä aistinut työpaikalla jännitteitä ja tiedän etteivät kaikki erityisesti pidä minusta (en minäkään kaikista). Olen kuitenkin aika asiakeskeinen ihminen enkä ole antanut asian sen kummemmin vaivata. Minusta työpaikalla tehdään töitä ja jos joillain nyt ei persoonat oikein sovi yhteen niin sitten ei, ne työt tehdään silti asiallisesti eikä lähdetä mihinkään bitch-touhuun.
Hämäävintä on, että en oikein tiedä mistä on kysymys. En missään tapauksessa ole mitään koulukiusaajatyyppiä ihmisenä. Pikemminkin rauhallinen, ujo, syrjäänvetäytyvä, hiljainen suurissa porukoissa...eli tyypillinen introvertti. En sitten tiedä ärsyttääkö se joitakuita? Niin paljon, että asiasta pidettäisiin kokous jonka "pöytäkirjat" toimitettaisiin firman johtavalle tasolle käsittelyyn? Kuulostaa oudolta.
En väitä, että olisin täydellinen työkaveri tai että työpaikkani olisi täydellinen. Itseasiassa tuossa työpaikassa on mielestäni aika nihkeä meininki, siis jotain ihmeellisiä jännitteitä siellä on, niin sanotusti pinnan alla kytee. En nyt oikein osaa edes sanoa miten se ilmenee, mutta alusta asti ollut sellainen pahaenteinen fiilis, jotenkin raskas ja ahdistava tunnelma siellä. Olen ehkä vähän sellainen etten aina tajua kaikkia hienovireisiä sosiaalisen kanssakäymisen nyansseja (juu en siis mikään asperger ole kuitenkaan), voikohan olla että multa on mennyt jotain tosi olennaista (joku työpakan käytös- tai hierakiasääntö) ohi tms?
Argh. Toisaalta melkein itkettää, toisaalta v*tuttaa. Ja huomenna sinne taas vaan töihin. Tekisi mieli pakata kamppeet ja lähteä nostelemaan (töitä muissakin työpisteissä kyllä olisi), toisaalta huvittaisi oikein tahallaan jäädä sinne mahdollisimman pitkäksi aikaa, ihan vaan niiden kiusaksi.
Ajatuksia/kommenttaja?
Kommentit (43)
No nyt musta melkein leivotaan jotain työpaikan pyhimystä..En kuitenkaan varmasti ole. Kuten sanottu, en ole pyrkinyt integroitumaan työporukkaan. Mikä on ilmeisesti ollut virhe. Enkä ole hauska tai viehättävä, en iloinen ja nauravainen. Vaan varmastikin enemmän tympeä tosikko -tyylinen. Enemmän kuin mikään duunipaikkaa dominoiva ärjyvä alfanaaras koen olevani se hiljainen ja valju kirjastonhoitajatyyppi pullonpohjalinsseissään. Ja tiedän, että tuollainen olemus usein ärsyttää erilaisia ihmisiä.
Mutta reaktion laajuus, eli asian vieminen johdon käsittelyyn, on minusta jotenkin tosi käsittämätöntä, tosi kova veto. Siis mennään oikeasti pääpomoille sanomaan, että "tuo ihminen on ongelma, inhottava ja vastenmielinen tyyppi, josta haluamme eroon". Pakostihan se leimaa minut koko työpaikassa (en tiedä ketkä asiasta tietävät, ainakin ylimmässä johdossa kaikki ja varmastikin siitä alenevassa järjestyksessä kaikki omaan "lähipomooni" saakka). Enpä voi suosituksia tuolta koskaan pyytää. Ja tuntuuhan se henkilökohtaisesti aika pahalta, että saa tuollaisen viestin ihmisiltä, joiden kanssa duunia tekee vaikken työkavereiden kanssa muuten kaveeraamista harrastakaan.."Painu helv*ttiin, me ei haluta sua tänne!" Ja kun itse en alkaisi pomolle vaikkapa mistään sanaharkasta (juu ei siis ole ollut sanaharkkaa kenenkään kanssa) todellakaan valittamaan, lähinnä mieleen tulisi viedä asia pomotasolle, jos joutuisin toistuvasti rankan seksuaalisen häirinnän uhriksi (väkisin koskettelua ja suihinottoeleitä tms) tai kiusaaminen alkaisi olla sitä, että työpöydälleni kaadettaisiin roskis ja eväslaatikkooni kustaisiin.
