Löysin psykoterapeutin, hinta 110e/1h hirvittää

Noo ap.

Jos ei kelpaa tai ei ole varaa moiseen, unohda koko juttu.

Menetkö terapiaan lähetteellä vai aivan yksityisesti.

Ihan noin vaan vertailun vuoksi huomattausin omakotitalossa asuvuna:

Jos joudut kutsumaan kotiisi sähköasentajan tai putkiasentana, niin he kaikki ovat yksityisyrittäjiä tai ykityisten yrittäjien palkka listoilla.

Näin he laskuttavat matkakulut asiakkaan luoken ja tuntihinta veloitus oli ainakin kun viimeksi meillä tarvittin lähemmäs 80 euroa tunti.   Vaan kun itse ei noita asioita pysty hoitelemaan kun ei ole koulutusta eikä lakisääteisiä lupia,   niin tottahan nuo laskut pitää maksaa.

Sama juttu yksityisellä hammaslääkärillä ja yksityisellä erikoisa- ja yleislääkärillä.

Samoin fysioterapeutilla ja jopa nuohoojilla.

Luuletko ap, että osaavien, koulutettujen ja ammattitaitoisen ihmisten pitäisi tehdä työnsä omakustannushintaa.

Kantsii ottaa huomioon myös ammattiharjoittajien ja pienyrittäjien omat kulut.

Ei se heidä veloittamansa hinta ole koskaan se sama, jonka he itse saavat puhtaana käteen.

Siihen hinnoittelunn on lasketttu kaikki kulut ja myös se, että saa itsekin palkan yrittäjyydestä ja ammati harjoittamisestaan.

Onko kallein psykoterapeutti se joka ottaa vastaan ainoastaan  kaikki Suomen Kallet? Kaverin puolesta kyselen.

Vierailija kirjoitti:

Normitaksa. Ei edes paha.

Erittäin kokeneella ja pätevällä puheterapeutilla voi kuulemma olla lähtöhinta joku 160e/h?

Korjatkaa jos olen väärässä.

Puheterapialla pystytään aika vaikuttaviin tuloksiin jo muutamalla kerralla. Terapialla on vähän uskomushoidon asema, se saattaa auttaa tai olla auttamatta ja monet käyvät terapiassa jopa vuosia ilman, että heidän tilanteensa juurikaan muuttuu. Varmasti terapiastakin kannattaisin maksaa vaikka tuhat euroa / 45 min, jos tietäisi, että siitä on varmasti jotain hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Etsin ensimmäistä kertaa psykoterapeuttia, pieni kaupunki kyseessä.

Kelan kuntoutustukiasiakkaalle odotusaika on puolisen vuotta, eli kovin ovat terapeutit kysyttyjä.

Hinnat täälläkin reilut 90€/45min.

Vaikka Kelalta saa 52€ takaisin niin kyllähän siinä hintaa kertyy jos terapiaa on 4-8krt/kk ja kestää 2-3v.

Ei Kela-tuella sen kummempaa odotusaikaa ole kuin sitä ilman. Terapeutit ovat varattuja, simple as that, ja heitä joutuu odottamaan. Terapeutin kannalta eroa ei kauheasti ole omalla rahalla terapiassa käyvään - korkeintaan se, että raportit pitää kirjata eli kirjoitushommia on hiukan enemmän.

Tietysti se tukiprosesi toki kestää, jos siihen viittasit? Ensin käyt pari krt psykiatrilla, ja sitten etsit terapeutin ja sitten haet psykiatrilta lausunnon, jossa on terapeutin nimi. Ja haet. Voi viedä muutaman kuukauden ja fyffeähän kuluu kyllä, koska psykiatrit ovat kalliita ja lausunto monta sataa euroa.

Vierailija kirjoitti:

Kampaamokäynti (leikkaus, värjäys, muotoilu) saattaa olla päälle 300euroa.

Siis kampaamokäynti.

Oho, mulle toi maksaa vähän päälle satasen. Ja terapiaturinat samaan hintaan :D

Vierailija kirjoitti:

Noo ap.

