Lue keskustelun säännöt.
Savustetaanko suomalaisilla työpaikoilla työntekijöitä ulos? Tapahtuuko tätä?
ElliIhmeissan1
13.11.2021 |
Eli tiedätkö savustetaanko suomalaisilla työpaikoilla työntekijöitä ulos, jos työntekijästä ei pidetä jostain syystä? Tapahtuuko tätä Suomessa?
Jos tätä vielä tapahtuu niin en ymmärrä miten sitä voidaan perustella.
Kommentit (175)
Kyllä vaan, minut savustettiin ulos kun toin esiin esimieheni jatkuvan epäasiallisen käytöksen, kiusaamisen. Se oli virhe, koska lopulta minut painostettiin irtisanoutumaan - toki vaadin kunnon korvauksen. Työni tein hyvin ja olin kaikille asiallinen. Esimies koki jostain syystä minut uhkaksi (sain kehuja johdolta ja hallitukselta). Joten off we go. Esimies aloitti aivan moraalittoman mustamaalauksen, ja valehteli naama pokerilla. En asiaa melkein uskonut, kun mielestäni toiminta ei ollut terveen ihmisen toimintaa. Ylin johto sai tietää lähdöstäni vasta kun avaimet oli luovutettu ja sopimus allekirjoitettu. Vielä 3 v myöhemminkään en ymmärrä mitä tapahtui. En muista ajasta yksityiskohtia. Vain kuukausien pahan olon.
Kyseessä oli iso terveydenalan pörssiyhtiö, joka julistaa yritysvastuuta. Samaa on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Minulle koko kiusaaminen ja potkujen shokki aiheutti niin pahan olon, että siinä meni avioliitto ja pieniltä lapsilta ehjä koti. Oli vaikeaa saada kilpaillulla alalla uusi työ, varsinkin kun lähtö hyvästä työstä, jota rakastin, piti selittää haastattelussa. Sain uuden työn, mutta jäljelle jäi krooninen stressi ja pelko, että painajainen toistuu. Siksi olen paikassa, jossa en täysin hyödynnä osaamistani. Riski työpaikan vaihdon myötä sairaaseen ilmapiiriin uudessa on liian iso. Todennäköisesti sillä kertaa lähtisi henki.
Minun kohdallani meni puolet elämästä, ja mietinkin, että eikö omatunto kolkuttanut kellään: kiusaajalla ja sivusta seuranneilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hoito-alalla pahakin tilanne työtovereiden kohtelussa?
Mä en ole törmännyt. Päinvastoin ihan liikaakin siedetään, esim. ammattitaidottomuutta ja jatkuvaa saikuttamista katsotaan läpi sormien ja suoranaisista hoitovirheistä ei kerrota eteenpäin, vaan hyssytellään.
Taidettiin napata yksi työilmapiirin myrkyttäjä ja savustaja kiinni rysän päältä. Sinäkö määrittelet muiden ammattitaidon tai hoitovirheet? N hyvin todennäköistä, että olet syy saikuttamisiin ja irtisanoutumisiin. Sinun ei tarvitse nähdä edes sitä savustamisen vaivaa. Syö ihmeessä vain sitä pullaasi ja pärjäile keskenäsi siellä töissä. Älä turhaan odottele itsellesi uusia tyhmiä työkavereita, älä myöskään enää ikinä kitise siitä, että vajaahenkilöstöllä toimitaan.
Siellä ylipainoinen laiska yh-mamma joka saikuttelee milloin lapseensa ja milloin mihinkäkin vedoten & joka ei tee mitään töitä ja tauot venyy ja paukkuu. Sitten vaan voivotellaan ja valitetaan kun MUUT KIUSAA ja ON NIIN RANKKAA. Nähty on! Ja monesti... huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli joskus pomo, joka kutsui "ikäviä alaisia" puhutteluun kahden kesken, ja kehotti irtisanoutumaan. Ei oo oikeastaan enää edes savustamista, vaan suoranaista ajamista. Yhdeltä ainakin sai hermon palamaan niin että se lähtikin. Mua ei uskaltanut yrittää vaikka olis halunnut, kun olin niin läheisissä väleissä luottamusmieheen ja tiesi, etten suostuisi kahdenkeskiseen puhutteluun.
