Jaa erikoisin koulumuistosi
Sotkamon ala-asteella Salmelassa sattui 14v sitten karmiva juttu.. Menin vessaan ja siellä oli joku piirtänyt ulosteella Z-kirjaimen vessan kopin seinään. Lähdin kiljuen vessasta karkuun kertomaan asiasta opettajille ja lopulta rehtori ja kaksi opettajaa menivät vessaan toteamaan saman. Tämä ns. kakkazorro iski myöhemmin uudelleen kahteen vessaan ja alakerran vessat suljettiin siitä syystä kuukaudeksi kaikilta. (Vain yläkerran vessoja sai siis käyttää rangaistuksena) Kaikki pelkäsivät, milloin kakkazorro iskee jälleen..
(PS. Olen vastannut tämän aiempaan ketjuun vuonna 2017. Omani on ehdottomasti tämä. ) Jaa omasi niin muistellaan yhdessä.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri rähinöi ja opettaja vielä vanhoina hyvinä aikoina nosti vielä seinälle kauluksesta ja kun oma vika niin mitään polemiikkia myöhemmin.
Ennen vanhaan oppilaat ei sillä tavalla lähteneet kyseenalaistamaan hommia. Sitä tiedettiin että joku opettaja saattaa kilahtaa ja käydä rinnuksiin kiinni, jos temppuilee, mutta ei siitä kukaan valittanut. Yleensäkin ainakin pojille oli opetettu että jokainen vastaa omista puuhistaan, ei pidä pelleillä jos ei kestä seurauksia. Vanhemmat olivat koulun kanssa tekemisissä lähinnä kaksi kertaa vuodessa vanhempainilloissa, ei sinne koululle soiteltu tai ulistu kuten tänä päivänä että meidän pojalle/tytölle pitää antaa erityispalvelua.
Just joo. Aikuinen käy lapseen kiinni eikä vanhemmat saisi ulista tai lapset kyseenalaistaa.
.
Silloin koulussa oli turvallista olla, koska
tiesi että jos joku hullu poika alkaa hormonihuuruissaan riehua, opettaja panee sen kuriin tarvittaessa voimakeinoin.Koulu on opettajien ja oppilaiden työpaikka, missä on (oli) säännöt.
Jos joku ei sääntöjä noudattanut, se heitettiin ulos tunnilta ja myöhemmin tarvittaessa rehtori päätti seuraamuksista.Silloin ei tarvinnut pelätä koulussa.
Juuri näin! Silloin esim. kiusaamistapauksiin puututtiin opettajien toimesta niin, että kiusaus loppui. Ei todellakaan tarvinnut pelätä koulussa, koska oli tieto, että koulun aikuiset laittaa kyllä riehujat kuriin keinolla millä hyvänsä. Nykyään ei näin ole, koska asioihin on koko ajan hankalampi puuttua, ellei kohta jopa mahdotonta puuttua ilman syytteiden saamista.
Kiusaaminen kuriin puhumalla? Hahhah, joopa joo.
Kun Raumanmeren yläasteella sattui Suomen 1. kouluampuminen tammikuussa 1989, oliko tästä mitään puhetta kouluissa missään muualla päin?
Itse olin 8.luokalla siihen aikaan, enkä ainakaan muista että tuosta tapauksesta olisi ollut mitään puhetta meidän koulussa, en ollut Raumanmeren yläasteella vaan itä-Suomalaisella yläasteella, en viitsi tarkemmin sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Kun Raumanmeren yläasteella sattui Suomen 1. kouluampuminen tammikuussa 1989, oliko tästä mitään puhetta kouluissa missään muualla päin?
Itse olin 8.luokalla siihen aikaan, enkä ainakaan muista että tuosta tapauksesta olisi ollut mitään puhetta meidän koulussa, en ollut Raumanmeren yläasteella vaan itä-Suomalaisella yläasteella, en viitsi tarkemmin sanoa.
Ei siitä taidettu puhua samalla tavalla, tai siis maailma oli erilainen kun ei ollut nettiä. Lehdissä oli varmaan juttua. Itse en muista kuulleeni koko hommasta vasta kun myöhemmin. Itsekin itä-Suomesta.
Yläasteen musiikkimaikka oli erikoinen persoona rock-tyyleineen ja amerikanrautoineen. Loistava tyyppi joka sai kenkää kun ilmoitti että hänen tunneillaan ei mitään virsiä lauleta(muut opettajat eivät olleet ihan samaa mieltä siitä mitä lauletaan ja tunneilla tehään). Siihen loppui tuntien mielekkyys ja tilalle tuli kuiva opettaja paukuttamaan tylsiä lauluja ja teoriaa.