Jos ei kelpaa tai ei ole varaa moiseen, unohda koko juttu.

Menetkö terapiaan lähetteellä vai aivan yksityisesti.

Ihan noin vaan vertailun vuoksi huomattausin omakotitalossa asuvuna:

Jos joudut kutsumaan kotiisi sähköasentajan tai putkiasentana, niin he kaikki ovat yksityisyrittäjiä tai ykityisten yrittäjien palkka listoilla.

Näin he laskuttavat matkakulut asiakkaan luoken ja tuntihinta veloitus oli ainakin kun viimeksi meillä tarvittin lähemmäs 80 euroa tunti.   Vaan kun itse ei noita asioita pysty hoitelemaan kun ei ole koulutusta eikä lakisääteisiä lupia,   niin tottahan nuo laskut pitää maksaa.

Sama juttu yksityisellä hammaslääkärillä ja yksityisellä erikoisa- ja yleislääkärillä.

Samoin fysioterapeutilla ja jopa nuohoojilla.

Luuletko ap, että osaavien, koulutettujen ja ammattitaitoisen ihmisten pitäisi tehdä työnsä omakustannushintaa.

Kantsii ottaa huomioon myös ammattiharjoittajien ja pienyrittäjien omat kulut.

Ei se heidä veloittamansa hinta ole koskaan se sama, jonka he itse saavat puhtaana käteen.

Siihen hinnoittelunn on lasketttu kaikki kulut ja myös se, että saa itsekin palkan yrittäjyydestä ja ammati harjoittamisestaan.

Jos toi AP:n terapeutti ottaisi viisi asiakasta päivässä arkipäivisin, sen tulot ois 11 000 euroa kuukaudessa. Että kyllä tossa ja omakustannehinnan välissä on vielä aika paljon ilmaa :D

Vierailija kirjoitti:

En ota hintaan kantaa, mutta jos puhutaan yli 35v aikuisista, ketä se korkein tutkinto oikeasti kiinnostaa? Suurin osa ihmisen osaamisesta tulee erilaisista kursseista, työkokemuksesta ja harrastuksista ja se tietty tutkinto on ehkä 20% koko paketista. Psyk.sairaanhoitajalla on sellaista kokemusta työelämästä kuitenkin, mitä psykologilla harvoin on ja päinvastoin.

Tietysti tuo, että koko CV:tä ei ole näytillä, vaan vain se korkein tutkinto herättää tietynlaisia mielikuvia, kun meidän kulttuurissa se oma osaaminen kuuluu typistää siihen tutkintonimikkeeseen. 

Oletko nyt ihan tosissasi? Systemaattinen oppiminen ja asiantuntijoiden luomat opintokokonaisuudet on ihan eri asia kuin harrastaminen. Jos itse opettelee ja harrastelee, voi olla että missaa oikeasti tärkeitä asioita. Kyllä tutkinnoilla arvo on, vaikka niitä ei ihan kaikkeen tekemiseen tarvitakaan. En maksaisi tuollaista hintaa terapeutille, joka ei ole vähintään psykiatri. Posketon hinta.

Näissä mietityttää myös se, ettei terapeuteilla ole mitään tulosvastuuta. Voit alkaa voida huonommin terapian takia, voi olla ettei se auta yhtään, voi olla ettei henkilökemiat kohtaa ja terapeutti haukottelee ja pyörittelee silmiä kelloa tuijottaen koko vastaanoton. Ja sinähän silti maksat kalliin laskun. Ei ole ihan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota hintaan kantaa, mutta jos puhutaan yli 35v aikuisista, ketä se korkein tutkinto oikeasti kiinnostaa? Suurin osa ihmisen osaamisesta tulee erilaisista kursseista, työkokemuksesta ja harrastuksista ja se tietty tutkinto on ehkä 20% koko paketista. Psyk.sairaanhoitajalla on sellaista kokemusta työelämästä kuitenkin, mitä psykologilla harvoin on ja päinvastoin.

Tietysti tuo, että koko CV:tä ei ole näytillä, vaan vain se korkein tutkinto herättää tietynlaisia mielikuvia, kun meidän kulttuurissa se oma osaaminen kuuluu typistää siihen tutkintonimikkeeseen. 