Minun pomoni (savustaja) tapasi kutsua näitä savustuspalavereja koolle esim. samana aamuna lounastauon ajaksi. Ei voinut kieltäytyä kun virallisesti oli kyse vain esimies-alaiskeskustelusta. Työpaikka oli syrjässä, ja ainoa mahdollisuus saada ruokaa oli työpaikan lounasaikaan auki oleva ruokala. Monet päivät menin siis ruoatta, kun tuli näitä ylläripalavereja.
Savustus alkoi päivää ennen koeajan päättymistä (yhtiön muu johto ei suostunut irtisanomiseen) ja jatkui seuraavat 1,5 vuotta. Luottamusmies ei voinut asialle mitään. Sekä HR että luottamusmies pyyhkivät sympatiasta kyyneleitä näissä palavereissa. Esimiehen esimies sanoi, että minun ei ole pakko irtisanoutua, se on vapaaehtoista. Mutta oma esimies teki elämästäni niin kamalaa, että lopulta taivuin.
Syykin selvisi: hänen suosikkinsa, minun paikallani aiemmin ollut mies, halusi palata taloon. Jälkikäteen tajusin, että savustus oli rankinta aina kun tämä mies talon ulkopuolella vaihtoi työpaikkaa. Ei menestynyt talon ulkopuolella (siitä paikanvaihdokset muutaman kk välein) ja ilmeisesti haikaili takaisin. Kun lähdin, tuli tämä mies parin viikon päästä - muiden yllätykseksi - takaisin taloon. Oli taidoiltaan ja sitoutumiseltaan hyvin tavanomainen, mikä sopi esimiehelle. Ei ollut uhka tai saanut häntä itseään näyttämään laiskottelijalta.
Huvittavaa kyllä, kun joku virallinen syy piti kirjata sille, että toivoivat lähtöäni, oli syy, että odottivat, että olisin ottanut hoitaakseni lisää töitä. Samaan aikaan tein ainoana tiimissä ylitöitä, joita oli jo laiton määrä. Viranomaiset olivat juuri aloittaneet työolojen ja työaikojen tarkastuksen. Olisivat jääneet kiinni, jos olisin ollut palkkalistoilla. ”Tämä kuuluu nyt vaan tähän rooliin. Ota tai jätä,” sanoivat. Noh, ei enää kuulunut lisätyö tämän paikalleni uudelleen palkatun rooliin, sillä kun hän palasi taloon, näitä hommia hoitamaan palkattiin kokonaan yksi uusi lisähenkilö. Ylikuormituksesta oltiin puhuttu se koko 2 v, jonka talossa olin. Silti jouduin kiltisti tekemään ylitöitä, ja kun lisähommista kieltäydyin, savustettiin ulos.
Miksi ihmeessä ette edes tehneet työsuojeluilmoitusta? Ja sinnitelleet vaikka saikulla niin pitkään, että asia olisi käsitelty. En ymmärrä häntä, joka nöyrästi jätti syömättä, kun esimies kutsui puheilleen ruokatauolla. Eikö olisi voinut ilmoittaa, että keskustellaan ruokalassa tai "käyn ensin syömässä".
Ette kai te kaikki voi olla hoitoalalla soveltuvuustesteillä valittuja nöyriä työntekijöitä, eikä teillä olisi ollut mitään menetettävää vaan kaikki voitettavana. Minä tein, mutta määräaikainen työni ehti loppua ennen sitä. Yksi savustustapa olikin pitää määräaikaisia, jotka eivät halunneet jatkaa.