Kutosen enkunmaikka näytti aivan huoralta minihameineen,turhan avonaisinepaitoineen ja
Meikkeineen. Ei nykyään kateltais sellasta maikkaa.
Ylä-asteella oli miesopettaja, jonka tehtävä oli terveysopin tunnilla kertoa sukupuoliasioista , siis aikoinaan asioista, jotka olivat erittäin häveliäitä sen aikaisessa maailmassa. Nämä tunnit pidettiin vielä erikseen pojille ja tytöille. Pojat tietenkin oikein odottivat sitä kaikkea mitä saataisiin kuulla ja ehkä jopa piirtoheittimellä nähdäkin. Siinä pojat innokkaana opetuksen alkaessa kuunnellen opettaja jatkoi vaan jorinoitaan, kertoi yleisiä asioita perhekokonaisuuksista ja muusta joka oli jo kaikilla tiedossa ja ei kiinnostanut ketään. Mutta lopuksi hän totesi, "ja sitten asiaan eli seksiin, olkaahan pojat varovaisia kun sitä alatte harrastaa". Siinä kaikki...
Vierailija kirjoitti:
Ylä-asteella oli miesopettaja, jonka tehtävä oli terveysopin tunnilla kertoa sukupuoliasioista , siis aikoinaan asioista, jotka olivat erittäin häveliäitä sen aikaisessa maailmassa. Nämä tunnit pidettiin vielä erikseen pojille ja tytöille. Pojat tietenkin oikein odottivat sitä kaikkea mitä saataisiin kuulla ja ehkä jopa piirtoheittimellä nähdäkin. Siinä pojat innokkaana opetuksen alkaessa kuunnellen opettaja jatkoi vaan jorinoitaan, kertoi yleisiä asioita perhekokonaisuuksista ja muusta joka oli jo kaikilla tiedossa ja ei kiinnostanut ketään. Mutta lopuksi hän totesi, "ja sitten asiaan eli seksiin, olkaahan pojat varovaisia kun sitä alatte harrastaa". Siinä kaikki...
Varmaan ihan fiksu tapa, koska varsinkin pojissa on niin tomppeleita, että eivät osaa käsitellä asiaa. Muistan yhdenkin joka koko ajan viittasi ja kysyi kerta toisensa jälkeen että "mitä on sperma" ja nauraa hekotti kuin vähämielinen kun pääsi tuon sanan sanomaan. Opettaja oli todella turhautunut, oli vielä nainen.
Yläasteella ollessani historian tunneilla oli yhden talven ajan erikoinen sijainen. Hänen opetustyyli oli omalaatuinen. Kokeet olivat sellaisia, että sai olla tarkkana mitä vastasi kysymyksiin. Tämä tapahtui 90-luvun alkupuolella Kirkkonummella.
Kun Kekkonen kuoli niin opettaja itki luokan edessä koko päivän.
Oli kamerataiteen tunti Sotkamossa Tenetin yläasteella. Teimme neulanreikäkamerat ja niiden kuvat piti kehittää kuvisluokan pimiössä. Menimme siis sinne pimiöön ja siellä näki tosi huonosti. Erityisluokan oppilas, häiriökäyttäytyjä Tami alkoi kesken kaiken kutittaa opettaja Leilaa kyljistä siellä pimeässä! Iljettävä oli ja muistan kuinka opettaja sanoi nyt Tami rauhoittuu! Piti päästä äkkiä pimiöstä ulos. Tämä Tami oli koulukiusaaja, uhkaili ja pelotteli muita heikompia myös että ihan traumat jäi. Oli se onnenpäivä, kun 8lk puolivälissä siirrettiin hänet sairaalakouluun niin sai olla edes sen verran rauhassa kiusaajilta.
Meidän koulu oli kuin joku pirhanan Tylypahka. Yksi tyttö sai vessassa epileptisen kohtauksen ja ehti lähteä jo liikkeelle huhu, että kuoli. Ei kuollut mutta tikit sai. Ja yksi poika joi vettä automaatista kun joku löi takaraivoon niin että puolet hampaista meni tohjoksi, merkillistä kyllä tönijän täytyi olla näkymätön sillä lähellä seissyt liikunnanopettaja ei ollut kuulemma nähnyt pojan lähellä ketään..
