Juhlittiinko Jeesuksen aikana hänen seuduillaan jouluisin mitään juhlaa?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Todennäköisesti juhlittiin. Kristinuskon juhlapäivät ovat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin pakanauskontojen juhlapäivät. Tämä asettaakin kyseenalaiseksi kristinuskon validiteetin. 

Tuo juhlien ajankohta-asia pitää varmaan paikkansa. Mutta siitä ei voi mielestäni päätellä, että se kyseenalaistaisi kristinuskon validiteetin. Kristinuskon pääasiat eli Jeesuksen syntymä ja pelastustyö ristillä eivät muutu siitä, milloin niitä juhlitaan. Juhlien ajankohta on kulttuurinen kysymys.

Luullakseni tuon ajan hallitsijat ja piispat ym. ovat olleet käytännöllisiä ja sijoittaneet kristinuskon juhlat pakanajuhlien kanssa samoihin ajankohtiin, ettei syntyisi kilpailua eri juhlien välillä. Jos entiset ja kristilliset juhlat olisivat olleet eri ajankohtina, niin jotkut olisivat juhlineet niitä molempia, mistä seuraisi se, että kansa tekisi vähemmän töitä ja juhlisi enemmän, osa juopotellen ym. Esim. joulupäiviäkin oli ennen 4 peräkkäistä, mutta valtaapitävät vähensivät niiden määrää juuri em. syystä kahteen. 

Kyllä se minun mielestäni hieman asettaa kyseenalaiseksi nämä tapahtumat koska lähtökohtaisestihan tuossa on oletuksena, että kristinuskon tärkeät tapahtumat (kristuksen syntymä, ylösnousemus, pyhimysten teot) jostain merkillisestä syystä sattuivat tapahtumaan juuri samoina päivinä kuin pakanauskontojen vuoden- ja tähtienkiertoon asettuvat juhlapäivät. 

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Todennäköisesti juhlittiin. Kristinuskon juhlapäivät ovat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin pakanauskontojen juhlapäivät. Tämä asettaakin kyseenalaiseksi kristinuskon validiteetin. 

Tuo juhlien ajankohta-asia pitää varmaan paikkansa. Mutta siitä ei voi mielestäni päätellä, että se kyseenalaistaisi kristinuskon validiteetin. Kristinuskon pääasiat eli Jeesuksen syntymä ja pelastustyö ristillä eivät muutu siitä, milloin niitä juhlitaan. Juhlien ajankohta on kulttuurinen kysymys.

Luullakseni tuon ajan hallitsijat ja piispat ym. ovat olleet käytännöllisiä ja sijoittaneet kristinuskon juhlat pakanajuhlien kanssa samoihin ajankohtiin, ettei syntyisi kilpailua eri juhlien välillä. Jos entiset ja kristilliset juhlat olisivat olleet eri ajankohtina, niin jotkut olisivat juhlineet niitä molempia, mistä seuraisi se, että kansa tekisi vähemmän töitä ja juhlisi enemmän, osa juopotellen ym. Esim. joulupäiviäkin oli ennen 4 peräkkäistä, mutta valtaapitävät vähensivät niiden määrää juuri em. syystä kahteen. 

Kyllä se minun mielestäni hieman asettaa kyseenalaiseksi nämä tapahtumat koska lähtökohtaisestihan tuossa on oletuksena, että kristinuskon tärkeät tapahtumat (kristuksen syntymä, ylösnousemus, pyhimysten teot) jostain merkillisestä syystä sattuivat tapahtumaan juuri samoina päivinä kuin pakanauskontojen vuoden- ja tähtienkiertoon asettuvat juhlapäivät. 

Kriittinen tarkastelija voisikin siis päätellä, että (keksityt) tapahtumat sovitettiin osumaan jo olemassa oleviin juhlapäiviin eikä toisin päin.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko kristinuskoa ollut edes olemassa kun Jeesus oli elossa.

Ei, siitä tuli pikkuhiljaa uskonto 80-300 vuotta hänen väitetyn elämänsä jälkeen. Silloin kirjoitettiin raamattukin. 

