Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Löysin psykoterapeutin, hinta 110e/1h hirvittää
12.11.2021 |
Pystyn kyllä maksamaan ton mun tulee negatiivinen viba jostain syystä et toi on yks kallein psykoterapeutti vaikka ennen psykoterapia-koulutusta oli ”vain” sairaanhoitaja, ei esim psykologi
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noo ap.
Jos ei kelpaa tai ei ole varaa moiseen, unohda koko juttu.
Menetkö terapiaan lähetteellä vai aivan yksityisesti.
Ihan noin vaan vertailun vuoksi huomattausin omakotitalossa asuvuna:
Jos joudut kutsumaan kotiisi sähköasentajan tai putkiasentana, niin he kaikki ovat yksityisyrittäjiä tai ykityisten yrittäjien palkka listoilla.Näin he laskuttavat matkakulut asiakkaan luoken ja tuntihinta veloitus oli ainakin kun viimeksi meillä tarvittin lähemmäs 80 euroa tunti. Vaan kun itse ei noita asioita pysty hoitelemaan kun ei ole koulutusta eikä lakisääteisiä lupia, niin tottahan nuo laskut pitää maksaa.
Sama juttu yksityisellä hammaslääkärillä ja yksityisellä erikoisa- ja yleislääkärillä.
Samoin fysioterapeutilla ja jopa nuohoojilla.
Luuletko ap, että osaavien, koulutettujen ja ammattitaitoisen ihmisten pitäisi tehdä työnsä omakustannushintaa.
Kantsii ottaa huomioon myös ammattiharjoittajien ja pienyrittäjien omat kulut.
Ei se heidä veloittamansa hinta ole koskaan se sama, jonka he itse saavat puhtaana käteen.
Siihen hinnoittelunn on lasketttu kaikki kulut ja myös se, että saa itsekin palkan yrittäjyydestä ja ammati harjoittamisestaan.
Jos toi AP:n terapeutti ottaisi viisi asiakasta päivässä arkipäivisin, sen tulot ois 11 000 euroa kuukaudessa. Että kyllä tossa ja omakustannehinnan välissä on vielä aika paljon ilmaa :D
Psykoterapeutin koulutuksen hinta on viisinumeroinen summa. Sellaista ilmaa siellä.
taidat nyt sekoittaa iloisesti psykoterapeutit - joka siis on terveydenhoidon erikoistumistutkinto - ja psykoanalyytikot - joiden koulutukseen liittyy vuosien henkilökohtainen psykoanalyysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vois perustaa jonkun "maallikkoterapiapankin" eli maallikot terapoisivat ilmaiseksi toisiaan ristiin keskenään. Jokainen etsisi juttukaverin, jonka kanssa synkkaisi parhaiten. Terapia olisi siis kaikille ilmaista, mutta terapoimassa olisi maallikot, jotka antamaansa terapiaa vastaan saisi itsekin terapiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsin ensimmäistä kertaa psykoterapeuttia, pieni kaupunki kyseessä.
Kelan kuntoutustukiasiakkaalle odotusaika on puolisen vuotta, eli kovin ovat terapeutit kysyttyjä.
Hinnat täälläkin reilut 90€/45min.
Vaikka Kelalta saa 52€ takaisin niin kyllähän siinä hintaa kertyy jos terapiaa on 4-8krt/kk ja kestää 2-3v.Ei Kela-tuella sen kummempaa odotusaikaa ole kuin sitä ilman. Terapeutit ovat varattuja, simple as that, ja heitä joutuu odottamaan. Terapeutin kannalta eroa ei kauheasti ole omalla rahalla terapiassa käyvään - korkeintaan se, että raportit pitää kirjata eli kirjoitushommia on hiukan enemmän.
Tietysti se tukiprosesi toki kestää, jos siihen viittasit? Ensin käyt pari krt psykiatrilla, ja sitten etsit terapeutin ja sitten haet psykiatrilta lausunnon, jossa on terapeutin nimi. Ja haet. Voi viedä muutaman kuukauden ja fyffeähän kuluu kyllä, koska psykiatrit ovat kalliita ja lausunto monta sataa euroa.
Omalla kohdallani psykiatri on työterveyden kautta, ei ole puhunut mitään lausunnon hinnasta.