Koulussa myös väitettiin kummittelevan jonkun siivoojan joka oli saanut sähköiskun ja käristynyt.
Puoli koulua oli välillä pimeänä muka säästösyistä mutta uskon talkkarin olleen vaan omituinen k-pää, usein aamulla virnuili lukitun oven takaa kun me oppilaat täristiin ulkona ja vasta kun joku opettaja ilmestyi näkyviin alkoi hiiiitaaasti avata lukkoa. Vastaavasti saattoi vangita oppilaita koulun jälkeen sisälle ja vinoilla että täälläpä olet sitten yön, ei tajunnut lapsena sivaltaa takaisin että miten sinä sitten pääset ulos?
Ala-aste 80luvulla.
Erikoisin oli se kun 2. tai 3. luokalla jouduin paripulpetissa istumaan yhden kundin vieressä. Ja se kundi, ilmeisesti kun oli kotona jotain ongelmaa vaikka paremmasta perheestä olikin olevinaan, yhtäkkiä yks päivä tökkäsi teräväksi teroittamansa lyijykynän terän mun olkavarteen...
Hullu!
Nykyään tää tyyppi ainakin yhdessä vaiheessa oli olevinaan joku lastenohjelmien tekijä, ja ulkomuoto niissäkin rooleissa vähän kahjon tyyppinen.
Se siitä!
Paremmista perheistä syntyisin. Taisi olla pahat ongelmat kotona, iskä hakkas äitiä tai jotain muuta vastaavaa...
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulu oli kuin joku pirhanan Tylypahka. Yksi tyttö sai vessassa epileptisen kohtauksen ja ehti lähteä jo liikkeelle huhu, että kuoli. Ei kuollut mutta tikit sai. Ja yksi poika joi vettä automaatista kun joku löi takaraivoon niin että puolet hampaista meni tohjoksi, merkillistä kyllä tönijän täytyi olla näkymätön sillä lähellä seissyt liikunnanopettaja ei ollut kuulemma nähnyt pojan lähellä ketään..
Koulussa myös väitettiin kummittelevan jonkun siivoojan joka oli saanut sähköiskun ja käristynyt.
Puoli koulua oli välillä pimeänä muka säästösyistä mutta uskon talkkarin olleen vaan omituinen k-pää, usein aamulla virnuili lukitun oven takaa kun me oppilaat täristiin ulkona ja vasta kun joku opettaja ilmestyi näkyviin alkoi hiiiitaaasti avata lukkoa. Vastaavasti saattoi vangita oppilaita koulun jälkeen sisälle ja vinoilla että täälläpä olet sitten yön, ei tajunnut lapsena sivaltaa takaisin että miten sinä sitten pääset ulos?
Ala-aste 80luvulla.
Se on ollut omituinen kus1pää, koska kasarilla Suomi oli niin vauras maa, ettei tuollaisille säästöille ollut tarvetta. Kuulostaa pikemminkin joltain 90-luvun touhulta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku oppilas lunttasi opettajan kirjasta oikeita vastauksia opettajan poissa ollessa.
Yhtäkkiä hän henkäisi hihittäen: "Tulkaa katsomaan!"
Opettaja oli piirrellyt kirjan kuvituksen tyttölapsille alastomat vartalot...
Pikkuinen kyläkoulu 80-luku luokassa 3-6 lk.
Meitä juttu huvitti hillittömästi.
Samassa koulussa 5. tai 6. luokalla biologiassa oltiin yhtäkkiä kovin jäljessä opetuksesta ja piti hypätä luku yli...
Kyseessä oli ihmisen biologiasta lisääntymistä koskeva luku.
Samoin kävi meilläkin, aihe oli mitä ilmeisimmin liian haastava introvertin miesopettajan opetettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulu oli kuin joku pirhanan Tylypahka. Yksi tyttö sai vessassa epileptisen kohtauksen ja ehti lähteä jo liikkeelle huhu, että kuoli. Ei kuollut mutta tikit sai. Ja yksi poika joi vettä automaatista kun joku löi takaraivoon niin että puolet hampaista meni tohjoksi, merkillistä kyllä tönijän täytyi olla näkymätön sillä lähellä seissyt liikunnanopettaja ei ollut kuulemma nähnyt pojan lähellä ketään..
Koulussa myös väitettiin kummittelevan jonkun siivoojan joka oli saanut sähköiskun ja käristynyt.
