Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kamala isänpäivä
14.11.2021 |
Oma isäni on kuollut kun olen ollut pieni. Yleensä isänpäivänä en ole tuntenut erityisiä tuntemuksia, mutta nyt tänä isänpäivänä ja koko tällä viikolla on ollut jokseenkin raskasta ajatella isän kuolemaa ja sitä, että minulla ei ole melkeinpä koko elämäni aikana ollut isää. Olen itkenyt paljon tämän viikon aikana asian takia.
Miehelläni on lapsi eksänä kanssa, joka on jo useampaan otteeseen toivotellut isänpäivät ja tuonut lahjan lapsen tuodessa meille. Olin alunperin suunnitellut vieväni miehen ja lapsen tänään syömään tai kahville, huomioidakseni sitä, että miehelle isyys on tärkeä asia. Peruin suunnitelmani, sillä koen päivän liian raskaaksi itselleni. Mies on saanut lahjoja ja kortteja ja toivotuksia paljon, joten ajattelin että ei ole niin iso juttu jos nyt tänä isänpäivänä keskityn omaan suruuni ja vaikka ensi vuonna sitten huomioin erityisemmin miestä (vaikka meillä ei yhteisiä lapsia olekaan). En ollut kertonut miehelle mahdollisista suunnitelmista, joten hän ei tiedä, että ajatuksenani oli alunperin huomioida miestä ja hänen lastaan isänpäivänä.
Mies vietti eilen isänpäivää vanhempiensa luona, jonne en mennyt koska miehen kanssa oli ollut riitaa, jota mies ei suostunut sopimaan ennen hänen vanhemmilleen menoa, vaikka minulla oli kamala olo riidasta. En kehdannut lähteä hänen perheensä eteen masentuneena ja puhki-itketyillä silmillä. Tokaisipa vielä, että ei se häneltä ole pois että en mene sinne.
Saatiin eilen riita sovittua ja herättiin tähän päivään iloisesti. Koitin olla ajattelematta tätä päivää sen kummemmin, että en vaan itkisi koko päivää. Tänään oli tarkoitus jälleen mennä miehen vanhempien luo syömään ja hakemaan lapsi hoidosta heiltä, mutta ennen lähtöä mies aloitti jälleen kauhean riidan ja haukkui minut aivan pystyyn sen takia, että en ollut hoksannut toivottaa hänelle hyvää isänpäivää.
En ollut ymmärtänyt että se oli miehelle niin tärkeää kuulla minultakin isänpäivätoivotukset, mutta halusin itse vain unohtaa tämän päivän. Olen kuulemma p*rseestä, itsekäs ja en todellakaan sinut hänen isyyden kanssa, kun en vaan viitsinyt toivottaa isänpäivää. Että kyllä kaikki muut toivottaa, mutta en minä.
Kerroin että tämä päivä on minulle raskas, ei välittänyt siitä yhtään. Kun ei kuulemma edellisenäkään isänpäivänä ollut mitään ongelmaa niin tuskinpa nytkään on, kummasti se vaan nyt on heti raskasta kun meillä on riitaa. Ilmeisesti ajattelee että yritän kerätä sympatiapisteitä isän kuolemalla.
Mies paineli minut haukkuen yksin vanhempiensa luo. Kuulemma minullakin oli mahdollisuus lähteä jos nyt olisin heti samoin tein viskannut takin niskaan, mutta pyysin että oltaisiko voitu puhua asia nopeasti läpi ennen kuin lähdettäisiin, koska hänen puheet ja vähättely satuttavat. Ei kuulemma kiinnostanut puhua minun kanssa mistään ja paiskoi oven kiinni.
Nyt olen yksin kotona, sydän särkyneenä ja surun murtamana. Sätin itseäni siitä, että olisi pitänyt omankin surun yli tajuta ajatella miestä.
Mies on luultavasti koko päivän pois kotoa, sillä on nyt siellä vanhempiensa luona ja sen jälkeen menee vaihtamaan lapsen eksänsä kanssa. Voivat sitten yhdessä kahvitella isänpäivää, kuten joka viikonloppu. Toivottavasti miehelle jää hyvä fiilis tästä päivästä edes lapsensa ja eksänsä avulla. :(
Kommentit (44)
Miksi miehesi ei ns. saisi iloita omasta isänpäivästään?
Isänpäivä on myös isien muistopäivä, joten omasta itsesta kiinni, miten sitä viettää. Toki sitä saa velloa ja vatvoa, mutta ei pidä olettaa, että muutkaan ei iloitsisi tai että muutkin viettäisi vaan surupäivää. Useimmille kun isänpäivä on iloinen tapahtuma.
Itse olen viettänyt isänpäivät ilman isää ekaluokkalaisesta asti, mutta ei olisi tullut koskaan mieleenkään viettää mitään itkupäivää isänpäivänä. Varsinkaan oman perheen ja omien lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että. Itse voit tehdä mitä tykkäät, mutta anna nyt herranjestas toisten juhlia iloisin mielin. Ei se muiden syytä ole, että sinulla ei ole isää.
Minä minä minä… Tänään on isänpäivä. Ei sinun päiväsi. Voisit astua syrjään omien murheidesi kanssa ja antaa isän nauttia hänelle kuuluvasta päivästä lastensa kanssa.
Sinä se jaksat keksiä näitä satuja. Tylsä tyyli kirjoittaa, saatanan jankutusta.
