Lue keskustelun säännöt.
Onko Suomessa siis todellakin suomea äidinkielekseen puhuvia ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on HANKIAINEN?
13.11.2021 |
Työkaverini ei kuulemma ole hankiaisesta koskaan kuullutkaan... en ymmärrä.
Kommentit (76)
Mikkelissä ja muualla etelä-savossa se on hankikanto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
En minä tiennyt myöskään, mikä vanhemmissa piirretyissä muumeissa on vaapukkamehu.
No, myöhemmin selvisi, että vadelmia.
Vierailija kirjoitti:
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
Porstuaa vastaavin sana on eteinen. Sillä erotuksella, että porstua on vain tietyn mallisissa (vanhoissa) omakotitaloissa. Vilpola taasen on saunan terassi tms. paikka, jonne mennään saunan jälkeen vilvoittelemaan. Näin ainakin tämä hämäläis-karjalais-taustainen nainen ne tuntee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koen, että se on talvella ilmaantuva tietynlainen hyttynen.
Turussa tai Tampereella ei liity lumeen.
Murteit on erilaisia. Minulle on epäselvää myös, mikä on porstua tai vilpola.
Ovatko nuo veranta vai eteinen normaalissa Suomen kielessä?
porstua on yleensä ensimmäinen ns. suljettu tila ulko-oven jälkeen, kylmä (=ei lämmitystä) sellainen. Näitä yleensä näkee rintamamiestaloissa. Sen jälkeen yleensä on porraseteinen (josta menee portaat yläkertaan) ja porraseteisestä pääsee varsinaiseen eteiseen.
Ja vaikka kuinka paikkakunnalla käytettäsiin termiä hankiainen (jota täällä ei missään tilanteessa käytetä, se on hankikanto), niin viimeisten 20 vuoden aikana sitä sanaa ei juurikaan olisi kuullut, koska ei ole ollut hankikantoa. Se, että hanki kantaa, edellyttää sitä, että a)on lunta b)on jonkin aikaa lauhaa, jotta lumen pinta sohjoontuu/sulaa ja c) tulee kova pakkanen, jotta hangen päälle muodostuu riittävän paksu jäinen kerros, jonka kantaa ihmistä.
Ennen tätä tapahtui keväisin, kun päivällä aurinko lämmitti ja öisin kirkkaan taivaan ansiosta pakkasta oli reippaasti. Hankikannon aikaan pystyi ajamaan pyörällä kouluun peltojen poikki, lyhensi matkaa huomattavasti.
Omat lapseni eivät ole koskaan voineet samaa tehdä, vaikka asun edelleen samalla kylällä. Viimeksi kunnon hankikanto on ollut 2000-luvun alussa, jolloin lenkkeilin koiran ja lastenvaunojen kanssa tuolla pelloilla - vaunuissa oli jalakset, niin oli hienoa mennä siellä kantavan hangen päällä.
Ilmastonmuutos aiheuttaa siis kielen köyhtymistä?
No, ainakin on hengenköyhyyttä olla ymmärtämättä sitä, että eri alueilla ja eri aikakausina käytetään eri sanoja, ja voi olla, että jotain ei kertakaikkiaan ole olemassakaan. Miksi käyttää jotain sanaa hankikannolle, jos sitä ei ole koskaan kokenut?
Hankiainen on täkäläisittäin se pieni hyttynen, joka ilmestyy keväthangille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä opin sanan hankiainen AV:lta viime vuonna, kun ap teki saman aloituksen. Täällä ilmiötä kutsutaan nimellä hankikanto tai ruotsalaisittain skare.
Mammapalstalta opin myös sen, että ”tuima” tarkottaa eri puolilla Suomea eri asiaa, ja että jossain kutsutaan lasten ammetta nimityksellä ”punkka”, joka meillä päin on nukkumapaikka.
No mikä se sitten on? Joku torakka vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on itäsuomalainen nimitys, ei sitä lännessä tunnetta.
Hassua olettaa, että oman alueen sanat olisivat koko Suomessa käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää muuten pyytäkö Savossa rahkaa, jos haluatte sitä elintarviketta...
Kyllähän tässä ketjussakin sentään moni näyttää tietävän sen.
(....paitsi tietysti nuo 'kansainväliset ' omg & nevö hööd '-tyypit)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää muuten pyytäkö Savossa rahkaa, jos haluatte sitä elintarviketta...
No mitäs se siellä sitten on ?
Tuskin sinäkään AP tunnet kaikkia murre- ja slangisanoja.
Ihan normaalia, ettei tuota tiedä. Ei ole mikään arkikielessä käytettävä sana, eikä kirjallisuudessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin sinäkään AP tunnet kaikkia murre- ja slangisanoja.
Ihan normaalia, ettei tuota tiedä. Ei ole mikään arkikielessä käytettävä sana, eikä kirjallisuudessakaan.
Ja toistahan ne on nykyään talvetkin, kuin silloin ennenvanhaan(...kun niitä vielä oli.)
En ole kuullut, vaikka olen lukenut jokaisena elämäni päivänä kirjallisuutta siitä lähtien kun lukemaan opin.
Opin verskojenkin merkityksen vasta pari vuotta sitten täällä. Tiedätkös ap mikä on verska/verskat?
Ap taitaa olla pikkasen jumissa omaan pikku murrealueeseensa.
Hankikanto se meillä oli. En paljasjalkaisena jyväskyläläisenä myöskään tunnista tuota "kerste"-sanaa. Asuin lapsuuteni metsien keskellä, eli ei ollut peltoaukeita/isoja järviä ihan lähellä, joissa tuo hankikanto näyttäytyy parhaimmillaan. En muista kutsuttiinko ilmiötä lapsuudessani edes millään nimellä, lumi oli vain tietynlaista joskus, mutta hankikantona sen nyt aikuisena kyllä tunnen.
Murteet ovat tosi mielenkiintoinen juttuja ja melkein harmittaa, että isoimmat erot ovat jo aikaa sitten karisseet pois. Yksittäisiä sanoja on enää jäljellä. 100 vuotta sitten murteet olivat sellaisia, että saattoi todella olla vaikeuksia ymmärtää samaa kieltä eri alueella. Ihmiset ovat liikkuneet ja murteet sekoittuneet toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajalla sille oli toinen nimi.
Mikä se on? Minä olen kuullut vain hankiaisen.
Yleiskielessä tämä hankiainen tunnetaan nimellä hankikanto. Jokainen tuon ilmiön tuntee. Sana vain ei ole tuttu kuin tietyllä alueella asuville, koska hankiainen on murresana.
t. eri