Millaista on saada poikavauva? Olla pojan äitinä?

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 16:19"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 16:09"]

Jaa a, enpä ole vielä huomannut mitään eroja tytön ja pojan kasvattamisessa. Ihan luonnekysymyksiä jotka eivät ole sidoksissa sukupuoleen. 

-tytön ja pojan äiti-

PS. Jotenkin kauhistuttaa, miten asenteellisia jotkut ovat tässäkin ketjussa. Pojat tykkäävät/eivät tykkää siitä ja siitä jne. Oikeasti, ei noilla pojilla ole mitään sisäänrakennettua ohjelmaa tykkäämisistä. Lähtökohtaisesti lapset ovat omia persooniaan, eivät sukupuolia. Joten älkää pettykö jos mies ei saakaan sitä kalakaveria itselleen pojasta. Meillä nimenomaan tyttö rakastaa kalastamista ja poika on mieluummin kotona lukemassa kirjoja.

[/quote]

Jotenkin tästä tuli mieleeni kerran lukemani heitto, en muista kuka suomalainen jalkapalloilija oli kyseessä... olisiko Hyypiä, onko sillä lapsia? Kuitenkin se meni niin, että kun syntyi poika niin tämä heitti, että "tuli pelimies, eikä lipunmyyjä". Ihan kamalaa! Toivottavasti sillä pojalla ei pysy pallo hallinnassa, niin saa isukki tarkistaa asenteensa :D

Poikien äitinä näen luonne- ja temperamenttierot, jotka eivät riipu sukupuolesta, mutta hyvin usein tunnistan mikä on "tyypillinen" poika tai tyttö. Kaikki tunnistavat. Vaikka jokainen lapsi on yksilö, niin silti voi tunnistaa, millaista on olla noin 8/10 pojan äiti. Enemmän rikkimenneitä vaatteita ja paikattavia raajoja nyt ainakin näkyy olevan :D Mutta jotain muuta sitten varmaan vähemmän. Joskus matkoilla tulee miehen kanssa mietittyä poikien kohkaamista katsellessa, että nuo voisivat nyt leikkiä barbeilla... (on muuten yritetty sitäkin :D) Meidän tuurilla tyttömme olisivat silti varmaan samanlaisia kohkaajia eivätkä kiinnostuisi barbeista tuon taivaallista :D

[/quote]

Meillä muuten tyttö on se koheltaja :D Vaatteita saa paikkailla koko ajan tai sitten olla ostamassa uusia kun edellisiä  ei voi enää korjata. Ja lähes päivittäin saa putsailla ruhjeita kun ollaan joku paikka auki aina.

Poika on huomattavasti rauhallisempi tapaus ja tosiaan viihtyy kotona paremmin. On paljon harkitsevampi eikä mene niin voimakkaasti impulssien mukana. Kiinnostuksen kohteina on lähinnä legot ja dinot mutta ei vierasta esim. kotileikkejä. Leikkii pikkusiskon kanssa sujuvasti barbeilla jne. Kaverien kanssa tulee enemmän sitten esiin niitä "äijäpiirteitä". Muistan joskus kun poika oli kait 4-5v. kuinka hän harmitteli ettei hän voi olla prinsessa. Kuulemma ne vaatteet ovat kovin hienoja. Hän ihaili kaupassa prinsessamekkoa jonka kävin sitten myöhemmin ostamassa. Kyllä se mekko leikeissä oli pitkään mukana. Päiväkotiinkin laittoi vaaleanpunaisen Hello Kitty-paidan kun se kuulemma vain oli niin hieno. En ole koskaan torpannut pojalta noita juttuja. Jos hän tykkää moisista jutuista niin mikäpä siinä. Nyt lapsi on jo koululainen ja tuo vaihe on jäänyt taakse.

Tyttö on aivan toista maata. Barbit yms eivät ole oikein koskaan kiinnostaneet koska silloin pitää pysyä aloillaan. Ei ole mitenkään harvinaista nähdä häntä prinsessamekossa ja kiipeilemässä puissa. Tai sitten prinsessamekon päälle vedetään ritarivermeet ja tapetaan lohikäärmeitä ja pelastetaan prinssejä :D Kalastaminen taitaa olla yksi harvoja hetkiä, jolloin tyttö on aloillaan ja keskittyy tekemiseen, voihan palkintona olla iso kala (toki se pienempikin kala riittää)  joka sitten tehdään ruuaksi.

