Vaadinko mieheltä liikaa?
Vaadinko miesystävältäni liikaa, kun sanoin että hänen pitää hankkia itselleen ammatti, jos haluaa yhteisen elämän kanssani?
Me olemme molemmat jo yli kolmekymppisiä. Minulla on ammatti, vakituinen työ ja omistusasunto. Mies taas on joskus peruskoulun jälkeen käynyt jonkun lyhyen kurssin, mutta mitään varsinaista ammattikoulutusta hänellä ei ole. Hän on kaikki nämä vuodet tehnyt sekalaisia hanttihommia vuokravälityksen kautta, mm. rakennusapulaisen töitä ja muuttomiehen hommia. Hän ei näe asiassa ongelmaa, koska töitä on kuitenkin riittänyt melko hyvin.
Minä taas koen, että miehen tilanne on taloudellisesti hyvin epävarma. Asumme yhdessä, ja mies kyllä maksaa osansa yhtiövastikkeesta ja muista kuluista. Asuntolaina ja asunto ovat minun, koska ei mies voisi lainaa saada nykytilanteessaan. Minulla on koko ajan pelko perseessä, että mitä jos mieheltä loppuu työt. Koen että olen päävastuussa perheen taloudesta ja että olen perheen pääasiallinen elättäjä. Tällaista taakkaa en olisi itselleni missään nimessä halunnut.
Hankkimani asunto on liian pieni kahdelle aikuiselle ja itseäni ottaa suoraan sanottuna päähän, että mies vie niin paljon tilaa. Minulla on edellisestä liitosta kaksi lasta (”esiteini-iässä” molemmat) ja hekin tietenkin vaativat tilansa molemmat. Olen tehnyt parhaani hankkiakseni itselleni ja lapsilleni hyvän elämän, oman asunnon ja vakaan taloudellisen tilanteen, vaikka olenkin aika huonopalkkainen. Ostamani asunto riittää juuri ja juuri itselleni ja lapsilleni. Mutta koska mieskin asuu tässä, niin kärsin ihan joka päivä tilanahtaudesta. Mies haluaa silti asua tässä, koska hänen mielestään hänen ei ole järkevää maksaa vuokraa omasta kämpästä. Havahduin vaan siihen, että tämä tilanne ei ole väliaikainen. Tämän miehen kanssa me ei voida koskaan ostaa yhdessä tarpeeksi isoa asuntoa, vaan tämä asuntoasia tulee aina olemaan minun vastuullani, ja minun maksukykyni rajoissa.
Minua häiritsee sekin, että miehellä ei ole koskaan ollut omaa kotia. Hän on reissaillut aika paljon näiden hanttihommien perässä, majoittunut kimppakämpissä, kavereiden tai sukulaisten luona, yhteisessä asunnossa aiempien tyttöystävien kanssa jne. Mutta koskaan ei ole asettunut aloilleen, hankkinut ihan omaa kämppää, itsenäistynyt ja ollut täysin omillaan.
Mies on kyllä ihan hyvä kumppani muuten, tekee todella hyvin kotitöitä ja auttaa kaikessa ja tulee lasteni kanssa toimeen, mutta minä kärsin siitä, että koen itseni hänen äidikseen. Sitä taakkaa en aio ottaa, että huolehtisin aikuisesta miehestä saatikka että elättäisin.
Olenko kohtuuton?
Kommentit (35)
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:35"]
Maksaako mies asumiskuluja? Osuuden vastikkeesta, sähköstä, vedestä?
[/quote]
Tämä on mainittu aloituksessa.
Sehän teille naisille on aina suurin ongelma, jos miehellä ei ole rahaa. Mietit itse oletko kohtuuton, saatko YH:na enää uutta parempaa miestä ja teet siitä omat johtopäätökset.
"Mies haluaa silti asua tässä, koska hänen mielestään hänen ei ole järkevää maksaa vuokraa omasta kämpästä. "
Järkeä? Siis ei huvita koska ei tod.näk. saisi epävakailla tuloillaan kunnon asuntoa. On sen sijaan kätevämpää lojua sinun perusturvallisissa nurkissasi. Etenkin, kun sulla on lapsia niin mies pihalle, en lähtisi tuohon kuvioon ollenkaan. Et ole kohtuuton, sinuahan vain käytetään surutta hyväksi.
