Miksi kaikilla suomalaisilla naisilla pitää olla Kalevalakoru kaulassa?
aika monesta työpaikasta on kokemusta ja yleisin koru on joku Kalevalakoru. Hopeisena tietty.
Kommentit (103)
Melkein kaikilla kavereillani on joku kalevala-koru, yleensä vanamo tai sitten se sormus, jossa roikkuu sydän. Olen 23-vuotias
Miksi edes teet tämmöisiä aloituksia kun tiedät ettei se ole totta?
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 10:46"]Mä tiedän ja kyllä tekin tiedätte. Suomen tunnetuin korubrändi on helppo lahjavalinta, jos ei tiedä, mitä ostaa. Harva niitä koruja itse on itselleen hankkinut.
[/quote]
Ai, minä kyllä ostin itselleni
Pitääkö? Ei minulla ole, eikä tule.
Mulla on vain yksi kaulakoru, Carmen.Haluaisin siihen sen rannekorunkin. Sitten löytyy rannekoru Ikiturso tms. Mä tykkään, sieltä löytyy vaikka mitä tosi kivoja koruja. Tykkään myös Lappponia-koruista mutta ne on aika tyyriitä mun kukkarolle. Olen 38v ja tuon Carmen-korun sain 30-vuotiaana.
Ne alkuperäiset hautalöytöjen pohjalta tehdyt soljet ym. on aika hienoja, jos on sellainen emäntä- tai kuvisopettajatyyli. Uudemmat on parhaimmillaan pliisuja ja äidinkielenopettajamaisia (Vanamo) ja pahimmillaan suorastaan rumia (äitikääty).
Mutta varmaan ihan hyvä mid-price korumerkki niille, joilla on autona toyota ja kortonkina sulttaani, koska niin on aina ollut.
Guess korut on päljon tyylikkäänpiä ja nuorekkaampiKi
Minulla on useita Kalevala-koruja. Kaulakoruja, korviksia, vihkisormuksena myös. Kaikki kultaisia. Ei ihan voisi mid-price-koruiksi sanoa.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 10:55"]En pitäisi statussymbolina Kalevalaa, pikemminkin se on riittävän arvokas käyttökoru Glitterin strassien sijaan :D T: Vanhempi väki 44v
[/quote]
Riittävän arvokas käyttökoru, mutta ei kuitenkaan statussymboli arvokkuutensa puolesta?
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 11:22"]
Minulla on useita Kalevala-koruja. Kaulakoruja, korviksia, vihkisormuksena myös. Kaikki kultaisia. Ei ihan voisi mid-price-koruiksi sanoa.
[/quote]
Onko ne susta keskihintaa halvempia vai kalliimpia? Siis verrattuna koruihin, joissa on saman verran saman pitoisuuden jalometallia?
No, ei tietenkään pidä, eikä sitä edes kaikilla ole eli nyt suurentelet asiaa.
Kaleva-koroilla on kuitenkin pitkä elinkaari, sillä sitä valmistettiin jo 1930-luvulla ja se on ollut aina "muodissa", ajattomuudellaan. Nuoret ja vanhemmatkin käyttivät sitä 1930-luvulla ja vielä viime kesäkin teini toivoi sitä juuri rippilahjaki. Näyttää olevat taas suosittu teinien ja nuorten keskuudessa.
Ei ihme, jos se on naisten keskuudessa suosittu, sillä vain harva koruvalmista ja sarja on Suomessa tai koko maailmassa yltänyt vastaavaa kuin Kaleva-koru eli yli 80-vuoden ikään ja se on ajaton, laadukas ja kotimainen tuote ja se on avannut monelle suomalaiselle nuorelle suunnittelijalle ovet kansainväliseen muotoiluun, koska sitä osataan arvostaa myös maamme rajojen ulkopuolella, onhan se vientituote.