Vähän taisi nyt mennä jaaritteluksi mutta pointtina on se, ettemme ole torpanneet lapsilta mitään vain sen takia ettei se ole "poikien juttu" tai "tyttöjen juttu". Kumpikin ovat saaneet toteuttaa itseään. Myönnän kuitenkin että erinäisinä hetkinä olen ymmärtänyt että joissain tapauksissa olen huomaamattani laittanut lapset niihin tiettyihin sukupuolirooleihin.  Olen yrittänyt välttää tuota juuri sen takia että lapset tosiaan saisivat kasvaa ja tehdä asioita omasta halustaan, ei pakotettuna tai ohjattuna oman sukupuolen juttuihin.

Sinällään tytön ja pojan kasvattaminen ei eroa mitenkään. Kummallakin täytyy olla samat säännöt jne. 

-tytön ja pojan äiti-

Miksi näihin aina tullaan vastaamaan, että meillä hihihihihiii tyttö on rämäpää ja leikkii autoilla ja poika on rauhallinen ja lukee kirjoja. :D hihihi :D:D

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:19"]

Vielä ei tiedä kumpi meille syntyy, mutta kun on kokemusta vain tytöistä, mahdollinen poikavauva jännittää. Tytöt suloisia vauvasta asti, varmasti pojat myös, mutta miellän itseni niin tyttöjen äidiksi että olisi mukava kuulla millaista on saada poikavauva? :) Etenkin, joilla ensin tyttöjä ja sitten poika, millä tavalla erosi?

[/quote]

Itsellä ensin tyttö ja sitten poika vauva.

Ei muuta eroa kuin että vieläkin (4kk) kun vauva itkee ja koitan rauhoitella, tulee automaattisesti kutsuttua tytöksi tai esikoisen nimellä. Ja alkuun puhuin, olet sinä ihana tyttö,eikun ihana poika.

Tuntui alkuun todella vaikealta kantaa kun pelkäsin kivesten  litistyvän, en tiennyt miten pitää. Kakkapeppu helpompi putsata.

Painosta, syntyessä oli hieman pienempi kuin sisko, tosin syntyi hieman aikaisemmin, eli melkein samaa kokoa, painoa tullut nopeammin n. 600g painavempi.

Minulla on kolme poikaa. Yhtäkään en vaihtaisi pois , mutta kyllä toivon neljännestä (viimeisestä) tyttöä, ja itken pienet itkut, jos en tytärtä saa. Poika on ihan yhtä tervetullut, joidenkin käytännön asioiden puolesta jopa tervetulleempi. Vanhin lapseni on nyt 5-vuotias.
/
Ystävien lapsiin olen vertaillut, niin just tuo pyllynpesu on ollut pojalla helpompaa, toisaalta taas kuivaksi oppiminen _mutulla_ tytöillä aikaisempaa/varmempaa (juu, ei voi yleistää).
/
Vaatteissa saa vain haikailla söpöjen samettimekkojen perään. Pieni asia tietty kokonaisuuden kannalta.
/
Millaista on olla pojan äiti? Sellaista lapsen äitinä oloa. Mutta kyllä mun on pitänyt esim. vessakäyttäytymisen kanssa kysellä isältään, miten kuuluu opettaa. Murrosikä voi myös tuoda pari kiusallista kohtaamista.
/
Tyttären haluaisin tietyn jatkumoajattelun takia ( ja niiden samettimekkojen). Naiseuden jakamisen, mitä ikinä se kullekin sisällään pitää. Yleensä kuitenkin kuukautiset tms.
/
Mutta olen kyllä onnellinen poikanelikonkin äitinä!

Esikoinen on tyttö, kuopus poika ja keskimmäinen jotain siltä väliltä. Tyttö on oikea prinsessa, mutta vaatteet eivät kiinnosta yhtään, laittaa päälle mitä vain. Vanhempi poika on oikea ikiliikkuja, aina mustelmilla, mutta leikkii myös barbieilla. Tykkää musiikista mutta autot ei oikein kiinnosta. Nuorempi poika taas rakastaa autoja ja koneita, varsin tyypillinen poika mutta hirmu tarkka vaatteistaan. Eli jokainen on osaltaan hyvin stereotyyppinen mutta ne poikkeamat löytyy myös. Rehellisesti sanottuna olin kauhuissani kun ensimmäinen poika syntyi, mutta kyllä sitä paljosta jäisi paitsi jos olisi vain tyttöjä.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:30"]

Poikavauva on ihana! Ja pikkupojat myös. Heidän maailmansa on suloinen. Minulla on ollut vain siskoja ja tyttöjä serkkuina. Esikoinen ja kakkonen ovat poikia, ja miten mahtavaa se onkaan. Voin kertoa, että keneltäkään et saa niin varauksetonta rakkautta kuin pieneltä pojalta. Vauhtia riittää (tietenkin riippuu temperamentista), mielikuvitusta ja lämpöä. Olen ollut hyvin otettu ja kiitollinen, että olen saanut kaksi poikaa ja saanut tutustua heidän kehitykseen ja maailmaansa. Onnea, tuli kumpi tahansa!