Et ole kohtuuton, tuntuu siltä kuin sinä suunnittelisit tulevaisuutta ja mies on ajopuu vailla päämäärää. Ehdotan (jos sallit) että teet tilanteen selväksi miehelle ja hän muuttaa omaan asuntoonsa, ainakin opiskelunsa ajaksi. Kolmekymppinen on kohta vajaa viisikymppinen ja silloin ne muuttokeikat on tehty. Ammatti on syytä hankkia ja ottaa itsestään vastuu. Nyt sinulla on siellä esiteinin lisäksi yliteini, ajattele miten sinua ottaa päähän viiden vuoden kuluttua. Parempi keskustella nyt rauhallisesti kuin riidellä viiden vuoden päästä verissäpäin. Ajatuksesi voi tulla miehelle yllätyksenä mutta sinulla on oikeus ja velvollisuus huolehtia itsestäsi ja lapsitasi.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:53"]
"Mies haluaa silti asua tässä, koska hänen mielestään hänen ei ole järkevää maksaa vuokraa omasta kämpästä. "
Järkeä? Siis ei huvita koska ei tod.näk. saisi epävakailla tuloillaan kunnon asuntoa. On sen sijaan kätevämpää lojua sinun perusturvallisissa nurkissasi. Etenkin, kun sulla on lapsia niin mies pihalle, en lähtisi tuohon kuvioon ollenkaan. Et ole kohtuuton, sinuahan vain käytetään surutta hyväksi.
[/quote]
Ai miten käyttää hyväksi?
"ja mies kyllä maksaa osansa yhtiövastikkeesta ja muista kuluista." "Mies on kyllä ihan hyvä kumppani muuten, tekee todella hyvin kotitöitä ja auttaa kaikessa ja tulee lasteni kanssa toimeen"
Kuulostaa ihan reilulta minusta, kerran maksaa osansa ja tekee osansa kotona, ainut mikä puuttuu on suuret setelit taskusta.
AP edes harkitsee yhteistä elämää tuollaisen vittujen pummin kanssa. Kyllä akat on niin saatanan tyhmiä...
Kyllä mä odottaisin, että voisin miehen kanssa yhdessä suunnitella tulevaisuutta myös taloudellisessa mielessä. Jos aioittel asua yhdessä jatkossakin, niin täytyisi hankkia isompi asunto, josta miehen täytyisi maksaa osuutensa. Voi tosiaan olla, että hanttihommat vähenee iän myötä eli joku ammatti ja työpaikka täytyisi mun mielestä hankkia. Sääli tietysti, jos muuten hyvän miehen kanssa joutuu suhteen lopettamaan tuollaisen takia, mutta itse en alkaisi miehen elättäjäksi, kuten en itsekään oleta kenenkään muut elättävän mua.
Jätä se mies. Olet hankkinut hyvän elämän itsellesi ja lapsillesi. Et tarvi kolmatta elätettävää.
Et vaadi liikaa, koska ajattelet tulevaisuutta etkä vain tätä hetkeä. Jos pääelättäjän vastuu ei ole mitä haluat, niin sinulla on oikeus haluta muuta.
Kolikon kääntöpuoli voi olla, että jos saat mitä haluat, menetät jotain mitä et nyt arvosta (hyvä kumppani, joka jakaa arjen).
Tai sitten saat koko paketin tai jäät itseksesi, mahdotonta sanoa. Vain sinä voit arvioida kunka ahdistava tilanne on ja onko tilanne muutettavissa menettämättä sitä mitä sinulla nyt on (joko tämänhetkisen tai uuden kumppanin kanssa).
mies
Vaikuttaa siltä, että ette sovi yhteen. Sinulle vakaus ja taloudellinen turva on tärkeää, mies taas viihtyy reissaten ja arvostaa elämän helppoutta yli vastuun. Mies ei saa asuntolainaa, sinä taas haluat omistusasunnon, mutta et halua vastata siitä yksin. Ei teillä ole yhteistä tulevaisuutta.