No, huomenna klo 06.50 avaan työpaikan oven, enkä tiedä mikä siellä odottaa. Kai vaan menen sinne normaalisti ja toivotan hyvät huomenet ja painun omalle työpisteelleni juomaan kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä, jatka samaan malliin vaan. Jos joskus tulee jostain tunne, että joku töksäyttää jotain, pyörittelee silmiään tai muuten käyttäytyy oudosti, kirjaa ylös ja mieti mikä siihen johti. Mutta älä liikaa tunnustele, siinä menee järki ja kaikki alkaa tuntua joltain.
Jatka työn tekemistä parhaan kykysi mujaan ja nauti palkastasi ja työsuhteestasi.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 19:43"]No joo. Tarkoitin tuolla "ihan vaan niiden kiusaksi" lähinnä sellaista sisuuntumista, että näyttäisin etten ole savustettavissa pihalle. Koska nyt tuntuu lähinnä tavallaan petetyltä, siltä että joukolla(?) ja salamyhkäisesti lyödään puukkoa selkään.
En ole koskaan riidellyt yhdenkään työkaverin kanssa. Sellainen ei mielestäni kuulu työpaikalle. En ole koskaan antanut yhdellekään näistä työkavereista minkäänlaista palautetta/kommenttia heidän työstään tai persoonastaan. Joo, en ole siis antanut myönteistäkään palautetta (mulle riittää että asiat toimii) enkä ole myöskään itse vastaanottanut positiivista enkä negatiivista palautetta näiltä työkavereilta. Emme kilpaile loma-ajankohdista tai työvuoroista, koska minun työvuoroni ja lomani tulevat ihan eri kautta kuin muiden, teen siis omaa hommaani firman sisällä "kiertävänä", en kuitenkaan ole mikään pomon urkkija tai organisaatiouudistaja tai ylemmässä asemassa muihin nähden tms jonka voisi ajatella nostavan niskavilloja pystyyn. Työpaikka on naisvaltainen, en ole varmastikaan nuorin enkä nätein, en myöskään vanhin enkä rumin. Isopomo (jonka kanssa en siis tee töitä ja joka ei ole ikinä nähnyt minua hetkeäkään tekemässä työtäni) ei sanonut muuta kuin että tällainen valitus on tullut (pisteeltä X, en siis tiedä onko asiaa eteenpäin viemässä ollut 3 henkilöä vai 30 henkilöä) ja että "mieti käytöstäsi". Ok. Olo on kuin koulutytöllä joka on saanut reksiltä huudot.
[/quote]
Mulle tuli mieleen et onkohan kiusaamisvalitus ollut tyyliin "A ei kehunut uutta kampaustani, kun kaikki muut tekivät niin" ja isopomo kokee, että hänen on valituksen takia tehtävä jotain mut eihän tollaisesta voi sanoa muuta kuin "mieti käytöstäsi". Jos asia on näin, niin täysin selkärangatonta isopomolta. Ap:tä suosittelisin "luovuttamaan" ja vaihtamaan työpistettä, jos mahdollista. Sä et hyödy tosta taistelusta mitään, väsytät vaan itsesi. Ei aina tarvitse olla oman elämänsä supersankari.
Ap, kyseessä voi olla sinun kiusaamiseni. Seurasin kerran voimattomana vierestä, kun ihmistä alettiin savustamaan. Ensin alkoi tulla epämääräisiä väitteitä, valituksia. Mitään ei eritelty, joten tuosta syytetystä tuli typerä jankkaaja, joka yritti epätoivoisesti hakea oikeutta. Sitten tuli esimerkki. Syytetty kumosi sen. Kuittaus: "no, mutta yleensä kuitenkin..." Toista esimerkkiä ei saanut.
Ja parasta tuossa kuviossa on, että kun painostus alkaa, niin uhri alkaa jännittämään hirveästi ja tekemään virheitä paineessa, joista taas saa tartuttua kiinni. Vähän kuin se stalinistinen-meininki, jossa syyllinen on tiedossa, niin sitten riittää enää löytää rikos. Painostuksen lopputuloksena uhri on lopulta oikeasti hirviö, mielenterveys järkkynyt ja käytös muuttunut kummalliseksi. Sitten voidaan tyytyväisenä todeta, että ihan oikeassahan tässä porukalla oltiin.