Haluan nyt myös puuttua siihen, että psykologia yliopistossa on hieno homma, mutta nämä nimikkeet johtavat myös väärinkäsityksiin. Filosofiassa ja teologiassa ihmismielen kysymyksiä on mietitytty jo tuhansia vuosia ja psykologiassa vasta alle 200 vuotta. Yliopiston psykologia valmistaa ihmisen tekemään tietynlaisia tutkimuksia ja testejä, mutta mitään muuta varsinaista yksinoikeutta ihmismielen kysymyksiin psykologialla ei ole, vaan psykologia on paremminkin yksi tulokulma ihmisen käytökseen ja ajatuksiin. Muita näkökulmia on kirjallisuustieteessä, uskontotieteessä, historiassa, sosiologiassa ja muualla. 

Suoraa yhteyttä psykologin taitoon tehdä tiettyjä muodollisia tutkimuksia ja testejä ja hänen kykyynsä toteuttaa puhepohjaista terapiaa paremmin ei välttämättä ole missään osoitettu, vaikka toki psykologiaa on vaikeampi päästä yliopistoon opiskelemaan ja tutkinto on pitempi ja tämä tietysti lisää luotettavuutta henkilöä kohtaan niillä, joilla se niin tekee.

Eli tässä tämä tutkintonimike hämää ihmisiä huomattavan paljon. 

Historian asiantuntija osaa kertoa ihmisen menneestä käytöksestä, pappi on erinomainen uskontopsykologisten ilmiöiden tuntija ja kokenut poliisi tietää paljon rikollisuuden psykologiasta...tai paremminkin sanottuna ihmisen käytöksestä, sillä tämä melko tuore sana eli 'psykologia' helposti sotkee ajattelua, sillä se saa ajatukset keskittymään yliopiston tuoreisiin nimikkeisiin ja hallinnollisiin rakenteisiin eikä ihmisyyteen. Puhdas yliopistopsykologia on paljon myös sitä, että sellaisia ilmiöitä, joita ihan muut ammattilaiset ovat todistaneet kentällä tutkitaan keinotekoisissa oloissa ja sen jälkeen julistetaan, että kansanviisaus ja kokemus on väärässä, koska keinotekoisessa laboratoriossa saatiin eri tulos; jotkut (sosiaali)psykologian kuuluisimmista tutkimuksista on myöhemmin kyseenalaistettu toisten psykologien toimesta. Yliopistoa ei pidä palvoa asiana, jonka tutkimus kumoaa ja tuhoaa muualta saadun tiedon, vaan täydentää sitä ja tarjoaa erilaisia näkökulmia samoihin asioihin. Suurin osa siitä, mitä me ihmisen käytöksestä tiedetään ei tietenkään perustu yliopiston tutkimuksiin eikä varsinkaan psykologiaan, joka on nuori tulokas tällä alalla. Samalla tavalla esim.lääketiede ei oikeasti ole terveystiedon ainut lähde, vaan oikeasti tieto ihmisen terveydestä on jakautunut myös itämaiseen lääketieteeseen, osteopatiaan, erilaisiin kehoterapioihin, kiropraktiikkaan, kansanlääkintään, sielunhoitoon, naturopatiaan ja jopa huuhaaksi väitettyihin vaihtoehtoishoitoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan hintaa tuolla tyypillä...... tuu puhuu mun kanssa ilmaseksi.

Mikä tahansa keskustelu edes terveydenhoitoalan ammattilaisen kanssa ei ole psykoterapiaa, saatika jonkun randomin kanssa jauhaminen.

Edes kaikki keskustelu psykoterapeutin kanssa ei ole psykoterapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normitaksa. Ei edes paha.

Erittäin kokeneella ja pätevällä puheterapeutilla voi kuulemma olla lähtöhinta joku 160e/h?

Korjatkaa jos olen väärässä.