Mua yritettiin kahden voimaantujan toimesta savustaa. Omaan nilkkaan kopsahti. Toinen irtisanoutui ja toinen luimistelee töissä omissa oloissaan. Keski-ikäinen mies otettiin targetiksi.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kouluajan kiusaajat mihinkään häviä, vaan siirtyvät vaan työelämään jatkamaan samaa rataa.
En itse ainakaan ollut koulussa kiusaaja, enkä edes kiusattu. Mutta fakta on se, että työelämä on koulua moninverroin raadollisempaa eikä työelämässä ole yhtään sijaa heille, jotka niskoittelevat tai eivät sopeudu muuhun työporukkaan.
Enkä minä todellakaan kiusaa ketään ilman oikeaa syytä, koskaan.
Työelämässä on aina niitä jotka tekee enemmän kuin toiset töitä. Sellainen on fantasiaa ja utopiaa että jokaisen työpanos olisi identtinen. Tai jos ei porukkaan sopeudu, on erilaisia persoonia. Se ei kuitenkaan oikeuta savustukseen. Oletko miettinyt koskaan miltä savustettavalta tuntuu?
Mutta mitäpä kun siellä työpaikalla se joku ei tee mitään, vaan kaataa kaikki muille ja vieläpä valittaa koko ajan kaupan päälle. Ja esimies kieltäytyy puuttumasta tilanteeseen, kun kyllä se varmaan siitä ajan kanssa.
Eli ilmeisesti tosiaan tuossa tilanteessa on ok että se yksi savustaa muut ulos. Kunhan muut eivät vain sitä yhtä.
AP: todellakin savustetaan. Läheisin esimerkki löytyy eräästä isosta B-alkuisesta firmasta, jossa toiminta on ihan säännönmukaista ja keinot monet -sama kaava toistunut henkilö henkilön jälkeen, mutta asianomaiset on taitavia puhumaan, naamioimaan toimintansa ja toimimaan vaan niin ettei jää esim. mitään kirjallista todistetta. Tyypillinen tapaus on, että henkilö josta syystä tai toisesta pistetään jatkuvan hiilostuksen tai jopa suoranaisen henkisen väkivallan alle ja aletaan sen edetessä kyseenalaistaa työkykyä. Sitten yritetään päästä hänestä eroon esittämällä huolestunutta työterveydelle ja ehdottamalla "hyväsydämisenä ja huolestuneena" kuntoutuksen kautta muiden vaihtoehtojen kartoittamista (missä tahansa muussa firmassa kuin omassa vaikka sieltäkin firman ison koon vuoksi löytyisi soveltuvia tehtäviä). Toivottavasti jäävät jossain kohtaa kiinni ja joutuvat vastuuseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taannoin järjestettiin yt:t joiden päätarkoitus oli päästä yhdestä tyypistä eroon. Nykyään kun vakitekijää on vaikea irtisanoa ilman erittäin painavia syitä.
Ymmärrän täysin, että kyseisestä tyypistä haluttiin eroon. Oli järkyttävän hidas ja lisäksi tuli aina myöhässä töihin ja joka ainoa tauko oli ylipitkä. Ei nähnyt itse toiminnassaan mitään väärää, vaan oli sitä mieltä että tahallista kiusaamista ja vainoa. Ruokatauko oli 30 min ja tämä tyyppi piti aina noin 45 min ja siitä kun huomautettiin useamman kerran, niin oli muka tahallista simputtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kouluajan kiusaajat mihinkään häviä, vaan siirtyvät vaan työelämään jatkamaan samaa rataa.
En itse ainakaan ollut koulussa kiusaaja, enkä edes kiusattu. Mutta fakta on se, että työelämä on koulua moninverroin raadollisempaa eikä työelämässä ole yhtään sijaa heille, jotka niskoittelevat tai eivät sopeudu muuhun työporukkaan.
Enkä minä todellakaan kiusaa ketään ilman oikeaa syytä, koskaan.