Kyllä kiusaajaksi syytetylle on oikeus tulla kuulluksi ja antaa oma selvitys asioista. Luottamusmies kannattaa pyytää tilanteeseen mukaan josvielä keskustelet esimiehen kanssa asiasta. Hänenvelvollisuus on katsoa että kaikki tulee kohdelluksi tasapuolisesti. Saitko varoituksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule AP. Ei savua ilman tulta. Jos olet sairaanhoitaja ja työpaikassasi tiuskit, ärjyt, pomotat ja komentelet muita- usko minua, KENELLÄKÄÄN ei ole kivaa sun kanssasi. Noi ojennukset eivät ole mukavia pomollekaan, mut sun on turha esittää siellä mitään pyhimystä "en ymmärrä mistä puhut, erehdytkö henkilöstä". Kuule, ei erehdytä. Monia loukkaa sun käytöksesi-katso peiliin ja lopeta uhriutuminen. Puhu ihmisille kauniisti niin tulevaisuudessa ei jouduta tähän tilanteeseen. Höpö höpö mikään hissukka olet.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 20:33"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 20:03"]
Kyllä meidänkin työpaikalla on yksi mies joka varmasti hämmästyisi kiusaamis-syytöksistä. Kiusaamista ja hankaloitamista on monenlaista. Hän luo niin negatiivista ilmapiiriä, että jo kolme! ihmistä on lähtenyt toiseen työpaikkaan hänen takiaan. Mies on myös introvertti. Ehkä ko. miehellä on itselläänkin työuupumuksen oireita mutta nyt hän väsyttää itse koko työyhteisön ja tavallaan kääntää itseään vastaan.
Ap mainitsi, että haluaa olla asialinjalla työpaikalla. No ehkä kaikki eivät kokeneet hänen olevan. Vaikea tuon tekstin perusteella on mennä sanomaa mistä kysymys. Ihmiset eivät kuitenkaan kevyin perustein ala kokoustamaan vastaavista asioista. Olisko ap:kin etu ottaa selville kuuntelevalla korvaalla mistä on kyse. Jos ei sitten ollenkaan pysty samaistumaan tai käsittämään senkään jälkeen mistä on kyse niin ehkä kannattaa hankkiutua toiseen työpaikkaan tai firman sisällä toisiin tehtäviin.
[/quote]
Näinhän siinä usein käy, että savustettu joutuu lähtemään. Ryhmässä ei tarvitse olla kuin yksi narsisti, joka alkaa keräillä omaa joukkoaan. Jos joku ei siihen ihailijajoukkoon lähde, alkaa savustus. Narsisti vihjailee ja johdattelee joukkojaan taitavasti ja joukot lopulta uskovat, että se savustettu on saatanaakin pahempi. Narsisti panee paskan työn tekemään jonkun joukostaan ja itse siirtyy syrjään nauttimaan tilanteesta ja savustettu on ihan ihmeissään, että mitä vitt. on tapahtunut. Mutta hän ei yleensä jaksa ja lähtee pois ja narsisti jää nauttimaan ja ottaa seuraavan kohteen savustettavaksi. Ja lakeijat jatkavat paskatyötään ja ihmettelevät, miksi työpaikassa on niin huono ilmapiiri, vaikka saivat "kiusaajan" savustettua ulos.
Tämä on nähty omalla työpaikalla niiiiiiin monta kertaa.
[/quote]
Näin se on. Kuulostaa kovasti kuisaamiseslta = joukolla aletaan yhtä mustamaalata selän takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 22:18"]
No nyt musta melkein leivotaan jotain työpaikan pyhimystä..En kuitenkaan varmasti ole. Kuten sanottu, en ole pyrkinyt integroitumaan työporukkaan. Mikä on ilmeisesti ollut virhe. Enkä ole hauska tai viehättävä, en iloinen ja nauravainen. Vaan varmastikin enemmän tympeä tosikko -tyylinen. Enemmän kuin mikään duunipaikkaa dominoiva ärjyvä alfanaaras koen olevani se hiljainen ja valju kirjastonhoitajatyyppi pullonpohjalinsseissään. Ja tiedän, että tuollainen olemus usein ärsyttää erilaisia ihmisiä.
