Lue keskustelun säännöt.
Ihminen jolla ei ole omistusasuntoa 40-vuotiaana
09.09.2006 |
on kyllä epäonnistunut elämässään jollain saralla.
Kommentit (18)
Milläs perusteella ap lajittelee ja säätää nämä asuntoasiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se joka maassa noin ole ja Suomessakin saisi muuttua asenteet ja HALVENTUA asuminen.
Itse ajattelin olla 40-vuotiaana velaton omistusasuja, mutta saapi nähdä miten elämä heittelee. Jos ei mitään kamalaa satu, pääsen kyllä helposti tavoitteeseeni. Olen jo kerran ollut velaton omistusasuja 24-vuotiaana, mutta yksiöstä piti päästä vähän isompaan. :-)
Minusta on ihan sama, mitä muut asiasta ajattelevat.
ole ratkaisevasti vaikuttanut jonkun yhteiskunnallisen epäkohdan poistamiseen, on kyllä epäonnistunut elämässään jollain lailla.
...nämä ovat arvovalintoja. jos omaisuuden kartuttaminen on arvo nro 1 niin sitten kai voi sanoa noin kuin ap sanoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
on kyllä epäonnistunut elämässään jollain saralla.
Ja asuu edullisesti vuokralla jonkun sukulaisen/tuttavan omistamassa asunnossa. Sellaisiakin on, eivätkä he ole mielestäni mitenkään epäonnistuneita.
Järjetöntä, että Suomessa arvostetaan noin paljon omistusasumista. Ja valitettavasti tuo typerä asenne näkyy myös asuntojen hinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla ei ole perintöä takataskussa, ei edes takaajia ja ihan omilla säästöillä ei nykyhinnoilla suurimmista kaupungeista asuntoa osteta. Etenkin jos vielä opiskella kituuttaa akateemisen tutkinnon ja pääsee työelämään vasta lähempänä 30 ikävuotta. Että realismia ap!
Vierailija:
on kyllä epäonnistunut elämässään jollain saralla.
Asumme ulkomailla, yli 200 m2 talossa meren rannalla. Työnantaja maksaa vuokran. Meillä on 2 autoa ja autonkuljettaja (hänellä kolmas auto), lapset käyvät yksityiskoulua (työnantaja maksaa), itse olen kotona, mies tienaa yli 100 000 e vuodessa (en tiedä tarkasti, miksi pitäisikään), meillä on molemmilla akateeminen loppututkinto, ja käteistä rahaa saisimme helposti irrotettua n. 300 000 - 400 000 e, jos olisi tarvetta... Ulkomailla metkustelemme 4-5 kertaa vuodessa (näistä ehkä kerran Suomessa, Lapissa laskettelemassa)...
Millähän saralla olemme elämässämme mielestäsi epäonnistuneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin, että tuollaiset kylmät arvot jyllää. Tuolla yhdessä toisessa ketjussa äiti kertoi pojastaan joka ei ole niin " välkky" kuin ihminen keskimäärin ja suri kamalasti, että miten käy opintojen.
MITÄÄN VÄLIÄ koulutuksellakaan loppujen lopuksi. Tärkeintä on, että on rehellinen ihminen, joka tekee töitä, jos siihen kykenee sen verran, että hengenpitimikseen ravintoa saa ja katon pään päälle. Ihmisen paremmuus ei ole titteleissä, oppiarvoissa ja cv:n pituudessa saati sitten vuosibonuksissa tai autojen lukumäärässä.
Tulee kova koulu vielä heille, jotka eivät ymmärrä, mikä ihmisyydessäon tärkeintä!
jos ei siinä iässä ole omistusasuntoa, siis velatonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
on kyllä epäonnistunut elämässään jollain saralla.Asumme ulkomailla, yli 200 m2 talossa meren rannalla. Työnantaja maksaa vuokran. Meillä on 2 autoa ja autonkuljettaja (hänellä kolmas auto), lapset käyvät yksityiskoulua (työnantaja maksaa), itse olen kotona, mies tienaa yli 100 000 e vuodessa (en tiedä tarkasti, miksi pitäisikään), meillä on molemmilla akateeminen loppututkinto, ja käteistä rahaa saisimme helposti irrotettua n. 300 000 - 400 000 e, jos olisi tarvetta... Ulkomailla metkustelemme 4-5 kertaa vuodessa (näistä ehkä kerran Suomessa, Lapissa laskettelemassa)...
Millähän saralla olemme elämässämme mielestäsi epäonnistuneet?
Kaikilla tämän palstan paskanpuhujilla on akateeminen loppututkinto ja miehen ammatti on DI. Ettekö parempaa keksi?
Vierailija:
kuin, että tuollaiset kylmät arvot jyllää. Tuolla yhdessä toisessa ketjussa äiti kertoi pojastaan joka ei ole niin " välkky" kuin ihminen keskimäärin ja suri kamalasti, että miten käy opintojen.MITÄÄN VÄLIÄ koulutuksellakaan loppujen lopuksi. Tärkeintä on, että on rehellinen ihminen, joka tekee töitä, jos siihen kykenee sen verran, että hengenpitimikseen ravintoa saa ja katon pään päälle. Ihmisen paremmuus ei ole titteleissä, oppiarvoissa ja cv:n pituudessa saati sitten vuosibonuksissa tai autojen lukumäärässä.
Tulee kova koulu vielä heille, jotka eivät ymmärrä, mikä ihmisyydessäon tärkeintä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
Vierailija:
on kyllä epäonnistunut elämässään jollain saralla.Asumme ulkomailla, yli 200 m2 talossa meren rannalla. Työnantaja maksaa vuokran. Meillä on 2 autoa ja autonkuljettaja (hänellä kolmas auto), lapset käyvät yksityiskoulua (työnantaja maksaa), itse olen kotona, mies tienaa yli 100 000 e vuodessa (en tiedä tarkasti, miksi pitäisikään), meillä on molemmilla akateeminen loppututkinto, ja käteistä rahaa saisimme helposti irrotettua n. 300 000 - 400 000 e, jos olisi tarvetta... Ulkomailla metkustelemme 4-5 kertaa vuodessa (näistä ehkä kerran Suomessa, Lapissa laskettelemassa)...
Millähän saralla olemme elämässämme mielestäsi epäonnistuneet?
Kaikilla tämän palstan paskanpuhujilla on akateeminen loppututkinto ja miehen ammatti on DI. Ettekö parempaa keksi?
Ollaan miehen kanssa nelikymppisiä akateemisisa insinöörejä, tienataan perkeleesti rahaa, mut asutaan Stadin yksiössä kontulassa ja juodaan tarjouskaljaa.
Vierailija:
MITÄÄN VÄLIÄ koulutuksellakaan loppujen lopuksi. Tärkeintä on, että on rehellinen ihminen, joka tekee töitä, jos siihen kykenee sen verran, että hengenpitimikseen ravintoa saa ja katon pään päälle. Ihmisen paremmuus ei ole titteleissä, oppiarvoissa ja cv:n pituudessa saati sitten vuosibonuksissa tai autojen lukumäärässä.
Lähetä ilmoitus asiattomasta viestistä:
Viesti ID: 8311817
Kirjoittaja: Vierailija
Otsikko: Ihminen jolla ei ole omistusasuntoa ...
taivaan portille.