Työelämässä on aina niitä jotka tekee enemmän kuin toiset töitä. Sellainen on fantasiaa ja utopiaa että jokaisen työpanos olisi identtinen. Tai jos ei porukkaan sopeudu, on erilaisia persoonia. Se ei kuitenkaan oikeuta savustukseen. Oletko miettinyt koskaan miltä savustettavalta tuntuu?
Ei kiinnosta. Savustettava itse ei tee töitään ja/tai pilaa työpaikan. Pitäisi tajuta itse lähteä, kun homma ei suju... Sen sijaan jäädään roikkumaan ja ruikuttamaan siihen. Ei siinä muuta, mutta kun jokaisen työpanos vaikuttaa kokonaisuuteen. Jos ei tee tarpeeksi tai tekee toisten työpäivistä ikävän, kaikilla menee huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko minulla ollut tuuria vai mitä, mutta en ole itse vielä törmännyt siihen, että jostain oikeasti hyvästä ja pidetystä työntekijästä haluttaisiin eroon. Yleensä nämä joista halutaan eroon ovat niitä, jotka tekevät jättimäistä draamaa ihan mitättömistäkin asioista. Heitä ei jaksa kuunnella sen enempää työnantaja kuin työkaveritkaan. Lisäksi nämä tyypit ovat lähes aina keskivertoa laiskempia työntekijöitä ja huutavat kyllä oikeuksien perään mitättömistäkin asioista, mutta koskaan eivät itse työnteossa laita isoa vaihdetta silmään vaikka olisi kuinka kiire.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko minulla ollut tuuria vai mitä, mutta en ole itse vielä törmännyt siihen, että jostain oikeasti hyvästä ja pidetystä työntekijästä haluttaisiin eroon. Yleensä nämä joista halutaan eroon ovat niitä, jotka tekevät jättimäistä draamaa ihan mitättömistäkin asioista. Heitä ei jaksa kuunnella sen enempää työnantaja kuin työkaveritkaan. Lisäksi nämä tyypit ovat lähes aina keskivertoa laiskempia työntekijöitä ja huutavat kyllä oikeuksien perään mitättömistäkin asioista, mutta koskaan eivät itse työnteossa laita isoa vaihdetta silmään vaikka olisi kuinka kiire.
Kivat sulle, sun kokemuksen puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita ettei niin tapahdu. Nimim. useamnan hyvän ja pidetyn työntekijän kohdalla savustusta todistanut, kun joku ylempi on kokenut uhaksi tai ei muuten vain ole naama miellyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taannoin järjestettiin yt:t joiden päätarkoitus oli päästä yhdestä tyypistä eroon. Nykyään kun vakitekijää on vaikea irtisanoa ilman erittäin painavia syitä.
Ymmärrän täysin, että kyseisestä tyypistä haluttiin eroon. Oli järkyttävän hidas ja lisäksi tuli aina myöhässä töihin ja joka ainoa tauko oli ylipitkä. Ei nähnyt itse toiminnassaan mitään väärää, vaan oli sitä mieltä että tahallista kiusaamista ja vainoa. Ruokatauko oli 30 min ja tämä tyyppi piti aina noin 45 min ja siitä kun huomautettiin useamman kerran, niin oli muka tahallista simputtamista.
En ymmärrä miksei vain irtisanottu? Eihän tuollaista toimintaa katsella missään, eihän?
Näin niin kuin yleisesti ihmetyttää millä alalla katsellaan työntekijää joka ei tee töitään, myöhästelee jne? Että miksi pitäisi savustaa pois. Eikös tuo nyt riitä ihan normaaliin irtisanomiseen jos ei osaa töitään tai noudata työaikoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tuntemaltani paikalta ja kuvaus osuu 100% esimieheen! Kohta meillä jäljelle jääneillä helpottaa kun esimies vihdoin vaihtuu. Ei siihen tarvittukaan kuin 50% työntekijöiden vaihtuminen ja ennötysalhaiset työilmapiirikyselyiden tulokset 2 vuotena peräkkäin. Harmi vain että esimies itse 'tulkitsee' ne aina muiden syyksi. Aiemmin syy oli edellisen esimiehen, ajan kuluessa ylemmän tahon jne... Mikään ei muutu kuin vasta nyt kun likinäköinen Napoleon lähtee!