On muuten lapselle todella kaameaa, jos perheessä joku itkee isänpäivänä ja mököttää koko päivän. Isäpuoleni harrasti tätä vuosikausia, itki vuosia sitten kuollutta isäänsä koko isänpäivän, mutjotti, paiskoi ovia ja tiuski kaikille. Tosi kivat isänpäivät siellä, kun yksi märisi koko ajan, että ei tässä ole mitään juhlimista ja koko päivä on yhtä helvettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeps. Todella toivon, että miehelle jää päivästä hyvä fiilis edes lapsen ja eksän avulla. Isänpäivä on hänelle kuitenkin juhlapäivä. Onneksi lapsi sen taitaa ymmärtää, eksä myös.
Vuoden paskin päivä.
Kerään itseni sen verran, että pystyn soittamaan "isän"päiväpuhelun.
Jätti lastenkotiin 7- vuotiaana.
Vain itseään aina ajatellut juoppo. Nyt yrittää esittää katuvaa. Ei uppoa.
M42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ongelma on se, että muut juhlii isänpäivää?
Voiiii jestas.
Taitaa miehelle ottaa koville oma isyys erosta johtuen. Miksi muutenkaan mies reagoisi noin ymmärtämättömästi tilanteeseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitusta ei sitten yhtään tiiviimmäksi saanut? Koko farssi olisi muutenkin taputeltu sillä jo alkuunsa, että olisit toivottanut hyvää isänpäivää ja pyytänyt, että voisitko viettää muutoin päivän yksinomaan omaa isääsi muistellen, itseksesi. Vaatii erityistä WaltteriTorikkuutta, että saa noista aineksista ei vain yksi, vaan kaksi riitaa aikaiseksi noin lyhyessä ajassa.
Minusta ainakin on päinvastoin ihanaa juhlia isänpäivää oman miehen ja lasten kanssa, vaikka isäni onkin kuollut. Toivotellaan miehelle hyvää isänpäivää, syödään ja herkutellaan.
Reilu viikon päästä on taas isäni itsemurhan vuosipäivä, mutta en ole senkään koskaan kokenut latistavan isänpäivän tunnelmaa. Ennemminkin tuntuu, että osaa arvostaa elämää ja sen hetkiä vieläkin enemmän. Omaa isää muistelen isänpäivänä katselemalla valokuvia ja muistelemalla kivoja juttuja hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Y H Y Y Y. ON NIIN KAMALAN ITKUINEN JA PAHA OLO KUN ISÄNPÄIVÄ ON PILALLA EKAÄN TAKIA Y H Y Y Y Y Y😩😫😭
Ap
Tämä on ensimmäinen niistä sadoista samantyylisistä tänne postatuista viesteistä jonka kanssa olen 100 % samaa mieltä. Juu, en ymmärrä aloittajaa ollenkaan. On tässä traumoja ja menetyksiä itse kullakin mutta normaali ihminen pääsee niistä yli.
Ap. Olet toiminut erikoisesti. Tänään on isänpäivä, ei isättömien ruikutuspäivä. Muista nyt. Miehet eivät halua keskustella riidoista. Ota miestä kaulasta kiinni ja sano, anteeksi.
Riitelettekö paljonkin? Molemmat kuulostatte melkoisilta ammattiloukkaantujilta. Mahtaa olla raskasta kun kärpäsestä pitää tehdä härkänen. Huonoa käytöstä molemmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi isättömät usein tekee itsestään numeron isänpäivänä. Eihän se heidän päivänsä ole, vaan isien.
Vierailija kirjoitti:
Riitelettekö paljonkin? Molemmat kuulostatte melkoisilta ammattiloukkaantujilta. Mahtaa olla raskasta kun kärpäsestä pitää tehdä härkänen. Huonoa käytöstä molemmilta.
Niin, ja jatkan vielä. Minäkin käyn terapiassa ja isäni teki itsemurhan kun olin teini. Ei silti tulisi mieleenkään pilata mieheni isänpäivää. Hän kävi porukoillaan, minä olin kotona. Yleensä menen mukaan mutta nyt väsytti.
Miksi mun provot haukutaan lyttyyn mutta tämmöset saa kukoistaa?
Vierailija kirjoitti:
Outoja olette.
Ainoat oudot tässä on Apn mies ja sinä. Aplle voimia. <3
Jos olisin Ap, niin olisin sanonut miehelle että tämä oli sitten tässä ja alkanut pakkailemaan muuttokamoja. En siedä haukkumista enkä lyttäämistä missään muodossa ja tuollainen käytös on merkki empatiakyvyn puutteesta ja itsekkyydestä. Olen täysin aloittajan puolella ja tuli paha mieli.
Mies ei ole sinun isäsi, joten en ymmärrä miksi sinun pitäisi onnitella häntä? En saa koko jutusta oikein kiinni, paitsi että olet surullinen - ja se on ihan ok.
Alue: Aihe vapaa
Yritä ignoorata loukkaavat idioottikommentit. Sinulla on oikeus viettää tämä päivä miten parhaalta tuntuu/mihin kykenet. Vaikka vällyjen välissä värjöttäen, ei pitäisi olla keltään pois. Ja miehesi voisi miettiä aikuistumista ja kaivaa napanöyhdät silmistään, jahka omalta isänpäiväinnoltaan ja sukuloinniltaan joutaa...? ;) Oma ukkoni (meilläkään ei yhteisiä lapsia) lähinnä vaivaantuu jos muistan häntä isänpäivänä, mutisee ettei hän ole isäni. XD
Tsemppiä teille yhteiseloon ja sinulle henk.kuntoutumiseen, toivottavasti ajan myötä helpottaa ja tämäkin päivä olisi "vain" päivä muiden joukossa. :)