Puheterapialla pystytään aika vaikuttaviin tuloksiin jo muutamalla kerralla. Terapialla on vähän uskomushoidon asema, se saattaa auttaa tai olla auttamatta ja monet käyvät terapiassa jopa vuosia ilman, että heidän tilanteensa juurikaan muuttuu. Varmasti terapiastakin kannattaisin maksaa vaikka tuhat euroa / 45 min, jos tietäisi, että siitä on varmasti jotain hyötyä.

Riippuu kyllä täysin puheterapian syystä. Oma lapseni kävi lapsena kaksi vuotta puheterapiassa, eikä mitään korvinkuultavaa eroa tapahtunut. 

Jo se kannattaisi tajuta positiiviseksi hoitotulokseksi, jos itsetuhoinen ihminen pysyy hengissä eikä vedä ranteitaan auki. Pikaterapia on kyllä vähän semmoista, että se auttaa ihmiselle, jolla on alakuloa, ei ihmistä, joka on oikeasti masentunut/ahdistunut. Siksi Kelakin korvaa sitä 1-3 vuotta!

Oho, mulla oli ilmainen kunnallisella.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistokoulutus takaa monipuolisempaa, älyllistä otetta asioihin. En lähtisi noin kalliin sairaanhoitajan puheille. Kolmasosan maksaisin, jos kela korvaisi siitäkin osan.

Hän ei ole vain sairaanhoitaja, vaan hän on saanut psykoterapeutin koulutuksen. Yliopistossa. Hänen persoonansa, työskentelytapansa ja edustamansa terapiasuuntaus voi sopia jollekulle paremmin kuin jonkun toisen terapeutin, jolla on se akateeminen loppututkinto.

Kela maksaa tuosta suunnilleen puolet jos on kuntoutuspsykoterapiassa ja loppuosa on toimeentulotuessa hyväksyttävä meno jollei ole itse varaa maksaa.

Oletko ajatellut jotain muuta ammattilaista kuin psykoterapeuttia? Moni ihminen välttää kalliit terapiat jo senkin avulla, että heillä on edes yksi läheinen johon voi tukeutua tarvittaessa. Ei ammattilainen, vaan läheinen. Entä jos etsisit jonkun joka asettuu siihen puoliväliin? Joku jolla on aitoa inhimillistä lämpöä ja halu olla rinnallakulkijana ja kuuntelijana elämäsi vaikeassa vaiheessa? Erilaiset ryhmät voivat myös auttaa eteenpäin, sillä niistä saa usein kultaakin kalliimpaa vertaistukea. Psykoterapia ei ole ainoa vaihtoehto, eikä aina edes se paras ja vaikuttavin. Uskon, että löydät oikean ihmisen selkänojaksi myös jostain muualta.

Vierailija kirjoitti:

Maksan hierojalle 50€/h. Ja vielä ihan mielelläni.

Koulutus on hieman eri, joten mielestäni ihan kohtuullinen hinta psykoterapeutilta.

Kuunteleminen on siis mielestäsi kaksi kertaa arvokkaampaa kuin hieronta? Psykoterapeutilla voi olla täysin mitätön koulutus. Ei pidä sekoittaa psykoterapeuttia psykiatrian erikoislääkärin eli psykiatriin, jolla on pitkä yliopistollinen koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ota hintaan kantaa, mutta jos puhutaan yli 35v aikuisista, ketä se korkein tutkinto oikeasti kiinnostaa? Suurin osa ihmisen osaamisesta tulee erilaisista kursseista, työkokemuksesta ja harrastuksista ja se tietty tutkinto on ehkä 20% koko paketista. Psyk.sairaanhoitajalla on sellaista kokemusta työelämästä kuitenkin, mitä psykologilla harvoin on ja päinvastoin.

Tietysti tuo, että koko CV:tä ei ole näytillä, vaan vain se korkein tutkinto herättää tietynlaisia mielikuvia, kun meidän kulttuurissa se oma osaaminen kuuluu typistää siihen tutkintonimikkeeseen. 