Tarkoitat Raamatulla ehkä Uutta testamenttia? Vanha testamenttihan (VT) oli jo olemassa ja sitä luettiin synagogissa, ns. "kirjakääröt". Jeesuskin luki sitä mm. Nasaretissa (Luukas 4:16-22) VT:stä profeetta Jesajan Messias-ennustuksen. Siihen hän totesi, että ennustus on sinä päivänä tullut toteen ja kansa oli ihmeissään ja aluksi kiitteli häntä. Jeesus oli kriittinen porukkaa kohtaan, mistä he raivostuivat ja yrittivät syöstä hänet kalliolta alas, mutta Jeesus käveli paikalta. 

Luuk. 4: 16-19: "Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan. Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna: "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista,

päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta. ".

Ei kai Jeesus osannut lukea?

Niin muuten, mistä hän oli oppinut kaikki vertauksensa ja opetuksensa?

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Todennäköisesti juhlittiin. Kristinuskon juhlapäivät ovat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin pakanauskontojen juhlapäivät. Tämä asettaakin kyseenalaiseksi kristinuskon validiteetin. 

Tuo juhlien ajankohta-asia pitää varmaan paikkansa. Mutta siitä ei voi mielestäni päätellä, että se kyseenalaistaisi kristinuskon validiteetin. Kristinuskon pääasiat eli Jeesuksen syntymä ja pelastustyö ristillä eivät muutu siitä, milloin niitä juhlitaan. Juhlien ajankohta on kulttuurinen kysymys.

Luullakseni tuon ajan hallitsijat ja piispat ym. ovat olleet käytännöllisiä ja sijoittaneet kristinuskon juhlat pakanajuhlien kanssa samoihin ajankohtiin, ettei syntyisi kilpailua eri juhlien välillä. Jos entiset ja kristilliset juhlat olisivat olleet eri ajankohtina, niin jotkut olisivat juhlineet niitä molempia, mistä seuraisi se, että kansa tekisi vähemmän töitä ja juhlisi enemmän, osa juopotellen ym. Esim. joulupäiviäkin oli ennen 4 peräkkäistä, mutta valtaapitävät vähensivät niiden määrää juuri em. syystä kahteen. 

Kyllä se minun mielestäni hieman asettaa kyseenalaiseksi nämä tapahtumat koska lähtökohtaisestihan tuossa on oletuksena, että kristinuskon tärkeät tapahtumat (kristuksen syntymä, ylösnousemus, pyhimysten teot) jostain merkillisestä syystä sattuivat tapahtumaan juuri samoina päivinä kuin pakanauskontojen vuoden- ja tähtienkiertoon asettuvat juhlapäivät. 

Kiva, kun on mielipiteiden vaihtoa. Yksityiskohta: protestanttisuudessa ei ole pyhimyksiä, roomalaiskatolisuudessa on.

Et ehkä huomannut lukea tuota edellä olevaa: oletan, että juhlien ajankohdat ovat kulttuurisesti päätettyjä ja siten sosiologisia tai jopa poliittisia ilmiöitä eli juhlien ajankohta ei ole välttämättä sidoksissa alkuperäisten tapahtumien ajankohtaan vaan  siihen, mihin tuolloiset päättäjät ovat ne halunneet sijoittaa. Heillä on ollut siihen omat perustelunsa, hyvät tai huonot.

Tämä ajankohtien kulttuurisidonnaisuus ei tarkoita sitä, että nuo alkuperäiset tapahtumat eli juhlan aiheet eivät olisi tapahtuneet. Kyseessä on kaksi eri asiaa. Voit toki kyseenalaistaa nämä tapahtumat ja vaikuttaa hieman siltä, että haluat sen tehdä. Se on sinun valintasi. Mutta vinkkinä sen verran, että joskus on myös hyvä ottaa uskon askel ja luottaa johonkin, vaikka Jumalaan, vaikkei hänen olemassaolostaan olisi 100% varmuutta tai näyttöä. Ei nyt ole paras esimerkki mutta meneväthän ihmiset naimisiinkin eli ottavat "uskon askeleen", vaikka yleisessä tiedossa on, että jopa n. 50% pareista eroaa. 

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä42257 kirjoitti:

Todennäköisesti juhlittiin. Kristinuskon juhlapäivät ovat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin pakanauskontojen juhlapäivät. Tämä asettaakin kyseenalaiseksi kristinuskon validiteetin. 