Mutta reaktion laajuus, eli asian vieminen johdon käsittelyyn, on minusta jotenkin tosi käsittämätöntä, tosi kova veto. Siis mennään oikeasti pääpomoille sanomaan, että "tuo ihminen on ongelma, inhottava ja vastenmielinen tyyppi, josta haluamme eroon". Pakostihan se leimaa minut koko työpaikassa (en tiedä ketkä asiasta tietävät, ainakin ylimmässä johdossa kaikki ja varmastikin siitä alenevassa järjestyksessä kaikki omaan "lähipomooni" saakka). Enpä voi suosituksia tuolta koskaan pyytää. Ja tuntuuhan se henkilökohtaisesti aika pahalta, että saa tuollaisen viestin ihmisiltä, joiden kanssa duunia tekee vaikken työkavereiden kanssa muuten kaveeraamista harrastakaan.."Painu helv*ttiin, me ei haluta sua tänne!" Ja kun itse en alkaisi pomolle vaikkapa mistään sanaharkasta (juu ei siis ole ollut sanaharkkaa kenenkään kanssa) todellakaan valittamaan, lähinnä mieleen tulisi viedä asia pomotasolle, jos joutuisin toistuvasti rankan seksuaalisen häirinnän uhriksi (väkisin koskettelua ja suihinottoeleitä tms) tai kiusaaminen alkaisi olla sitä, että työpöydälleni kaadettaisiin roskis ja eväslaatikkooni kustaisiin.
No, huomenna klo 06.50 avaan työpaikan oven, enkä tiedä mikä siellä odottaa. Kai vaan menen sinne normaalisti ja toivotan hyvät huomenet ja painun omalle työpisteelleni juomaan kahvia.
[/quote]
Hiukan meni asiattomaksi tuo seksuaalisen häirinnän kuvaus
Täällä myös kohtalotoverisi ap. Tiedän tuskasi-Voimia:)!
Minut savustettiin samalla taktiikalla viime keväänä hyväntekeväisyysjärjestön paikallisesta yhdistyksestä vapaaehtoistyön koordinointitehtävistä.
Olen ollut sairauslomalla kahdeksan kuukautta ja kerännyt itseni pienistä palasista,joiksi yhden narsistin hovi sai minut hajoitettua. En ole ensimmäinen uhri,enkä viimeinen.
Sain parhaan lahjan vapaaehtoisilta,joiden kanssa työskentelin kun he pyysivät minua vapaaehtoistyöhön ks. yhdistykseen ja lupasivat olla tukenani. Minä voin katsoa kaikkia silmiin-Toisin voi olla joidenkin muiden laita:). Vapaaehtoistyöstä minua ei voi irtisanoa ja vahvistun, kun saan palata työhön, jota rakastin. Nyt kuitenkin ilman palkkaa ja niin,että kukaan ei pääse kimppuuni:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä täältäkin. Kyllä se on ihan tutkittu tosiasiakin, että ujot ka intorvertit ei ole mitään kiusaajatyyppejä, mutta valitettavasti joutuvat ehkä herkemmin kiusatuksin esim. koulussakin. Ovat kilttejä, eivätkä osaa niin hyvin puolustaa itseään kuin rempseät ja sanavalmiit tyypit. Jostain syystä olet nyt joutunut työkavereiden hampaisiin ilman mitään oikeaa syytä. Tuo on erittäin vaikea tilanne kokemukseni mukaan useinmiten ainoaksi vaihtoehdoksi jää vaihtaa työpaikkaa.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 07:33"]Kuule AP. Ei savua ilman tulta. Jos olet sairaanhoitaja ja työpaikassasi tiuskit, ärjyt, pomotat ja komentelet muita- usko minua, KENELLÄKÄÄN ei ole kivaa sun kanssasi. Noi ojennukset eivät ole mukavia pomollekaan, mut sun on turha esittää siellä mitään pyhimystä "en ymmärrä mistä puhut, erehdytkö henkilöstä". Kuule, ei erehdytä. Monia loukkaa sun käytöksesi-katso peiliin ja lopeta uhriutuminen. Puhu ihmisille kauniisti niin tulevaisuudessa ei jouduta tähän tilanteeseen. Höpö höpö mikään hissukka olet.
[/quote]
Mitä helvettiä? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 19:29"]Et kuulosta kiusaajalta etkä edes oudolta. Sen sijaan työkaverisi ovat uhriutujia, jotka ovat päättäneet kiusata sinua leimaamalla kiusaajaksi.
[/quote] komppaan tätä. Tosi ahdistava tilanne sinulla. Vaadi konkreettisia esimerkkejä kiusaamisestasi.