[/quote]

Tiedätkö mitä, varaukseton rakkaus ei ole sukupuolesta kiinni.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:57"]

En ole koskaan ymmärtänyt miks joku toivoo tyttöä tai poikaa. Sielthän syntyy yksilö ihan omalla identiteetillä varustettuna. Eihän se takoita mitään, että toivoo poikaa. Millainen on poika? Toise poika on sosiaalinen, toisen reipas, toisen ujo, toisen vetytyvä, toisen kaunis, toisen pitkä, toisen siro, toisen älykäs, toisen vilkas, toisen kiltti, toisen sievä. Eli mitä te niin kuin toivotte toivessanne tiettyä sukupuolta?

[/quote]

On siinä silti joitain eroja, esim. jos pojasta tulee joskus lapsen vanhempi, en voi jutella hänen kanssaan raskaudesta ja äitinä olemisesta.

Vastaus ap:lle:

Pienet pojat ovat helppoja ulkoilutettavia, kun pissalle voi mennä kätevästi puskan taakse tai lumihankeen. On säästynyt monta toppapuvun riisumista.

Meillä on poikavauva, vähän yli 2kk. Hymyile ja naureskelee tosi paljon, tykkää "jumpata" IKEAn jumppakaarella. Kylpeminen on myös suosikkipuuhaa. Kakkii kerran päivässä ja on pissanut päälle vain pari kertaa :) Alkanut nukkumaan kokonaisia yöitä viime viikkoina (viime viikolla 5 yötä  putkeen, nyt taas 2 edellistä yötä. Enpä usko, että paljoa poikkeaa tyttölapsista.

Meillä poika ja kolme tyttöä, viides tulossa, sukupuolta emme tiedä.

Poikamme on esikoinen, nyt 7v ja niin ihana, että pakahdun ylpeydestä ja rakkaudesta.

Pojat ovat reippaita, iloisia, touhukkaita, osoittavat tunteensa suoraan, halaavat, pussaavat, tahtovat sinut mukaan pyöräilemään, jalkapalloon, sählyyn ja vaikka mihin hauskaan. Saat olla metsäretkillä, ihastella isoja autoja, ihmetellä ampiaisia, leipoa paljon pullataikinaa josta poikasi tekee jättipullia. Saat hymyn ja lahjaksi hienon kiven. Saat innokkaan apulaisen keittiöön yms ihanaa:) 

Voi, pojat ovat ihania:)

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 17:55"]

Meillä poika ja kolme tyttöä, viides tulossa, sukupuolta emme tiedä.

Poikamme on esikoinen, nyt 7v ja niin ihana, että pakahdun ylpeydestä ja rakkaudesta.

Pojat ovat reippaita, iloisia, touhukkaita, osoittavat tunteensa suoraan, halaavat, pussaavat, tahtovat sinut mukaan pyöräilemään, jalkapalloon, sählyyn ja vaikka mihin hauskaan. Saat olla metsäretkillä, ihastella isoja autoja, ihmetellä ampiaisia, leipoa paljon pullataikinaa josta poikasi tekee jättipullia. Saat hymyn ja lahjaksi hienon kiven. Saat innokkaan apulaisen keittiöön yms ihanaa:) 

Voi, pojat ovat ihania:)

[/quote]

Älä yleistä. Minun poikani eivät ole kuvailemasi kaltaisia, mutta silti toki ihania mielestäni. Turhaa kuitenkin tuo yleistäminen.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 17:55"]

Meillä poika ja kolme tyttöä, viides tulossa, sukupuolta emme tiedä.

Poikamme on esikoinen, nyt 7v ja niin ihana, että pakahdun ylpeydestä ja rakkaudesta.