Ihmettelen ap miksi olet edes tuon miehen kanssa. Lue itse kirjoituksesi läpi ja listaa vaikka allekkain miehestä kirjoittamasi miinukset ja plussat. Sen lisäksi tietenkin on vielä ne mitkä jätit kirjoittamatta. Taitaa olla miinus -lista niin pitkä, että näen vaihtoehtona vain miehen heivaamisen nurkista pois . Tosin silloin hän ei enää maksa laskujakaan, mutta lapsesi olivat sinun ja toki olet teidän asumisesta ja elämisestä vastuussa. Kirjoitus oli kauhea joka tapauksessa ja ap ei saa minulta mitään sympatiapisteitä, aikamoiselta Justiinalta vaikutat, nalkuttavalta minä minä -tyypiltä. N39
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:48"]
Sehän teille naisille on aina suurin ongelma, jos miehellä ei ole rahaa. Mietit itse oletko kohtuuton, saatko YH:na enää uutta parempaa miestä ja teet siitä omat johtopäätökset.
[/quote]
Oikeastaan en miestä tähän enää kaipaisikaan. Olen niin tottunut elämään ja pärjäämään yksin. Olen järjestänyt elämäni hyvin, enkä tarvitse elättäjää. Haluan, että omassa asunnossani olisi itselleni tarpeeksi tilaa rentoutua ja että säilytystilaa olisi tarpeeksi omille vaatteilleni ja tavaroilleni. Nyt joudun kaiken jakamaan miehen kanssa. Mies katselee kaiket illat elokuvia ja kun meillä on vain yksi TV, en minä saa koskaan katsoa elokuvia. Vaikka mies maksaa korvausta sähköstä, vedestä ja vastikkeesta, ei se mitenkään korvaa sitä menetettyä tilaa.
Miksi teille miehille on niin kauhean vaikeaa hankkia se oma kämppä ja olla ihan itse vastuussa omasta elämästänne, ilman naisen apua?
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 18:17"][quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:48"]
Sehän teille naisille on aina suurin ongelma, jos miehellä ei ole rahaa. Mietit itse oletko kohtuuton, saatko YH:na enää uutta parempaa miestä ja teet siitä omat johtopäätökset.
[/quote]
Oikeastaan en miestä tähän enää kaipaisikaan. Olen niin tottunut elämään ja pärjäämään yksin. Olen järjestänyt elämäni hyvin, enkä tarvitse elättäjää. Haluan, että omassa asunnossani olisi itselleni tarpeeksi tilaa rentoutua ja että säilytystilaa olisi tarpeeksi omille vaatteilleni ja tavaroilleni. Nyt joudun kaiken jakamaan miehen kanssa. Mies katselee kaiket illat elokuvia ja kun meillä on vain yksi TV, en minä saa koskaan katsoa elokuvia. Vaikka mies maksaa korvausta sähköstä, vedestä ja vastikkeesta, ei se mitenkään korvaa sitä menetettyä tilaa.
Miksi teille miehille on niin kauhean vaikeaa hankkia se oma kämppä ja olla ihan itse vastuussa omasta elämästänne, ilman naisen apua?
[/quote]
Miksi alunperin päästit miehen luoksesi asumaan?
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 18:20"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 18:17"][quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:48"] Sehän teille naisille on aina suurin ongelma, jos miehellä ei ole rahaa. Mietit itse oletko kohtuuton, saatko YH:na enää uutta parempaa miestä ja teet siitä omat johtopäätökset. [/quote] Oikeastaan en miestä tähän enää kaipaisikaan. Olen niin tottunut elämään ja pärjäämään yksin. Olen järjestänyt elämäni hyvin, enkä tarvitse elättäjää. Haluan, että omassa asunnossani olisi itselleni tarpeeksi tilaa rentoutua ja että säilytystilaa olisi tarpeeksi omille vaatteilleni ja tavaroilleni. Nyt joudun kaiken jakamaan miehen kanssa. Mies katselee kaiket illat elokuvia ja kun meillä on vain yksi TV, en minä saa koskaan katsoa elokuvia. Vaikka mies maksaa korvausta sähköstä, vedestä ja vastikkeesta, ei se mitenkään korvaa sitä menetettyä tilaa. Miksi teille miehille on niin kauhean vaikeaa hankkia se oma kämppä ja olla ihan itse vastuussa omasta elämästänne, ilman naisen apua? [/quote] Miksi alunperin päästit miehen luoksesi asumaan?