Kalevala-koruja on joka lähtöön,niin hinnan kuin tyylinkin puolesta. Itselläni pronssista,hopeista ja yksi kultainenkin. En pitäisi kultaista Talon sydän-riipusta mummomaisena enkä varsinkaan halpana. Pelkkä sydän yli 250€, ketju päälle. Yhtälailla pidän 50 senttiä maksanutta kirppislöytöä kuin tuotakin korua. Lempikorujani on kuitenkin Naisen ääni-riipus ja Vanamo-sarja sekä Maman Aurore -kaulakoru. Ei kylläkään mitään arkikoruja. Lahjaksi saatuja, ja siksikin tärkeitä minulle.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 10:43"]
Mulla ei ole eikä tule, liian mummomaista
[/quote]
hahahahaaa 16 alapeukkua! Osuiko suomalaisakkojen arkaan paikkaan?
"Mulla ei ole eikä tule, liian mummomaista
[/quote]
hahahahaaa 16 alapeukkua! Osuiko suomalaisakkojen arkaan paikkaan?"
Voisitko itse olevasi väärässä?
Mä en oikein ymmärrä, kun minä taas kyselen rippi-, ylioppilas-,joululahja toiveita koruista, niin lähes poikkeuksetta teinit ja nuoret toivovat kuitenkin näitä "mummokoruja" ja useilla heillä on ihan tarkkaan tiedossa mikä on korun nimi tai miltä se näyttää. Pitävät arkikoruina ja oman huomioni mukaan ovat suosittuja. Voiko se sittenkään sattua arkaan paikkaan?
Minä tykkään ja käytän usein. Niissä on suomalaisuutta ja perinteitä, niitä haluankin viestiä. Pronssisena tietysti.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 11:22"]
Minulla on useita Kalevala-koruja. Kaulakoruja, korviksia, vihkisormuksena myös. Kaikki kultaisia. Ei ihan voisi mid-price-koruiksi sanoa.
[/quote]
Onko ne susta keskihintaa halvempia vai kalliimpia? Siis verrattuna koruihin, joissa on saman verran saman pitoisuuden jalometallia?
[/quote] Kalliimpia. Uskon, että "nimi" maksaa. Koruni ovat tosin saatu jo aikaa sitten. Vanhin on kai jo 17 vuotta minulla ollut. Ja osa noista on myös sellaisia, joita ei enää edes saa.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 12:10"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 11:22"]
Minulla on useita Kalevala-koruja. Kaulakoruja, korviksia, vihkisormuksena myös. Kaikki kultaisia. Ei ihan voisi mid-price-koruiksi sanoa.
[/quote]
Onko ne susta keskihintaa halvempia vai kalliimpia? Siis verrattuna koruihin, joissa on saman verran saman pitoisuuden jalometallia?
[/quote] Kalliimpia. Uskon, että "nimi" maksaa. Koruni ovat tosin saatu jo aikaa sitten. Vanhin on kai jo 17 vuotta minulla ollut. Ja osa noista on myös sellaisia, joita ei enää edes saa.
[/quote]
On noista kalevalojen hinnoista kuitenin vielä aika pitkä matka oikeasti kalliisiin koruihin. Sanoisin siis että keskihintainen merkki, ei mikään cartier jos ei kultajousikaan. Mitä pahaa siinä on?
Vai että mummokoruja. :D Niin kai sitten. T: parikymppinen nainen joka rakastaa nimenomaan niitä historiakoruja. Olen niin iloinen, että juuri tuollaisia omantyylisiä koruja tehdään laadukkaista materiaaleista. Eikä tarvitse huolehtia että suosikkini poistuvat kaupoista ennen kuin olen riittävän varakas hankkimaan ne itselleni.
Vanhimmat soljet olen perinyt isoäidiltä, joitakin olen saanut lahjaksi ja joitakin olen ostanut ihan itse. Yhden riipuksen, juurikin sellaisen perinnekorun, aion vielä hankkia korostamaan karjalaisia juuriani. En käytä näitä koruja juurikaan arkisin, mutta juhla-asuuni ne kuuluvat.
Ei mulla ole. En edes pidä Kalevala koruista. Ne ei ole mun makuni mukaisia.