Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kun isä ei kykene antamaan rakkautta lapselle, toimiiko hän oikein...
01.02.2015 |
(a) lähtiessään pois perheensä luota
vai
(c) jäädessään perheeseen kantamaan vastuuta?
Tilanteessa mies on siis etäinen, tuskaisen ahdistunut, kärsimätön, syvällisesti tyytymätön perhe-elämään ja emotionaalisesti kylmä. Isälliset tunteet lasta kohtaan eivät ole heränneet yrityksistä huolimatta, ja kaikki ovat onnettomia.
Kumpi on oikein?
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 02:18"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:58"] [quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:56"]Vaihtoehtona ei siis ollut avun hakeminen. Se kortti on jo katsottu. -ap [/quote] En ihan tajunnut. Mitä mahdat tarkottaa? [/quote] Että tätä dilemmaa ei voi kiertää antamalla sellaisen ei-vastauksen kuin "hanki apua" tai "opettele rakastamaan lasta". Kysymys olettaa, että syvällisetkään itsetutkiskelut ja psykologin apu eivät ole herättäneet kiintymystä lasta kohtaan eivätkä lievittäneet miehen ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita. Tässä vaiheessa on päätettävä: jäädäkö vai lähteäkö? -ap [/quote] En tiedä onko mulla joku sunnuntaimode päällä vai kirjotatko/käytätkö sanavalintoja todella hassusti. :D
[/quote]
Mikä tuossa on hassua? :D Myönnän, että ei-vastaus on anglismi ("non-answer"). -ap
b) koska muuten lasten hoito jää vain äidille. Eivät ne isät ennenkään rakkautta antaneet ja ihan hyvin pärjättiin. Riittää kunhan tuo leipää pöytään tai on muuten hyödyllinen.
Ei kumpikaan.
Avun hakeminen on oikein.
Terveisin tyttö, jonka isä oli osan lapsuudestan juuri tuollainen (koska masentunut). Hän haki apua ja löysi harrastuksen, minkä avulla voitti tunnekylmyyden. Mun lapsuutta se ei enää auttanut, pikkusisarusten kylläkin. Ja avioliiton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:29"]
Ei kumpikaan. Avun hakeminen on oikein. Terveisin tyttö, jonka isä oli osan lapsuudestan juuri tuollainen (koska masentunut). Hän haki apua ja löysi harrastuksen, minkä avulla voitti tunnekylmyyden. Mun lapsuutta se ei enää auttanut, pikkusisarusten kylläkin. Ja avioliiton.
[/quote]
Rakkautta ei valitettavasti voi pakottaa. -ap
Jos on pakko lähteä, niin sen verran pitäisi lasta ja entistä vaimoa kunnioittaa ettei heti rehentelisi uuden naisen kanssa julkisesti.
T. 27v nainen jonka isä lähti toisen naisen matkaan kun olin 8v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ainakaan saa niin vaan luovuttaa ja mennä pettämään vaimoa ja sit hylätä koko perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:33"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:29"]
Ei kumpikaan. Avun hakeminen on oikein. Terveisin tyttö, jonka isä oli osan lapsuudestan juuri tuollainen (koska masentunut). Hän haki apua ja löysi harrastuksen, minkä avulla voitti tunnekylmyyden. Mun lapsuutta se ei enää auttanut, pikkusisarusten kylläkin. Ja avioliiton.
[/quote]
Rakkautta ei valitettavasti voi pakottaa. -ap
[/quote]
Tää on kieltämättä kinkkinen. Mun vanhemmat kuitenkin osoittivat sen, että täysin rakkaudettoman ja avioeron partaalla olevan liiton voi pelastaa. Lähinnä äitiltä se vaati todella paljon -päätti osoittaa kunnioitusta, palvella ja rakastaa isää vaikkei saanut hetkeen vastakaikua. Perseestähän se oli mutta työn tulos korvaamaton.
Vaihtoehtona ei siis ollut avun hakeminen. Se kortti on jo katsottu. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:56"]Vaihtoehtona ei siis ollut avun hakeminen. Se kortti on jo katsottu. -ap
[/quote]
En ihan tajunnut. Mitä mahdat tarkottaa?
Kuulostaapa jotenkin tutulta tarinalta, melko samalta mitä palstoilla vatvottiin muutama päivä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen lapsi on? Vauva (eli mies on ehkä vasta kasvamassa isäksi) vai jo isompi (isäksi kasvamiseen on ollut jo reilusti aikaa)?
Ei se itsestään synny, vaan siihen lapseen tutustuu ja sen kanssa oppii olemaan vain ja ainoastaan ajan kanssa. Ekat 4 vuotta menee ihan normaalistikin opetellessa ja siinä one uhmat yms vaiheet joiden läpi voi olla vaikea nähdä lapsen omaa persoonallisuutta.
Toisaalta on suunnatonta laiskuutta ja munattomuutta vaan lähteä kun ei vaan omasta mielestään osaa olla niinku pitäis = eli kuten olettaa muiden odottavan. Jokaisen pitää itse löytää se oma tapansa ja kestää se, ettei siitä saa kiitosta.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:56"]Vaihtoehtona ei siis ollut avun hakeminen. Se kortti on jo katsottu. -ap
[/quote]
Oletko ajatellut itse tehdä asialle jotain? Koitappa muutaman viikon ajan osoittaa kunnioitusta ja rakkautta miehellesi. Lupaan että huomaat muutoksen.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 01:03"]
Minkä ikäinen lapsi on? Vauva (eli mies on ehkä vasta kasvamassa isäksi) vai jo isompi (isäksi kasvamiseen on ollut jo reilusti aikaa)?
[/quote]
Kohta kolmivuotias. -ap
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:58"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:56"]Vaihtoehtona ei siis ollut avun hakeminen. Se kortti on jo katsottu. -ap [/quote] En ihan tajunnut. Mitä mahdat tarkottaa?
[/quote]
Että tätä dilemmaa ei voi kiertää antamalla sellaisen ei-vastauksen kuin "hanki apua" tai "opettele rakastamaan lasta". Kysymys olettaa, että syvällisetkään itsetutkiskelut ja psykologin apu eivät ole herättäneet kiintymystä lasta kohtaan eivätkä lievittäneet miehen ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita. Tässä vaiheessa on päätettävä: jäädäkö vai lähteäkö? -ap
Kannattaa jäädä. Kun lapsi kasvaa voi heidän suhteensa muuttua järkeväksi toveruudeksi sentään. Nythän lapsi on ehkä miehen mielestä vain rasittava avuton passattava riesa. (Kamalaa sinänsä, jos ajattelee noin)
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 02:18"][quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:58"]
[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 00:56"]Vaihtoehtona ei siis ollut avun hakeminen. Se kortti on jo katsottu. -ap [/quote] En ihan tajunnut. Mitä mahdat tarkottaa?
[/quote]
Että tätä dilemmaa ei voi kiertää antamalla sellaisen ei-vastauksen kuin "hanki apua" tai "opettele rakastamaan lasta". Kysymys olettaa, että syvällisetkään itsetutkiskelut ja psykologin apu eivät ole herättäneet kiintymystä lasta kohtaan eivätkä lievittäneet miehen ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita. Tässä vaiheessa on päätettävä: jäädäkö vai lähteäkö? -ap
[/quote]
En tiedä onko mulla joku sunnuntaimode päällä vai kirjotatko/käytätkö sanavalintoja todella hassusti. :D