[/quote]
Se lähti siitä, kun mies vain oleskeli luonani paljon. Miehellähän ei sitä omaa kämppää missään vaiheessa ollut ja kun koko maallinen omaisuus kulkee urheilusäkissä, niin en edes itse tajunnut heti että mies ajattelee että asumme yhdessä. Minun mielestäni hän vain oli pitkällä visiitillä. Virallisestihan mies ei ole ikinä halunnut muuttaa kirjojansa minun asuntooni, että siksikin tuntuu tämä järjestely jotenkin hölmöltä ja väliaikaiselta.
Minä en saa tästä mitään muuta, kuin ihan kivan asuinkumppanin. Mutta kun tämä asuinkumppani ei koe tarpeelliseksi suunnitella tulevaisuutta, niin ei mikään tule muuttumaan. Jos minä haluan saada kipeästi kaipaamaani lisätilaa niin minun pitäisi joko ottaa isompi asuntolaina (mitä en tule saamaan, koska olen erittäin pienituloinen) tai laittaa mies tästä asunnosta ulos.
AP
[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 18:13"]
Ihmettelen ap miksi olet edes tuon miehen kanssa. Lue itse kirjoituksesi läpi ja listaa vaikka allekkain miehestä kirjoittamasi miinukset ja plussat. Sen lisäksi tietenkin on vielä ne mitkä jätit kirjoittamatta. Taitaa olla miinus -lista niin pitkä, että näen vaihtoehtona vain miehen heivaamisen nurkista pois . Tosin silloin hän ei enää maksa laskujakaan, mutta lapsesi olivat sinun ja toki olet teidän asumisesta ja elämisestä vastuussa. Kirjoitus oli kauhea joka tapauksessa ja ap ei saa minulta mitään sympatiapisteitä, aikamoiselta Justiinalta vaikutat, nalkuttavalta minä minä -tyypiltä. N39
[/quote]
Ehkä olen itsekäs. En vaan voi ymmärtää, miksi naisen pitää AINA olla yksin taloudellisessa vastuussa perheen ja kumppanin elatuksesta? Miksi mieheltä ei saisi vaatia osallistumista riittävän suuren asunnon hankintaan? Ei se aina riitä, että mies maksaa puolet sähköstä ja ruoasta. Jos kerran päätetään elää perheenä, niin miksi mieheltä ei saisi odottaa sitoutumista myöskin asuntolainaan? Ei naistakaan katsota hyvällä, jos jättäytyy täysin miehen elätettäväksi, ei kouluttaudu tai ajattele yhtään tulevaisuutta. Miksi naisille ja miehille on eri säännöt ja odotukset?
ap
Olette te akat kyllä yksiä helvetin harakoita kaikki, miehen ainoa miinus on ettei ole paljon rahaa, vaikka maksoi kaiken osuutensa ja tekee osuutensa kotona ja on kuulemma hyvä poikaystävä. Silti joka kommentti täällä haukkuu miehen ihan paskaksi ja kaikki sanoo että kannattais jättää mies. Onni on olla sinkkumiehenä, kun lukee millaisia te naiset olette, en mä ainakaan haluais mitään tuollaista akkaa jolla vaan dollarinkuvat silmissä vilkkuu.
Jos nainen olisi peruskoulun jälkeen vain tehnyt kampaajan hommia oppisopimuksella, kosmetologin hommia jne. ja asuisi miehen nurkissa, niin kukaan ei pitäisi sitä mitenkään outona.
Miksi et itse hanki ammattia jos kerta olet erittäin pienituloinen? Ja mikä hiton pakko on saada asuntolaina johon ei ole varaa? Kyllä kaksi työssäkäyvää ihmistä pystyy hankkimaan erittäin tilavan asunnon vaikka olisi kuinka surkea palkka. Eihän ammatti sitä takaa, että aina on töitä.
En ymmärrä, mitä saat tuosta suhteesta. "Ihan kiva asuinkumppani" ei ole sitä, mitä minä ainakaan parisuhteessa ensisijaisesti etsin. Jos mies vie jalat alta, et kykene elämään ilman häntä, jos hän on elämäsi valo, niin sitten rahalla ei ole väliä. Jos hän vain tekee kotitöitä, on ihan kiva ja maksaa osuutensa, en tuhlaisi aikaani häneen.
Maksaako mies asumiskuluja? Osuuden vastikkeesta, sähköstä, vedestä?