Mutta tosiaan ainakin täällä päin kaikki terapeutit, jotka edes ottavat vastaan Kelan kuntoutustukiasiakkaita ovat varattuja vähintään sen puolisen vuotta.
Kevätkesällä parilta terapeutilta saattaa vapautua paikka.
Valitse siinä sitten kenen kanssa synkkaa kun ei meinaa edes päästä kenellekään.
Joo, kuten sanottua, he ovat varattuja ja aikoja voi joutua hakemaan ja jonottamaan. Se ei silti liity sinänsä kela-asiakkuuteen, vaan liian vähäiseen terapeuttien määrään.
Vierailija kirjoitti:
Vois perustaa jonkun "maallikkoterapiapankin" eli maallikot terapoisivat ilmaiseksi toisiaan ristiin keskenään. Jokainen etsisi juttukaverin, jonka kanssa synkkaisi parhaiten. Terapia olisi siis kaikille ilmaista, mutta terapoimassa olisi maallikot, jotka antamaansa terapiaa vastaan saisi itsekin terapiaa.
Surullista, mutta kuvasit juuri psykoterapian nykytilan. Se selittää miksi henkilökemiat vaikuttaa enemmän kuin sertifikaatit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.
Surullisinta on se, että samalla kun terapeuttiyrittäjät ovat nostaneet hintojaan, he ovat voineet ottaa vähemmän potilaita ja säilyttää silti saman elintason. Käytännössä siis yhä useampi jää ilman apua. Toivottavasti järjestelmä puretaan, tai ainakaan siihen ei enää laiteta veroeuroja.
Mtongelmien hinta veronmaksajille liikkuu tällä hetkellä yli 10 miljardissa. Luulen että terapeuttiyrittäjät eivät ole suurin ongelma tässä sopassa.
Eivät suurin ongelma, mutta eivät ole ratkaisukaan.
Yrittäjät pitäisi saada siirtymään julkiselle puolelle mutta niin kauan kuin sitä ei tapahdu vaihtoehtoja on melko lailla ei terapiaa tai yrittäjä.
Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei terapeutti vastaanota liian montaa potilasta päivässä. Mihin luultavasti ilman kelan tukea tilanne johtaisi. Joutuisivat yrittäjinä laskemaan hintoja, ja ottamaan enemmän potilaita.
Mutta se ettei psykoterapeutit olisikaan yrittäjiä, vaan kaupungilla/kunnalla töissä, voisi lisätä potilasturvallisuutta.
Koska tällä hetkellä heidän työtään tai työjälkeään ei oikeastaan valvota mitenkään. Kaupungin ollessa työnantajana tähän tulisi varmasti muutosta.
Mutta toisaalta julkisella puolella on tapana vain kiristää ja kiristää työ tahtia, joten ehkä he uupuisivat työmäärään, vaikka työ olisi tarkemmin seurattua.Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.
Julkisena palveluna potilaat saavat myös apua riittävän määrän viikossa, eivät sitä mitä on nousseiden hintojen vuoksi varaa maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykoterapeutin koulutus on aina yliopistokoulutus olipa pohjatutkintona sh tai psykologi. Jo kouluun pääsemiseen vaaditaan psykologian perusopinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.
Surullisinta on se, että samalla kun terapeuttiyrittäjät ovat nostaneet hintojaan, he ovat voineet ottaa vähemmän potilaita ja säilyttää silti saman elintason. Käytännössä siis yhä useampi jää ilman apua. Toivottavasti järjestelmä puretaan, tai ainakaan siihen ei enää laiteta veroeuroja.
Mtongelmien hinta veronmaksajille liikkuu tällä hetkellä yli 10 miljardissa. Luulen että terapeuttiyrittäjät eivät ole suurin ongelma tässä sopassa.
Eivät suurin ongelma, mutta eivät ole ratkaisukaan.
Yrittäjät pitäisi saada siirtymään julkiselle puolelle mutta niin kauan kuin sitä ei tapahdu vaihtoehtoja on melko lailla ei terapiaa tai yrittäjä.
Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei terapeutti vastaanota liian montaa potilasta päivässä. Mihin luultavasti ilman kelan tukea tilanne johtaisi. Joutuisivat yrittäjinä laskemaan hintoja, ja ottamaan enemmän potilaita.
Mutta se ettei psykoterapeutit olisikaan yrittäjiä, vaan kaupungilla/kunnalla töissä, voisi lisätä potilasturvallisuutta.