Tsemppiä sulle kirjoittaja uuteen työhön!
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli uusi työntekijä, joka kitisee aivan kaikesta. Kieltäytyy myös tekemästä töitä ja opettelemasta tehtäviä. Esimies käytti koko koeajan siihen että "hän varmaan oppii ajan kanssa". No koeaika loppui, ei oppinut eikä edes yrittänyt. Marisi vain kaikista tehtävistä mitä hänelle annettiin. Ja nyt ollaan kaikki ihan loppu kun tämä yksi myrkyttää ilmapiiriä ja kaataa omat tehtävänsä muille.
Ollaan oikeastaan tilanteessa että osaston työntekijät savustaa tämän uuden pihalle tai uusi savustaa koko muun osaston.
Ihan samaa mieltä. Jos työpaikalla on yksi, joka myrkyttää ilmapiiriä, saikuttaa koko aika ja kieltäytyy tekemästä töitä, joihin hänet on palkattu, niin työnantaja ja työkaverit ovat aika voimattomia. Irtisanomisprosessi on pitkä ja vaativa. Parasta kun koko työyhteisö tuo tälle myrkyttäjälle tiedoksi, että paras olisi lähteä sovinnolla.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tuntemaltani paikalta ja kuvaus osuu 100% esimieheen! Kohta meillä jäljelle jääneillä helpottaa kun esimies vihdoin vaihtuu. Ei siihen tarvittukaan kuin 50% työntekijöiden vaihtuminen ja ennötysalhaiset työilmapiirikyselyiden tulokset 2 vuotena peräkkäin. Harmi vain että esimies itse 'tulkitsee' ne aina muiden syyksi. Aiemmin syy oli edellisen esimiehen, ajan kuluessa ylemmän tahon jne... Mikään ei muutu kuin vasta nyt kun likinäköinen Napoleon lähtee!
Tsemppiä sulle kirjoittaja uuteen työhön!
Napoleon menossa takaisin Kajaaniin?
Vierailija kirjoitti:
Savustus on mielenkiintoinen termi. Itse koin painostusta ja välit viilenivät esimiehen suunnasta sen jälkeen kun annoin hänelle palautetta siitä, hän että antoi omat hommansa meille alaisille ja silti valitti omaa kiirettään ja elämäntilannetta meille. Esimies oli oma kurssikaveri ja teki käytännössä alempaa työtä esimiehen liksalla. Jätti kaikki esimiehen hommat tekemättä. Kaikesta piti muistuttaa ja kaikki oli jotenkin vaikeaa. Käyttäytyi ylimielisesti muita kohtaan. Lyhyillä ihmisillä joku Napoleon-syndrooma vissiin...
Esimies oli antanut meille tiukan kiellon olla tekemättä ylitöitä. Kun kerran jouduin tekemään perustellusti ylitöitä niin hän ehdotti että pitäisi käyttää lomapäivä sen kuittaamiseen. En käyttänyt vaan kysyin asiaa henkilöstöpuolelta jonka mukaan tehdystä työstä kuuluu maksaa korvaus, piste. Paljastui että esimies oli itse tehnyt ylitöitä säännöllisesti. Siis vaikka oli itse kieltänyt meiltä ylityöt! Ja vaikka olimme tehneet hänen työnsä! Käsittämätön tyyppi.
Vuoden jälkeen en vaan enää jaksanut kuunnella jatkuvasti hänen ongelmia ja tehdä jatkuvasti pomon töitä vaan annoin täyslaidallisen puhelimessa.