Pojat ovat reippaita, iloisia, touhukkaita, osoittavat tunteensa suoraan, halaavat, pussaavat, tahtovat sinut mukaan pyöräilemään, jalkapalloon, sählyyn ja vaikka mihin hauskaan. Saat olla metsäretkillä, ihastella isoja autoja, ihmetellä ampiaisia, leipoa paljon pullataikinaa josta poikasi tekee jättipullia. Saat hymyn ja lahjaksi hienon kiven. Saat innokkaan apulaisen keittiöön yms ihanaa:) 

Voi, pojat ovat ihania:)

[/quote]

Ja kaikka tuota voi tehdä tyttöjenkin kanssa.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:35"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:30"]Minulla on vain yksi lapsi, 2- vuotias poika. Rehellisesti sanottuna toivoin tyttöä, koska ajattelin että sitten isompana olisi suurempi mahdollisuus, että meillä olisi yhteisiä juttuja. Tämän lyhyen ajan perusteella mitään eroa ei tietenkään ole. Poikani on kova pussailemaan ja tanssimaan :) Lelujen tai leikkien suhteen en ole mitenkään ohjannut autojen ja muiden poikamaisiksi miellettyjen lelujen pariin, mutta lapsi yksinkertaisesti rakastaa kaikkia koneita ja laitteita. Nuket viskaa samoin tein nurkkaan, ei kiinnosta. Lapsen huoneen olen sisutanut värikkäästi. Jos olisin saanut tytön, niin olisin voinut toteuttaa omat haaveet sisustuksen suhteen, mutta pojan huoneeseen en viitsi änkeä kristallia ja perhosia. Poikien vaatteet on aika tylsiä, joten rahaa säästyy, kun heräteostoksia ei kiinnosta tehdä. Pojat ovat yleensä isompia, joten se on ehkä selkeä ero. Varsinkin siinä puolen vuoden jälkeen, kun lapsi alkoi syödä innolla kiinteitäkin, mutta ei vielä liikkunut itse, niin raskasta oli se kanniskelu. Tulevaisuudesta ajattelen, että se hyvä puoli on pojassa, että hän ei ainakaan vertaa itseään minuun niin paljon kuin isäänsä. [/quote] Jjaa. Kyllä minäkin saan varauksetonta rakkautta pieneltä tytöltäni.

[/quote]

Mulla on tyttö ja poika, ja pitää sanoa, että hassua kuin onkin, poika ihailee äitiään eri tavalla kuin tyttö. Tietenkin molemmat rakastavat rajattomasti, mutta ihailussa on eroa. 

[/quote]

Meillä ei kyllä ole näin. Kysymykset työistä ja pojista ovat aina hankalia, koska niihin vastatakseen pitää yleistää niin hirveästi. Tytöissä on eroa, pojissa on eroa.

Kummankin saaminen on ihaninta mitä on. Kummankin äitinä on valtavan, uskomattoman ihanaa. Ja joskus raskasta, rasittavaa ja turhauttavaa. Elämää. 

Pojat on äidinpoikia. Ne vaativat rintaa pidempään kuin tyttölapset.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 16:39"]

Miksi näihin aina tullaan vastaamaan, että meillä hihihihihiii tyttö on rämäpää ja leikkii autoilla ja poika on rauhallinen ja lukee kirjoja. :D hihihi :D:D

[/quote]

En minä ole huomannut täällä kenenkään hihitelleen. Ei kai siinä ole mitään yllättävää, että tällaisia esimerkkejä kerrotaan ketjuissa, joissa pohditaan sukupuolten välisiä eroja. Enemmän yllättyisin, jos kaikki kertoisivat vain "standardi"tarinoita. Totuus kun kuitenkin on, että eroja löytyy niin tytöissä kuin pojissakin, ja tottahan yksisilmäiset oletukset saavat monen sellaisen vanhemman kommentoimaan, joilla on "poikamainen" tyttö tai "tyttömäinen" poika.  

Onko siinä sitten sinusta jotain ärsyttävää?

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 18:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 16:39"]

Miksi näihin aina tullaan vastaamaan, että meillä hihihihihiii tyttö on rämäpää ja leikkii autoilla ja poika on rauhallinen ja lukee kirjoja. :D hihihi :D:D

[/quote]

En minä ole huomannut täällä kenenkään hihitelleen. Ei kai siinä ole mitään yllättävää, että tällaisia esimerkkejä kerrotaan ketjuissa, joissa pohditaan sukupuolten välisiä eroja. Enemmän yllättyisin, jos kaikki kertoisivat vain "standardi"tarinoita. Totuus kun kuitenkin on, että eroja löytyy niin tytöissä kuin pojissakin, ja tottahan yksisilmäiset oletukset saavat monen sellaisen vanhemman kommentoimaan, joilla on "poikamainen" tyttö tai "tyttömäinen" poika.  