Koska tällä hetkellä heidän työtään tai työjälkeään ei oikeastaan valvota mitenkään. Kaupungin ollessa työnantajana tähän tulisi varmasti muutosta.
Mutta toisaalta julkisella puolella on tapana vain kiristää ja kiristää työ tahtia, joten ehkä he uupuisivat työmäärään, vaikka työ olisi tarkemmin seurattua.Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.
Julkisena palveluna potilaat saavat myös apua riittävän määrän viikossa, eivät sitä mitä on nousseiden hintojen vuoksi varaa maksaa.
No eivät todellakaan saa. Psykoterapia on tällä hetkellä eliitin pelleilykenttä, mikä on hämmästyttävää, koska kyseessähän on mielenterveyden _hoito_ - aivan kuten lääkityskin. Ks Ketopuraan malli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija1278 kirjoitti:
Psykoterapeutin koulutus on aina yliopistokoulutus olipa pohjatutkintona sh tai psykologi. Jo kouluun pääsemiseen vaaditaan psykologian perusopinnot.
Se ei millään tapaa kuitenkaan korvaa pohjakoulutusta. Esimerkiksi psykologian maisteria ja psyk. sh:ta ei voi edes verrata.
Vierailija1278 kirjoitti:
Psykoterapeutin koulutus on aina yliopistokoulutus olipa pohjatutkintona sh tai psykologi. Jo kouluun pääsemiseen vaaditaan psykologian perusopinnot.
Jotka ovat siis avoimen yliopiston niitä samoja kursseja mitä kuka tahansa voi käydä. Eivät ole yksin tae mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija1278 kirjoitti:
Psykoterapeutin koulutus on aina yliopistokoulutus olipa pohjatutkintona sh tai psykologi. Jo kouluun pääsemiseen vaaditaan psykologian perusopinnot.
Jotka ovat siis avoimen yliopiston niitä samoja kursseja mitä kuka tahansa voi käydä. Eivät ole yksin tae mistään.
Perusopinotoihin pystyy yläkoululainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.
Surullisinta on se, että samalla kun terapeuttiyrittäjät ovat nostaneet hintojaan, he ovat voineet ottaa vähemmän potilaita ja säilyttää silti saman elintason. Käytännössä siis yhä useampi jää ilman apua. Toivottavasti järjestelmä puretaan, tai ainakaan siihen ei enää laiteta veroeuroja.
Mtongelmien hinta veronmaksajille liikkuu tällä hetkellä yli 10 miljardissa. Luulen että terapeuttiyrittäjät eivät ole suurin ongelma tässä sopassa.
Eivät suurin ongelma, mutta eivät ole ratkaisukaan.
Yrittäjät pitäisi saada siirtymään julkiselle puolelle mutta niin kauan kuin sitä ei tapahdu vaihtoehtoja on melko lailla ei terapiaa tai yrittäjä.
Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei terapeutti vastaanota liian montaa potilasta päivässä. Mihin luultavasti ilman kelan tukea tilanne johtaisi. Joutuisivat yrittäjinä laskemaan hintoja, ja ottamaan enemmän potilaita.
Mutta se ettei psykoterapeutit olisikaan yrittäjiä, vaan kaupungilla/kunnalla töissä, voisi lisätä potilasturvallisuutta.
Koska tällä hetkellä heidän työtään tai työjälkeään ei oikeastaan valvota mitenkään. Kaupungin ollessa työnantajana tähän tulisi varmasti muutosta.
Mutta toisaalta julkisella puolella on tapana vain kiristää ja kiristää työ tahtia, joten ehkä he uupuisivat työmäärään, vaikka työ olisi tarkemmin seurattua.Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.
Julkisena palveluna potilaat saavat myös apua riittävän määrän viikossa, eivät sitä mitä on nousseiden hintojen vuoksi varaa maksaa.
No eivät todellakaan saa. Psykoterapia on tällä hetkellä eliitin pelleilykenttä, mikä on hämmästyttävää, koska kyseessähän on mielenterveyden _hoito_ - aivan kuten lääkityskin. Ks Ketopuraan malli.