Oman purkaukseni jälkeen hän myönsi että olin oikeassa mutta huomasin että hän otti palautteen itseensä. Tämän jälkeen minut jätettiin tylysti ulkopuolelle kaikesta. Löysin itseni mm. tykypäivästä ja kuulin että muilta oli kysytty aiheita ja kohteita tyky-reissuun. Meillä oli siis pieni porukka. Työkaveri kertoi esimiehen sanoneen ettei ainakaan 'siltä' kannata kysyä mitään. Muutkin siis huomasivat tämän syrjinnän.Minulle tehtiin myös selväksi ettei minulle ollut mitään uutta tehtävää tarjolla vaan olisin samassa hommassa 'toistaiseksi'.
Loppuun väsyneenä, syrjintään ja esimiehen kaksinaamaisuuteen, esimiehen ylimielisyyteen ja oman asemansa väärinkäyttöön sekä suoranaiseen valehteluun pettyneenä hain organisaatiossa töihin toiselle paikkakunnalle. Tulin valituksi. En olisi kuitenkaan päässyt uuteen työhön jos esimies ei olisi antanut puoltoa. Esimies yritti kuitenkin pitää minut talossa vetoamalla ettei ole ketään tulijaa minun paikalle. Tunsin esimieheni ja olin varautunut tähän, joten olin kysynyt pari nimeä valmiiksi, jotka olivat halukkaita sisäisesti siirtymään omalle paikalleni "tässä sulle pari nimeä!". Nyt tämä ilkeä tyyppi ei siis voinut enää venkoilla vaan joutui puoltamaan siirtoani.
Nyt jälkeenpäin olen ihmetellyt miten pimeä ihminen voi olla että yrittää teettää omat työnsä muilla, saada siis maksimi hyödyn minimi vaivalla. Palautetta ei osata käsitellä vaan selitetään musta valkoiseksi. Käsitys itsestä on täysin vääristynyt ja sitä vääristää näillä itseään täynnä olevilla ihmisillä lisää se, että heitä ei pysäytetä vaan saavat jatkaa toimintaansa. Ei ole ikävä entiseen työhön! Olen kuitenkin kiitollinen kokemuksesta, koska nyt osaan tunnistaa omat rajani ja tiedän kykeneväni antamaan palautetta aiheesta.
Kenenkään ei tarvitse sietää huonoa kohtelua. Kiusaajille tulee vielä elämässä ilkeydet vastaan ta alla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli uusi työntekijä, joka kitisee aivan kaikesta. Kieltäytyy myös tekemästä töitä ja opettelemasta tehtäviä. Esimies käytti koko koeajan siihen että "hän varmaan oppii ajan kanssa". No koeaika loppui, ei oppinut eikä edes yrittänyt. Marisi vain kaikista tehtävistä mitä hänelle annettiin. Ja nyt ollaan kaikki ihan loppu kun tämä yksi myrkyttää ilmapiiriä ja kaataa omat tehtävänsä muille.
Ollaan oikeastaan tilanteessa että osaston työntekijät savustaa tämän uuden pihalle tai uusi savustaa koko muun osaston.
Ihan samaa mieltä. Jos työpaikalla on yksi, joka myrkyttää ilmapiiriä, saikuttaa koko aika ja kieltäytyy tekemästä töitä, joihin hänet on palkattu, niin työnantaja ja työkaverit ovat aika voimattomia. Irtisanomisprosessi on pitkä ja vaativa. Parasta kun koko työyhteisö tuo tälle myrkyttäjälle tiedoksi, että paras olisi lähteä sovinnolla.
Sama pätee esimieheen joka teetättää omat työnsä muilla ja puhuu p%sk%% alaisista toisille. Myrkyttäjän pitäisi älytä mennä terapiaan vaan kun ei älyä!