Puoli koulua oli välillä pimeänä muka säästösyistä mutta uskon talkkarin olleen vaan omituinen k-pää, usein aamulla virnuili lukitun oven takaa kun me oppilaat täristiin ulkona ja vasta kun joku opettaja ilmestyi näkyviin alkoi hiiiitaaasti avata lukkoa. Vastaavasti saattoi vangita oppilaita koulun jälkeen sisälle ja vinoilla että täälläpä olet sitten yön, ei tajunnut lapsena sivaltaa takaisin että miten sinä sitten pääset ulos?
Ala-aste 80luvulla.
Se on ollut omituinen kus1pää, koska kasarilla Suomi oli niin vauras maa, ettei tuollaisille säästöille ollut tarvetta. Kuulostaa pikemminkin joltain 90-luvun touhulta...
Säästääkö siinä valojen jatkuvassa sytyttelyssä ja sammuttelussa edes mitään kun se kuluttaa sitten loisteputkien sytyttimiä ja loisteputkia itseään, saa uusia niitä sitten tiheämpään...
Meillä oli opettaja joka rakasti näytelmiä ja hän kirjoitti kaikki kevät- ja joulunäytelmät itse. Oli taas se aika kun alettiin harjoitella näytelmää. Opettaja luki näytelmän ja jakoi roolit periaatteella jokaiselle joku. Harjoitukset oli jo alkaneet ja kaikki oli innoissaan, paitsi yksi, joka istui pulpetissaan hiljaa ja itki. Se luokan hiljainen, huomaamaton ja harmiton tyttö. Jossain vaiheessa kaksoistunnin loppupuolella opettaja huomasi tytön, meni hieman hämilleen, sanoi että jatketaan huomenna harjoituksia. Koulu loppui ja tyttö läksi kotiin niinkuin muutkin. Seuraavana päivänä näytelmästä löytyi rooli tytöllekin. Mutta se siitä, asiaa ei käsitelty koskaan sen enempää.
Minä olin se tyttö, 9-vuotias kolmasluokkalainen. 80-luvulla jossain maalla itäisessä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli opettaja joka rakasti näytelmiä ja hän kirjoitti kaikki kevät- ja joulunäytelmät itse. Oli taas se aika kun alettiin harjoitella näytelmää. Opettaja luki näytelmän ja jakoi roolit periaatteella jokaiselle joku. Harjoitukset oli jo alkaneet ja kaikki oli innoissaan, paitsi yksi, joka istui pulpetissaan hiljaa ja itki. Se luokan hiljainen, huomaamaton ja harmiton tyttö. Jossain vaiheessa kaksoistunnin loppupuolella opettaja huomasi tytön, meni hieman hämilleen, sanoi että jatketaan huomenna harjoituksia. Koulu loppui ja tyttö läksi kotiin niinkuin muutkin. Seuraavana päivänä näytelmästä löytyi rooli tytöllekin. Mutta se siitä, asiaa ei käsitelty koskaan sen enempää.
Minä olin se tyttö, 9-vuotias kolmasluokkalainen. 80-luvulla jossain maalla itäisessä Suomessa.
Jostain syystä tuosta tuli mieleen eräs tyttö 80-luvulta, ala-asteelta joka rupesi itkemään kun tekstiilitöissä ompelukoneen "ajokortti" jotenkin epäonnistui.
Olen mies (tai siis silloinen poika), ja minusta se ompelukoneen "ajokortti" oli vain hauska tehtävä, joten en ihan käsittänyt miksi sen takia kannattaisi itkemään rueta, yrittää uudestaan.
Yleensähän meillä pojilla oli kyllä ala-asteella puutöitä, mutta yksi jakso tekstiilitöitä ainakin yhtenä vuonna, ehkä yläasteella oli kanssa yksi jakso tekstiilitöitä.
Ala-asteella ainakin tehtiin semmoinen pussukka esim. liikuntavaatteille, se on vieläkin tallessa :)
Ap ollut aikamatkaaja, kun nyt venäläiset käyttää z-kirjainta.
Silloin koulussa oli turvallista olla, koska
tiesi että jos joku hullu poika alkaa hormonihuuruissaan riehua, opettaja panee sen kuriin tarvittaessa voimakeinoin.
Koulu on opettajien ja oppilaiden työpaikka, missä on (oli) säännöt.
Jos joku ei sääntöjä noudattanut, se heitettiin ulos tunnilta ja myöhemmin tarvittaessa rehtori päätti seuraamuksista.
Silloin ei tarvinnut pelätä koulussa.