Pitää olla mukava ja asiallinen ihmisille. Moni kokee todella raskaasti konfliktit, sen olen huomannut.
t Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidänkin työpaikalla on samansuuntaista meneillään. Isopomo työskentelee toisessa kerroksessa eikä tunne ketään meistä tavallisista työntekijöistä juurikaan, varsinkaan minua kun olen ollut töissä vasta vuoden. Olen myös luonteeltani melko introvertti, mutta hoidan työni hyvin ja tulen muiden kanssa mielestäni toimeen ihan asiallisesti, vaikka en keskustele juurikaan muista kuin työasioista. Eräs työkaveri oli sitten kehityskeskustelussa maininnut minusta pomolle, että olisin jotenkin syrjinyt tms. häntä, tehnyt päätöksiä neuvottelematta ja jouduin puhutteluun.
Mielestäni tämä työkaveri oli yksi läheisimmistä työkavereistani ja hänen kanssaan olin keskustellut paljon ja yhteistyö oli sujunut mielestäni hyvin, eikä hän kertaakaan ollut suoraan minulle sanonut tai antanut ymmärtää, että olisin jotenkin loukannut häntä. Pomo oli alkanut kysellä muiltakin mielipiteitä minusta, koska hänen mielestään tällaisiin asioihin pitää tarttua heti. Jotkut sitten kokevat vihamieliseksi esim. sen, että en tuppaa jutustelemaan niitä näitä vaikka kahvihuoneessa. Kun en vaan osaa. Niinpä pomolla on nyt käsitys, että en ole ollenkaan tiimipelaaja vaan luon eripuraa ja tätä mielipidettään hän tuo esille kaikissa tiimikokouksissa rivien välissä.
Vaikea tietää miten sitä nyt sitten olisi, että mitä uskaltaa kenellekin puhua tai uskaltaako olla puhumatta. Sille työkaverille kyllä juttelin ja hänen mielstään on vaan hyvä, että pomo tarttui asiaan niin tomerasti. En halua työskennellä paikassa, jossa pitää esittää olevansa sosiaalinen jos ei ole.
"Tekisi mieli pakata kamppeet ja lähteä nostelemaan (töitä muissakin työpisteissä kyllä olisi), toisaalta huvittaisi oikein tahallaan jäädä sinne mahdollisimman pitkäksi aikaa, ihan vaan niiden kiusaksi."
No joo. Kyllä minusta tuo alleviivattu kohta paljastaa aika hyvin, että kyllä olet kiusaajatyyppiä.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 19:02"]
"Tekisi mieli pakata kamppeet ja lähteä nostelemaan (töitä muissakin työpisteissä kyllä olisi), toisaalta huvittaisi oikein tahallaan jäädä sinne mahdollisimman pitkäksi aikaa, ihan vaan niiden kiusaksi."
No joo. Kyllä minusta tuo alleviivattu kohta paljastaa aika hyvin, että kyllä olet kiusaajatyyppiä.
[/quote]
Samaa ajattelin :)
Mutta ap, selvitä nyt ne asiat siellä, kaipa se pomo sanoi, miksi tilanne on tämä? Eli mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä? Pelkkä introverttiys ei voi olla syynä...
Pyydä käytännön esimerkkejä siitä miten olet kiusannut, jotta osaat muuttaa käytöstäsi. Sittenpähän näet onko jutussa perää vai ovatko jotkut pahoittaneet mieltään turhasta.
Taidankohan tietää ko työpaikan? Ihmisen ammatillinen arvo katsotaan sen mukaan kuinka kauan jaksaa istua juoruamassa lounas ja kahvipöydässä. Ja jos se ei nappaa, niin sitten on jotenkin kummallinen ja kiusaa muita... tsemppiä ap, lähde menemän elämä on liian lyhyt siihen että sen viettäisi kusipäiden kanssa.
Aloituksestasi tulee sellainen kuva ettei sinulla ole sosiaalisia taitoja ja yhteiset pelisäännötkin työpaikalla ovat hukassa.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 20:43"]
Sä et ole nuoleskellut, osoittanut kunnioitusta ja jakanut sosiaalista pääomaa juoruilemalla.. :)
Olet vain tehnyt töitä.
Onneksi olen miesvaltaisella alalla, en kestä noita naisvaltaisen alan sosiaalisia kiemuroita. Vievät ihan hirveästi aikaa työnteolta!
[/quote]
Meillä on naisvaltaisella alalla pahimmat juuri kaksi miestä. Totta se johtuu siitä, että kaikki ei ole heille pillua antaneet, niin pitää savustaa ulos.