Psykoterapia ei ole mielenterveyden hoitoa, vaan kuntoutusta. Ongelma on juuri siinä, että sitä tarjotaan hoidoksi käytännössä katsoen kaikkeen. Huomattavasti kevyempi hoito riittäisi esimerkiksi opiskelu-uupumuksen selättämiseen, mutta perinteinen malli Suomessa on ollut se, että kaikkeen suositellaan psykoterapiaa. Jatkossa se muuttuu. Ehkä psykoterapiasta tulee hieronnan veroinen palvelu, jota voidaan yksittäisiä kertoja tarpeen mukaan maksaa julkiselta puolelta, mutta muuten ihmiset maksavat sen itse. Mielenterveyden hoitopolkuja sitten kehitetään tarpeen mukaan, ilman psykoterapeutteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni täällä on kokenut mt-ongelmia, siis teistä epäilijäistä? Olen käynyt terapiassa nyt puoli vuotta, ja ahdistus ja masennus on selvästi vähentynyt. Ei tule läheskään niin usein mieleen kävellä pikajunan eteen.
Kannattaisi olla hiljaa jos ei tiedä asioista mitään.
Mä kävin kolme vuotta ihan sairaan kalliilla psykoterapeutilla ja sinne uppos säästöt. Mulla on lapsuuden vakava trauma (seksuaalinen hyväksikäyttö) ja olin hyvin optimistinen terapian suhteen ja ajattelin että hyvästä kannattaa maksaa. Mä en osannu kuvitellakkaan että menisin niin huonoon kuntoon terapiassa, masennuin pahasti, menetin säästöni ja jouduin työttömäksi (nyt työttömänä toista vuotta sillä olen niin huonossa kunnossa... sairaslomaa en saa). Ymmärrettävästi terapiassa on aina jaksoja joilloin masentaa mutta tässä tapauksessa se meni niin että lannistuin pahemmin kuin koskaan elämässä ja menetin elämän iloni. Ennen terapiaa olin töissä ja täynnä suunnitelmia. Mä todellakin toivon että saat rahallesi vastiketta. Suosittelen haastattelemaan useampaa terapeuttia ennen valintaa ja harkitse tarkoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.
Surullisinta on se, että samalla kun terapeuttiyrittäjät ovat nostaneet hintojaan, he ovat voineet ottaa vähemmän potilaita ja säilyttää silti saman elintason. Käytännössä siis yhä useampi jää ilman apua. Toivottavasti järjestelmä puretaan, tai ainakaan siihen ei enää laiteta veroeuroja.
Mtongelmien hinta veronmaksajille liikkuu tällä hetkellä yli 10 miljardissa. Luulen että terapeuttiyrittäjät eivät ole suurin ongelma tässä sopassa.
Eivät suurin ongelma, mutta eivät ole ratkaisukaan.
Yrittäjät pitäisi saada siirtymään julkiselle puolelle mutta niin kauan kuin sitä ei tapahdu vaihtoehtoja on melko lailla ei terapiaa tai yrittäjä.
Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei terapeutti vastaanota liian montaa potilasta päivässä. Mihin luultavasti ilman kelan tukea tilanne johtaisi. Joutuisivat yrittäjinä laskemaan hintoja, ja ottamaan enemmän potilaita.
Mutta se ettei psykoterapeutit olisikaan yrittäjiä, vaan kaupungilla/kunnalla töissä, voisi lisätä potilasturvallisuutta.
Koska tällä hetkellä heidän työtään tai työjälkeään ei oikeastaan valvota mitenkään. Kaupungin ollessa työnantajana tähän tulisi varmasti muutosta.
Mutta toisaalta julkisella puolella on tapana vain kiristää ja kiristää työ tahtia, joten ehkä he uupuisivat työmäärään, vaikka työ olisi tarkemmin seurattua.Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.
Julkisena palveluna potilaat saavat myös apua riittävän määrän viikossa, eivät sitä mitä on nousseiden hintojen vuoksi varaa maksaa.
No eivät todellakaan saa. Psykoterapia on tällä hetkellä eliitin pelleilykenttä, mikä on hämmästyttävää, koska kyseessähän on mielenterveyden _hoito_ - aivan kuten lääkityskin. Ks Ketopuraan malli.