Oletko nyt ihan tosissasi? Systemaattinen oppiminen ja asiantuntijoiden luomat opintokokonaisuudet on ihan eri asia kuin harrastaminen. Jos itse opettelee ja harrastelee, voi olla että missaa oikeasti tärkeitä asioita. Kyllä tutkinnoilla arvo on, vaikka niitä ei ihan kaikkeen tekemiseen tarvitakaan. En maksaisi tuollaista hintaa terapeutille, joka ei ole vähintään psykiatri. Posketon hinta.

Näissä mietityttää myös se, ettei terapeuteilla ole mitään tulosvastuuta. Voit alkaa voida huonommin terapian takia, voi olla ettei se auta yhtään, voi olla ettei henkilökemiat kohtaa ja terapeutti haukottelee ja pyörittelee silmiä kelloa tuijottaen koko vastaanoton. Ja sinähän silti maksat kalliin laskun. Ei ole ihan oikein.

En jaksa ruveta mitään vastaluentoa pitämään, joten käsitellään nyt vain vaikka tuota 'systemaattista oppimista'. Sanakirjamääritelmällisesti 'systemaattisen' synonyymejä ovat strukturoitu, metodinen ja organisoitu.

Sinä voit strukturoida ja organisoida omat opintosi myös itse. Säästä rahaa, selaile kansalaisopistojen sivuja ja osallistu vaikka usealle kurssille aiheista, joita yliopistossa ei käsitellä, mutta jotka liittyvät sinun työhösi tai esiintymiseen siinä ja sen jälkeen sinulla on enemmän tietoa noista aiheista kuin useimmilla psykiatreilla tai psykologeilla. Heillä on tietysti myös jotain tietoa sieltä täältä, mitä sinulla ei ole ja ulkomailla eri yliopistoissa on nämä tutkinnot taas systematisoitu ihan eri tavalla eli kaikki ovat opiskelleet jotain, joka jotenkin liittyy näihin aiheisiin eikä ole tarvetta pienentää ja painaa ketään alaspäin, kunhan kaikilta löytyy ihan kiva määrä kokemusta. 

Yliopiston kandin käyneilläkin pelkästään Suomen sisällä jopa 60op tutkinnosta on ihan eri asioita (sivuaine vapaana) eri opiskelijoilla ja kandi ja gradu tehty ihan eri aiheista, joten et voi tarkkaan tietää, mistä asiasta juuri sinun psykologiaa opiskellut terapeuttisi tietää eniten. Lisäksi yliopiston tenttejä voi suorittaa ja päästä läpi lukematta yhtään kirjaa, kunhan googlaa vastaukset tenttipäivänä. 

En tarkoita vähätellä yliopiston tutkintoja, mutta yliopistoihmisten ei myöskään kannata pienentää toisia ihmisiä tai vähätellä heidän saavutuksiaan, koska syvemmässä tarkastelussa moni heistä saattaa jäädä varjoon eli kalikka napsahtaa lopulta omaan nilkkaan, kun toiselta löytyykin monipuolisempi CV. 

Jos tuntuu, että kemiat kohtaa ja on hyvä terapeutti niin olisin valmis maksamaan tuon aloittajan kertoman summan. Monilla psykoterapeuteilla on hintana 80€-90€/ 45 min.

Mutta ole tarkkana kenen kanssa aloitat prosessin. Psykoterapeuttejakin on moneen lähtöön.

Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksan hierojalle 50€/h. Ja vielä ihan mielelläni.

Koulutus on hieman eri, joten mielestäni ihan kohtuullinen hinta psykoterapeutilta.

Kuunteleminen on siis mielestäsi kaksi kertaa arvokkaampaa kuin hieronta? Psykoterapeutilla voi olla täysin mitätön koulutus. Ei pidä sekoittaa psykoterapeuttia psykiatrian erikoislääkärin eli psykiatriin, jolla on pitkä yliopistollinen koulutus.

Jos sen psykiatrin koulutukseen ei kuitenkaan ole sisältynyt myös psykoterapiakoulutus, hän ei ole pätevä antamaan psykoterapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Moraalitonta rahastusta hädänalaisilla.

Harmi kun nykyaika ei tule ainakaan vähentämään terapiaa tarvitsevia.