Onko Suomessa siis todellakin suomea äidinkielekseen puhuvia ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on HANKIAINEN?
Työkaverini ei kuulemma ole hankiaisesta koskaan kuullutkaan... en ymmärrä.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Meillä se sana on kantohanki.
Hankiaisesta tulee mieleen kontiainen tms.
Mulle tulee kantohangesta mieleen hanki, jonka alla on kantoja. 😄
Oletteko kuulleet sanaa kekki?
(ei sukunimenä).
Vierailija kirjoitti:
Meillä se sana on kantohanki.
Hankiaisesta tulee mieleen kontiainen tms.
Hankiainen voisi olla itäsuomalainen sukunimi kuten Hartikainen.
Hankiainen on pyy. Tulee siitä kun talvisin pyy kaivautuu hangen alle.
Jos kantava hanki on hankiainen, niin onko kantava jää sitten jäähiäinen?
Tiedän mikä hankiainen on, mutta olen kuullut sitä käytettävän puheessa monikossa.
"Mennään ulos kun on niin hienot hankiaiset"
Vierailija kirjoitti:
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
Mikä on veranta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
Mikä on veranta?
Esimerkiksi kesämökillä tai omakotitalossa voi olla veranta eli kuisti. Se on hiukan maan yläpuolella oleva katon suojaama ulkoilmassa oleva talon etuosa, jossa voi olla kevyt aita tai poikkipuu. Siinä voi olla tuolikin istumista varten riippuen verannan koosta.
En ole ikinä kuullut tuollaisesta sanasta. Eikö ap tajunnut kyseessä olevan murresana joka ei todellakaan ole käytössä koko Suomessa. Itse olen Etelä-Pohjanmaalla eikä täällä tuollaista sanaa käytetä.
Osaako ap kaikki Suomen murteet? En mäkään tiedä kaikkia oman murteeni sanoja koska murteet on hävinneet ja sanoja katoaa yleisestä käytöstä.
Vai tietääkö ap seuraavien sanojen merkityksen?
-Tinttailla
-Pömppä
-Sopeva
-Pua
-Joppari
-Lesta (ei lestadiolainen)
-Mamma sanan merkitys Etelä-Pohjanmaalla
-Momma
-Hantuuki
-Kaffeli
-Tanttu
-Lavitta
-Neulotaanko vai kudotaanko EP:llä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
Mikä on veranta?
Vastaan itselleni eli kuisti
Muutama vuosi sitten kiersi juttu opettajasta, joka pyysi lapsia piirtämään jonkun niistä joululauluista, joita koulussa oli laulettu. Opettaja tiesi heti, mikä piirustus kuvasi mitäkin laulua.
Sitten tuli piirustus, jossa poika ja tyttö seisoivat hakkuuaukiolla. Eipä ope keksinyt laulua. Pakko oli piirtäjän kertoa, että siinähän ovat Taavetti ja Tiina, jotka nousivat kannoille.
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten kiersi juttu opettajasta, joka pyysi lapsia piirtämään jonkun niistä joululauluista, joita koulussa oli laulettu. Opettaja tiesi heti, mikä piirustus kuvasi mitäkin laulua.
Sitten tuli piirustus, jossa poika ja tyttö seisoivat hakkuuaukiolla. Eipä ope keksinyt laulua. Pakko oli piirtäjän kertoa, että siinähän ovat Taavetti ja Tiina, jotka nousivat kannoille.
Yksi parhaista jutuista!
Pitäisikö kaikki murresanat tietää. Usein sana selviää asiayhteydestä tai voi kysyä. Tietääkö ap kaikki sanat?
Klassinen esimerkki: kun ruoka on tuimaa, mitä se on?
Riippuu mistäpäin suomea olet. Se on joko suolatonta tai liian suolaista.
Eri alueilla on varmasti sanoja, joista jossain itä-suomessa ei ole edes kuultu ja vastaavasti me ei heidän loitsujaan... Itsellä käytössä ihan yleisesti, ranstakka,syhveli,hantuuki, pöröttää, kokki, räivä, holovata, huhhuilla, junttura, pitää jöötä, kanahka, karteeni, kyrsä, Vuskaus, syynäys, räpellys, ruppeema, yms. Moniko tietää - ja ei luntata!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuten pyytäkö Savossa rahkaa, jos haluatte sitä elintarviketta...
No mitäs se siellä sitten on ?
Kun haava alkaa parantumaan, sen päälle tulee ensimmäisenä rahka. Sitten se irtoaa kun uusi iho on rahkan alla valmis.
Kioskilla rahkaa pyytäessä saa kyllä ihan sitä maitotuoterahkaa.
Haavan päälle tulee rupi
En ole ikinä kuullut tuollaisesta sanasta. Eikö ap tajunnut kyseessä olevan murresana joka ei todellakaan ole käytössä koko Suomessa. Itse olen Etelä-Pohjanmaalla eikä täällä tuollaista sanaa käytetä.
Osaako ap kaikki Suomen murteet? En mäkään tiedä kaikkia oman murteeni sanoja koska murteet on hävinneet ja sanoja katoaa yleisestä käytöstä.
Vai tietääkö ap seuraavien sanojen merkityksen?
-Tinttailla
-Pömppä
pömppää en tiedä, pomppa on jossain takki
pömppämaha taas on mahakumpu, jolloin pömppä on kumpu
-Sopeva
-Pua
-Joppari
-Lesta (ei lestadiolainen)
-Mamma sanan merkitys Etelä-Pohjanmaalla
-Momma
-Hantuuki
savossa osa sanoo käsipyyhettä hantuukiksi (tulee ruotsista)
-Kaffeli
kahveli on haarukka savossa, tuokin tulee ruotsista
-Tanttu
-Lavitta
-Neulotaanko vai kudotaanko EP:llä?
Savossa neulotaan esim. sukat ja kudotaan kangaspuilla
-eri Pohjois-Savosta.
Kerro vastaukset :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuten pyytäkö Savossa rahkaa, jos haluatte sitä elintarviketta...
No mitäs se siellä sitten on ?
Kun haava alkaa parantumaan, sen päälle tulee ensimmäisenä rahka. Sitten se irtoaa kun uusi iho on rahkan alla valmis.
Kioskilla rahkaa pyytäessä saa kyllä ihan sitä maitotuoterahkaa.
Haavan päälle tulee rupi
Mulle on tullut siihen aina rahka :)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä, jotka eivät tunne itselleen vieraiden murteiden ilmaisuja. Vai osaatko sinä ap, kaikkia suomen murteita sujuvasti? Taidat luulla, että sinun käyttämäsi murre on kaikkien käyttämää yleiskieltä. Hankiainen sanaa käytetään mm. Etelä-Karjalassa. Jyväskylän seudulla käytetään sanaa kerste, joka taas on muualla Suomessa melko tuntematon.
Olen paljasjalkainen jyväskyläläinen enkä ole koskaan kuullut sanaa kerste. Hankikanto on ainoa termi jota tästä ilmiöstä olen kuullut sanottavan.
Kun haava alkaa parantumaan, sen päälle tulee ensimmäisenä rahka. Sitten se irtoaa kun uusi iho on rahkan alla valmis.
Kioskilla rahkaa pyytäessä saa kyllä ihan sitä maitotuoterahkaa.