Psykoterapia ei ole mielenterveyden hoitoa, vaan kuntoutusta. Ongelma on juuri siinä, että sitä tarjotaan hoidoksi käytännössä katsoen kaikkeen. Huomattavasti kevyempi hoito riittäisi esimerkiksi opiskelu-uupumuksen selättämiseen, mutta perinteinen malli Suomessa on ollut se, että kaikkeen suositellaan psykoterapiaa. Jatkossa se muuttuu. Ehkä psykoterapiasta tulee hieronnan veroinen palvelu, jota voidaan yksittäisiä kertoja tarpeen mukaan maksaa julkiselta puolelta, mutta muuten ihmiset maksavat sen itse. Mielenterveyden hoitopolkuja sitten kehitetään tarpeen mukaan, ilman psykoterapeutteja.
Väärin. Psykoterapia on juurikin mielenterveyden _hoitomuoto_, josta on väännetty meillä ”kuntoutusta”.
Tuohon pohjakoulutus tappeluun/keskusteluun osallistun sen verran, että millään terapeutin pohjakoulutuksella ei ole väliä, jos henkilökemiat ei toimi tai terapeuttinen suuntaus on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on kokenut mt-ongelmia, siis teistä epäilijäistä? Olen käynyt terapiassa nyt puoli vuotta, ja ahdistus ja masennus on selvästi vähentynyt. Ei tule läheskään niin usein mieleen kävellä pikajunan eteen.
Kannattaisi olla hiljaa jos ei tiedä asioista mitään.
Hienoa, että terapia on ollut kohdallasi hyödyllistä! Käy vaan niin paljon kuin kukkarosi kestää. Eikä kukaan ole kai sinun asioista edes puhunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.
Surullisinta on se, että samalla kun terapeuttiyrittäjät ovat nostaneet hintojaan, he ovat voineet ottaa vähemmän potilaita ja säilyttää silti saman elintason. Käytännössä siis yhä useampi jää ilman apua. Toivottavasti järjestelmä puretaan, tai ainakaan siihen ei enää laiteta veroeuroja.
Mtongelmien hinta veronmaksajille liikkuu tällä hetkellä yli 10 miljardissa. Luulen että terapeuttiyrittäjät eivät ole suurin ongelma tässä sopassa.
Eivät suurin ongelma, mutta eivät ole ratkaisukaan.
Yrittäjät pitäisi saada siirtymään julkiselle puolelle mutta niin kauan kuin sitä ei tapahdu vaihtoehtoja on melko lailla ei terapiaa tai yrittäjä.
Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei terapeutti vastaanota liian montaa potilasta päivässä. Mihin luultavasti ilman kelan tukea tilanne johtaisi. Joutuisivat yrittäjinä laskemaan hintoja, ja ottamaan enemmän potilaita.
Mutta se ettei psykoterapeutit olisikaan yrittäjiä, vaan kaupungilla/kunnalla töissä, voisi lisätä potilasturvallisuutta.
Koska tällä hetkellä heidän työtään tai työjälkeään ei oikeastaan valvota mitenkään. Kaupungin ollessa työnantajana tähän tulisi varmasti muutosta.
Mutta toisaalta julkisella puolella on tapana vain kiristää ja kiristää työ tahtia, joten ehkä he uupuisivat työmäärään, vaikka työ olisi tarkemmin seurattua.Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.
Julkisena palveluna potilaat saavat myös apua riittävän määrän viikossa, eivät sitä mitä on nousseiden hintojen vuoksi varaa maksaa.
No eivät todellakaan saa. Psykoterapia on tällä hetkellä eliitin pelleilykenttä, mikä on hämmästyttävää, koska kyseessähän on mielenterveyden _hoito_ - aivan kuten lääkityskin. Ks Ketopuraan malli.
Psykoterapia ei ole mielenterveyden hoitoa, vaan kuntoutusta. Ongelma on juuri siinä, että sitä tarjotaan hoidoksi käytännössä katsoen kaikkeen. Huomattavasti kevyempi hoito riittäisi esimerkiksi opiskelu-uupumuksen selättämiseen, mutta perinteinen malli Suomessa on ollut se, että kaikkeen suositellaan psykoterapiaa. Jatkossa se muuttuu. Ehkä psykoterapiasta tulee hieronnan veroinen palvelu, jota voidaan yksittäisiä kertoja tarpeen mukaan maksaa julkiselta puolelta, mutta muuten ihmiset maksavat sen itse. Mielenterveyden hoitopolkuja sitten kehitetään tarpeen mukaan, ilman psykoterapeutteja.
Väärin. Psykoterapia on juurikin mielenterveyden _hoitomuoto_, josta on väännetty meillä ”kuntoutusta”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.
