Onko Suomessa siis todellakin suomea äidinkielekseen puhuvia ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on HANKIAINEN?
Työkaverini ei kuulemma ole hankiaisesta koskaan kuullutkaan... en ymmärrä.
Kommentit (76)
Ihme snobbailua ap:lta. Sinulla se vasta pieni maailmankuva onkin, jos kuvittelet, että sinun sanavarastosi on jotenkin erityinen. Luultavasti monet muut tietävät sanoja, joita sinä et, mutta eivät käytä tuota minään snobbailukeinona eivätkä pidä sitä merkkinä paremmuudesta.
En ole kuullut eikä kuulosta miltään.
No tammikuussahan tästä jo keskusteltiin: https://www.vauva.fi/keskustelu/4012984/onko-suomessa-todellakin-ihmisi…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuten pyytäkö Savossa rahkaa, jos haluatte sitä elintarviketta...
No mitäs se siellä sitten on ?
Kun haava alkaa parantumaan, sen päälle tulee ensimmäisenä rahka. Sitten se irtoaa kun uusi iho on rahkan alla valmis.
Kioskilla rahkaa pyytäessä saa kyllä ihan sitä maitotuoterahkaa.
Haavan päälle tulee rupi
Eli rahka 😄
Hankiainen kuulostaa joltain tontun tapaiselta, joka asuu lumihangessa.
En ole kuullut t. Etelä-Suomen asukas
Onko sinulla ketään, jonka kanssa ihmetellä tätäkin asiaa?
Ovatko tämän palstan vakikirjoittajat ihmisiä, joilla ei ole enää ihmissuhteita?
Hankiainen = Viinalle haiseva vanhempi mieshenkilö, joka nukkuu lumihangessa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö kaikki murresanat tietää. Usein sana selviää asiayhteydestä tai voi kysyä. Tietääkö ap kaikki sanat?
Klassinen esimerkki: kun ruoka on tuimaa, mitä se on?
Riippuu mistäpäin suomea olet. Se on joko suolatonta tai liian suolaista.
Niinpä. Täällä Hgissä kukaan ei kutsu ruokaa tuimaksi, vaan sitä sanaa käytetään kuvaamaan vihaista ilmettä. Olisin arvannut, että on kyse liian mausteisesta ruuasta.
Vierailija kirjoitti:
Hankiainen = Viinalle haiseva vanhempi mieshenkilö, joka nukkuu lumihangessa.
Tää on kyllä jo kalmo. Ainakin jos pidempään nukkuu.
Hankiainen lienee saman alueen puhetta kuin vanna ja korvo.
Tiesin hankiaisen edellisestä samanlaisesta aloituksestasi ehkä viime keväältä.
Ensinnäkin, miksi tämä aihe on täällä taas ja toiseksi, miksi minä muistan tällaisen mitättömän, mutta jokseenkin rasittavan aloituksen viime keväältä.
Työsi lienee tehty ja sana hankiainen saatettu taas jonkun tietoon.
Lumihanki eli lumikerros. Yleensä tarkoittaa kokonaan maan pinnan peittävää lumikerrosta. Täälläpäin lumihangeksi kutsutaan varsin syvää lumikerrosta eli ainakin nilkkoihin tai monien mielestä jopa lähelle polviin yltävää.
Hankiainen on kovaksi jäätynyt tarpeeksi paksu lumikerroksen pinta, joka jaksaa kannatella ihmistä. Oikein miellyttävää ulkoilla silloin varsinkin metsissä, koska se on helpompaa kuin kesällä tasaisen pinnan ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
porstua on yleensä ensimmäinen ns. suljettu tila ulko-oven jälkeen, kylmä (=ei lämmitystä) sellainen. Näitä yleensä näkee rintamamiestaloissa. Sen jälkeen yleensä on porraseteinen (josta menee portaat yläkertaan) ja porraseteisestä pääsee varsinaiseen eteiseen.
Minä olen tottunut puhumaan ulkoeteisestä, mutta en tiedä onko kyseessä nyt porraseteinen vai porstua. :D Lapsuudenkoti oli rintamamiestalo, jossa oli juuri tällainen suljettu kylmä tila, josta meni ovet yläkertaan ja keskikerrokseen, joista jälkimmäisessä oli sitten se varsinainen eteinen jonne jätettiin kengät ja takit. Kesällä tuo tila oli kiva, äiti piti siellä paljon kukkia, mutta talvella oli inhottavaa juosta suihkun jälkeen tukka märkänä yläkertaan kylmän eteisen läpi.
Tuli mieleen tämä keskustelu, kun kävin lenkkeilemässä lumisessa metsässä ja täytyi varoa kantoja ja kiviä hangen alla. Hankiaisella ei ole kyllä tullut käveltyä vuosikausiin. Te jotka näytätte sanaa hankikanto, sanotteko kävelleenne hankikannolla?
Nimenomaan keväällä jolloin on päivällä ollut plussakeli ja yöllä pakkasta joka on kostean lumenpinnan jädyttänyt yö aikana.