Tuo juhlien ajankohta-asia pitää varmaan paikkansa. Mutta siitä ei voi mielestäni päätellä, että se kyseenalaistaisi kristinuskon validiteetin. Kristinuskon pääasiat eli Jeesuksen syntymä ja pelastustyö ristillä eivät muutu siitä, milloin niitä juhlitaan. Juhlien ajankohta on kulttuurinen kysymys.

Luullakseni tuon ajan hallitsijat ja piispat ym. ovat olleet käytännöllisiä ja sijoittaneet kristinuskon juhlat pakanajuhlien kanssa samoihin ajankohtiin, ettei syntyisi kilpailua eri juhlien välillä. Jos entiset ja kristilliset juhlat olisivat olleet eri ajankohtina, niin jotkut olisivat juhlineet niitä molempia, mistä seuraisi se, että kansa tekisi vähemmän töitä ja juhlisi enemmän, osa juopotellen ym. Esim. joulupäiviäkin oli ennen 4 peräkkäistä, mutta valtaapitävät vähensivät niiden määrää juuri em. syystä kahteen. 

Kyllä se minun mielestäni hieman asettaa kyseenalaiseksi nämä tapahtumat koska lähtökohtaisestihan tuossa on oletuksena, että kristinuskon tärkeät tapahtumat (kristuksen syntymä, ylösnousemus, pyhimysten teot) jostain merkillisestä syystä sattuivat tapahtumaan juuri samoina päivinä kuin pakanauskontojen vuoden- ja tähtienkiertoon asettuvat juhlapäivät. 

Kiva, kun on mielipiteiden vaihtoa. Yksityiskohta: protestanttisuudessa ei ole pyhimyksiä, roomalaiskatolisuudessa on.

Et ehkä huomannut lukea tuota edellä olevaa: oletan, että juhlien ajankohdat ovat kulttuurisesti päätettyjä ja siten sosiologisia tai jopa poliittisia ilmiöitä eli juhlien ajankohta ei ole välttämättä sidoksissa alkuperäisten tapahtumien ajankohtaan vaan  siihen, mihin tuolloiset päättäjät ovat ne halunneet sijoittaa. Heillä on ollut siihen omat perustelunsa, hyvät tai huonot.

Tämä ajankohtien kulttuurisidonnaisuus ei tarkoita sitä, että nuo alkuperäiset tapahtumat eli juhlan aiheet eivät olisi tapahtuneet. Kyseessä on kaksi eri asiaa. Voit toki kyseenalaistaa nämä tapahtumat ja vaikuttaa hieman siltä, että haluat sen tehdä. Se on sinun valintasi. Mutta vinkkinä sen verran, että joskus on myös hyvä ottaa uskon askel ja luottaa johonkin, vaikka Jumalaan, vaikkei hänen olemassaolostaan olisi 100% varmuutta tai näyttöä. Ei nyt ole paras esimerkki mutta meneväthän ihmiset naimisiinkin eli ottavat "uskon askeleen", vaikka yleisessä tiedossa on, että jopa n. 50% pareista eroaa. 

 

Taisin tuossa edellä ymmärtää väärin kommenttisi. Tuo on hyvin mahdollista, että ko. tapahtumat itse asiassa tapahtuivat mutta sitten niiden ajankohdat sovitettiin jälkikäteen osumaan jo olemassa oleviin juhlapäiviin. En ole itse uskovainen enkä koe että edes saisin henkistä tukea ja turvaa uskonnosta. Ymmärrän kyllä, että usko johonkin korkeampaan voimaan on monelle rauhoittavaa, etenkin elämän suurissa vastoinkäymisissä. Kohtalon sattumanvaraisuus on itsessään pelottavaa ja tuon sattumanvaraisuuden selittäminen korkeamman voiman tahdoksi onkin ehkä juuri kaikkien uskontojen perusta. 

Jeesus  oli juutalainen .

Siinä  kansassa noudatettiin  Mooseksen lain määräämiä juhlia.

Niistä esimerkkejä on lehtimajanjuhla, pääsiäinen,hanukkajuhla,