Onko siinä sitten sinusta jotain ärsyttävää?

[/quote] On. Se että täällä niputetaan autoista pitävät tytöt poikamaisiksi ja kirjoista pitävä pojat tyttömäisiksi. Kaikki tämä yleistys! Aivan kuin keskustelijat olisivat 1800-luvulta.

Edelleen haluaisin tietää mitä ihmiset oikein toivovat toivoessaan jotain tiettyä sukupuolta?

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 18:03"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 17:55"]

Meillä poika ja kolme tyttöä, viides tulossa, sukupuolta emme tiedä.

Poikamme on esikoinen, nyt 7v ja niin ihana, että pakahdun ylpeydestä ja rakkaudesta.

Pojat ovat reippaita, iloisia, touhukkaita, osoittavat tunteensa suoraan, halaavat, pussaavat, tahtovat sinut mukaan pyöräilemään, jalkapalloon, sählyyn ja vaikka mihin hauskaan. Saat olla metsäretkillä, ihastella isoja autoja, ihmetellä ampiaisia, leipoa paljon pullataikinaa josta poikasi tekee jättipullia. Saat hymyn ja lahjaksi hienon kiven. Saat innokkaan apulaisen keittiöön yms ihanaa:) 

Voi, pojat ovat ihania:)

[/quote]

Ja kaikka tuota voi tehdä tyttöjenkin kanssa.

[/quote]

Kai nyt kolmen tytön äitinä tiedän mitä voin tehdä tyttöjen kanssa. Tässä nyt kuitenkin kysyttiin vain pojista. Oletko jotenkin katkera vai mikä elämässäsi on pielessä?

Minulla on kaksi mitä ihaninta poikaa, molemmat aika samanluontoisia: herkkiä, ajattelevaisia, puheliaita, hellyydenkipeitä ja ennenkaikkea hauskoja, nokkelia ja huumorintajuisia :D. Lähipiirissäni on paljon poikia, sanoisin, että 90 % kavereiden ja sukulaisten lapsista on poikia ja luonne-eroja on todella paljon, kaikenlaisia poikia löytyy laidasta laitaan, joten pojan äitinä olo voi olla hyvin erilaista.

Minulle henk.koht. oli siunaus tulla pojan äidiksi. Olen kokenut aika rankan lapsuuden väkivaltaisesta isästä johtuen ja miessukupuoli ei ole näyttänyt aina sitä parasta puoltaan, mutta omat poikani, ovat mitä kilteimpiä ja hyväsydämisimpiä. Olen konkreettisesti saanut nähdä, että miehet syntyvät ihan yhtä viattomina kuin kaikki tytötkin, miehissä ei ole mitään vikaa, minua julmasti kohdelleet miehet ovat todennäköisesti olleet yhtä viattomia kuin omat poikani, mutta elämä on kohdellut heitä huonosti. Poikalapset ja vielä se, että lähipiiriin on syntynyt niin paljon poikia, joita olen saanut läheltä seurata on parantanut haavojani. Me ihmiset olemme ihania sukupuolesta riippumatta. Poikieni myötä huomaan, että suhtaudun miehiin vähemmän varauksellisesti kuin ennen ja olen enemmän esim töiden kautta ystävystynyt miesten kanssa, ennen hakeuduin lähinnä naisseuraan.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 13:19"]

Vielä ei tiedä kumpi meille syntyy, mutta kun on kokemusta vain tytöistä, mahdollinen poikavauva jännittää. Tytöt suloisia vauvasta asti, varmasti pojat myös, mutta miellän itseni niin tyttöjen äidiksi että olisi mukava kuulla millaista on saada poikavauva? :) Etenkin, joilla ensin tyttöjä ja sitten poika, millä tavalla erosi?

[/quote]

Poika sulattaa äidin sydämen jo synnytyslaitoksella.

Lapsi on tietysti luonteeltaan juuri sellainen kuin on, sukupuolesta riippumatta.

Mutta poika on kyllä siitä kiva, että ainakin mies saa sen oman pojan, josta tietysti haaveilee. Naiset yleensä toivovat ainakin yhtä tyttöä ja miehet vastaavasti ainakin yhtä poikaa. Tai ainakin salaa mielessä toivotaan näin, vaikka ulospäin sanottaisiin, että ei sillä sukupuolella ole yhtään mitään merkitystä. :)

toivottavasti seuraavakin olisi poika niin leikkivät yhdessä :)