Vierailija kirjoitti:
Savustus on mielenkiintoinen termi. Itse koin painostusta ja välit viilenivät esimiehen suunnasta sen jälkeen kun annoin hänelle palautetta siitä, hän että antoi omat hommansa meille alaisille ja silti valitti omaa kiirettään ja elämäntilannetta meille. Esimies oli oma kurssikaveri ja teki käytännössä alempaa työtä esimiehen liksalla. Jätti kaikki esimiehen hommat tekemättä. Kaikesta piti muistuttaa ja kaikki oli jotenkin vaikeaa. Käyttäytyi ylimielisesti muita kohtaan. Lyhyillä ihmisillä joku Napoleon-syndrooma vissiin...
Esimies oli antanut meille tiukan kiellon olla tekemättä ylitöitä. Kun kerran jouduin tekemään perustellusti ylitöitä niin hän ehdotti että pitäisi käyttää lomapäivä sen kuittaamiseen. En käyttänyt vaan kysyin asiaa henkilöstöpuolelta jonka mukaan tehdystä työstä kuuluu maksaa korvaus, piste. Paljastui että esimies oli itse tehnyt ylitöitä säännöllisesti. Siis vaikka oli itse kieltänyt meiltä ylityöt! Ja vaikka olimme tehneet hänen työnsä! Käsittämätön tyyppi.
Vuoden jälkeen en vaan enää jaksanut kuunnella jatkuvasti hänen ongelmia ja tehdä jatkuvasti pomon töitä vaan annoin täyslaidallisen puhelimessa.
Oman purkaukseni jälkeen hän myönsi että olin oikeassa mutta huomasin että hän otti palautteen itseensä. Tämän jälkeen minut jätettiin tylysti ulkopuolelle kaikesta. Löysin itseni mm. tykypäivästä ja kuulin että muilta oli kysytty aiheita ja kohteita tyky-reissuun. Meillä oli siis pieni porukka. Työkaveri kertoi esimiehen sanoneen ettei ainakaan 'siltä' kannata kysyä mitään. Muutkin siis huomasivat tämän syrjinnän.Minulle tehtiin myös selväksi ettei minulle ollut mitään uutta tehtävää tarjolla vaan olisin samassa hommassa 'toistaiseksi'.
Loppuun väsyneenä, syrjintään ja esimiehen kaksinaamaisuuteen, esimiehen ylimielisyyteen ja oman asemansa väärinkäyttöön sekä suoranaiseen valehteluun pettyneenä hain organisaatiossa töihin toiselle paikkakunnalle. Tulin valituksi. En olisi kuitenkaan päässyt uuteen työhön jos esimies ei olisi antanut puoltoa. Esimies yritti kuitenkin pitää minut talossa vetoamalla ettei ole ketään tulijaa minun paikalle. Tunsin esimieheni ja olin varautunut tähän, joten olin kysynyt pari nimeä valmiiksi, jotka olivat halukkaita sisäisesti siirtymään omalle paikalleni "tässä sulle pari nimeä!". Nyt tämä ilkeä tyyppi ei siis voinut enää venkoilla vaan joutui puoltamaan siirtoani.
Nyt jälkeenpäin olen ihmetellyt miten pimeä ihminen voi olla että yrittää teettää omat työnsä muilla, saada siis maksimi hyödyn minimi vaivalla. Palautetta ei osata käsitellä vaan selitetään musta valkoiseksi. Käsitys itsestä on täysin vääristynyt ja sitä vääristää näillä itseään täynnä olevilla ihmisillä lisää se, että heitä ei pysäytetä vaan saavat jatkaa toimintaansa. Ei ole ikävä entiseen työhön! Olen kuitenkin kiitollinen kokemuksesta, koska nyt osaan tunnistaa omat rajani ja tiedän kykeneväni antamaan palautetta aiheesta.
Joillain esimiesasema vain nousee hattuun kun nestettä on jo valmiiksi päässä. Miten puuttua esimiehen asiattomaan toimintaan, kun esimies arvioi sinun työsi tuloksen joka vaikuttaa suoraan palkkaan?
Yhteinen vihollinen on usein myös asiakkaat tai joku heistä tai se kiusattu työkaveri. Tämäkin nähty.