Surullisinta on se, että samalla kun terapeuttiyrittäjät ovat nostaneet hintojaan, he ovat voineet ottaa vähemmän potilaita ja säilyttää silti saman elintason. Käytännössä siis yhä useampi jää ilman apua. Toivottavasti järjestelmä puretaan, tai ainakaan siihen ei enää laiteta veroeuroja.
Mtongelmien hinta veronmaksajille liikkuu tällä hetkellä yli 10 miljardissa. Luulen että terapeuttiyrittäjät eivät ole suurin ongelma tässä sopassa.
Eivät suurin ongelma, mutta eivät ole ratkaisukaan.
Yrittäjät pitäisi saada siirtymään julkiselle puolelle mutta niin kauan kuin sitä ei tapahdu vaihtoehtoja on melko lailla ei terapiaa tai yrittäjä.
Potilasturvallisuuden kannalta on hyvä, ettei terapeutti vastaanota liian montaa potilasta päivässä. Mihin luultavasti ilman kelan tukea tilanne johtaisi. Joutuisivat yrittäjinä laskemaan hintoja, ja ottamaan enemmän potilaita.
Mutta se ettei psykoterapeutit olisikaan yrittäjiä, vaan kaupungilla/kunnalla töissä, voisi lisätä potilasturvallisuutta.
Koska tällä hetkellä heidän työtään tai työjälkeään ei oikeastaan valvota mitenkään. Kaupungin ollessa työnantajana tähän tulisi varmasti muutosta.
Mutta toisaalta julkisella puolella on tapana vain kiristää ja kiristää työ tahtia, joten ehkä he uupuisivat työmäärään, vaikka työ olisi tarkemmin seurattua.Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.
Julkisena palveluna potilaat saavat myös apua riittävän määrän viikossa, eivät sitä mitä on nousseiden hintojen vuoksi varaa maksaa.
No eivät todellakaan saa. Psykoterapia on tällä hetkellä eliitin pelleilykenttä, mikä on hämmästyttävää, koska kyseessähän on mielenterveyden _hoito_ - aivan kuten lääkityskin. Ks Ketopuraan malli.
Psykoterapia ei ole mielenterveyden hoitoa, vaan kuntoutusta. Ongelma on juuri siinä, että sitä tarjotaan hoidoksi käytännössä katsoen kaikkeen. Huomattavasti kevyempi hoito riittäisi esimerkiksi opiskelu-uupumuksen selättämiseen, mutta perinteinen malli Suomessa on ollut se, että kaikkeen suositellaan psykoterapiaa. Jatkossa se muuttuu. Ehkä psykoterapiasta tulee hieronnan veroinen palvelu, jota voidaan yksittäisiä kertoja tarpeen mukaan maksaa julkiselta puolelta, mutta muuten ihmiset maksavat sen itse. Mielenterveyden hoitopolkuja sitten kehitetään tarpeen mukaan, ilman psykoterapeutteja.
Väärin. Psykoterapia on juurikin mielenterveyden _hoitomuoto_, josta on väännetty meillä ”kuntoutusta”.
Ehkä se pääsee pian osaksi julkisen sektorin palveluvalikoimaa. Pitänee tuntuvasti lisätä koulutusmääriä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni täällä on kokenut mt-ongelmia, siis teistä epäilijäistä? Olen käynyt terapiassa nyt puoli vuotta, ja ahdistus ja masennus on selvästi vähentynyt. Ei tule läheskään niin usein mieleen kävellä pikajunan eteen.
Kannattaisi olla hiljaa jos ei tiedä asioista mitään.
En tiedä. Itselleni määrättiin lääkettä lääkkeen perään mutta en nukkunut jollen huumannut itseäni lääkkeillä tajuttomaksi. Kun pääsin terapiaan joku otti traumani ensimmäistä kertaa tosissaan ja ne saatiin käsiteltyä niin että eivät enää juurikaan nouse pintaan ja saan nukuttua.
Alue: Aihe vapaa
Tuskin uupuisivat, voivathan he aina palata yksityisyrittäjäksi. Hyötynä olisi valvonnan lisäksi laadukkaampi tarpeen arviointi. Ei kävisi niin, että se psykoottinen neljän lapsen äiti jää ilman terapeuttia, koska on liian väsynyt laittamaan toista tuhatta kyselysähköpostia.