Mitä te 50-vuotiaat harrastatte?
Mun isot lapseni ovat kommentoineet, että olen säälittävä, kun käyn vain töissä ja illat istun sohvalla ja dataan ja katson telkkaria. Totuus on se, että työni on tosi vaativaa ja fyysinen rasitus tulee työmatkapyöräilyssä. Kun illalla n. klo 19 tulen kotiin, niin aina samat kuviot: safka-pyykit-sohva-nukkumaan. Viikonloppuisin siivousta, pihatöitä tai mökkeilyä, joskus kavereiden tapaamista kaupungilla. Eipä ole oikein jaksamista muuhun. Korona-aika vei kaikki ryhmäliikunnat. Mitä te muut keski-ikäiset harrastatte? Kaipaan vinkkejä!
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika samanlaista. Työ, kotiin kaupan kautta, koiran kanssa ulos, ruuan laittoa ja kotitöitä. Sen lisäksi en paljon muuta tee kuin katselen telkkaria ja roikun netissä. En yksinkertaisesti jaksa muuta. Työni on fyysistä ja koko kroppa huutaa hoosiannaa siinä vaiheessa kun tulen koiralenkiltä kotiin. Pakko päästä pötköttämään, että jaksaa taas seuraavana päivänä lähteä töihin. N59
Mä olin joskus tällaisessa työssä, jonka jälkeen olin aivan poikki. Henkisesti ja fyysisesti semiraskasta, mutta mulle hyvin raskasta. Näin jälkikäteen ajattelen, että olisi pitänyt vaan kammeta itsestään jonkinlainen kuntoilija, niin olisin jaksanut paremmin, mutta missä menee raja, että raskaan työn päälle kannattaa rasittaa itseään vielä lisää?
Eikö työ kuitenkin ole silloin liian raskasta, jos on sen jälkeen ihan sippi? Mitä mieltä muut olette? Tietenkin väsyneenä on sitä mieltä että on vaan pakko maata sohvalla (ja koiralenkkikin on tietysti myös liikuntaa), mutta jos haluaisi iltaisin tehdä muutakin kuin kerätä voimia seuraavaan päivään, niin voiko tilanteelle tehdä jotain...? (Muuta kuin vaihtaa alaa)
Keväästä syksyyn rakkaimman harrastuksen tai oikeammin elämän tavan viemänä.
Vaimon kera veneilemme yhtä jaksoisesti yleensä Ruotsissa, voidaan piipahtaa Saksassa, Tanskassa tai Norjassa kääntö pisteenä.
On ihanaa tehdä matkaa ilman aikataulua ja varsinaista päämäärää, nauttia paikallisesta luonnosta ja kulttuurista, aina oma koti mukana..
Syksyllä aika meneekin talon huollossa ja tuttuja tavatessa, kohta myydään talo pois ja lähdetään pidemmällä matkalle veneellä ilman aikataulua palaamisesta takaisin..
Funtsimme, että ei tässä nuoremmiksi tulla ja eläkkeelle pästyä tuskin enää välttämättä jaksaisi, saati onko enää hegissä.
Elämä on tässä ja nyt!
Vierailija kirjoitti:
En voisi kuvitellakaan, että mun lapset sanois mulle että olen säälittävä, vaikka ehkä niin ajattelisivatkin.
En käy edes töissä ja harrastan vain koiran kanssa lenkkeilyä, käsitöitä ja lukemista.
En mäkään. Kuulostaa teinitytön puheelta, ap, tuliko tuo tyttären suusta?
Lenkkeilen luonnossa liki päivittäin, kerran viikossa jumppatunnilla ekä uimahallissa uimassa. Mökillä käyn niin usein kuin mahdollista, koska sijaitsee lähellä.Soffan nurkkakin hyvin käytössä.
53v vesijuoksu, vesijumppa, SUPpailua kesäisin, kävely, kirjallisuus, teatteri, museot, konsertit, joskus käsitöitä, britti-sarjat, pohjoismaiset sarjat, kirppikset...mitäs muuta
Naisista en ole varma mutta miehenä harrastan päihtetä ja "käsitöitä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nuorille tiedoksi; seksi paranee vaan iän myötä ja oegasmeista tulee voimakkaampia.
Missä iässä tapahtuu? T:52v
53
"Ite harrastan salia ja pyöräilyä
M25"
Miksi tähän vastaa 25 vuotias nykyajan tissiposki? Eikö teille ole poikien tai miesten sivuja missä kuluttaa aikaanne. (aiheena autot ja viina).
Miten naismainen pitää olla, että nuori mies vastailee tällaisiin kysymyksiin. Miten helvetissä luulet, että kysymys oli sinulle tarkoitettu?
Ostin koiran ennen kuin täytin 50v. Se on pääasiallisin harrastukseni sillä käymme agilityssä. Harjoittelemme 3 viikossa ja välillä on viikonloppuisin kisoja., kisäksi tietty normaalit lenkit Kevät/kesäkaudella hoida pihaa ja kasvatan vihanneksia kasvimaalla/kasvihuoneessa. Luen ja neulon, syksyisin sienestän. Elämä on täyttä niilla harradtuksilla.
Keväästä syksyyn rakkaimman harrastuksen tai oikeammin elämän tavan viemänä.
Vaimon kera veneilemme yhtä jaksoisesti yleensä Ruotsissa, voidaan piipahtaa Saksassa, Tanskassa tai Norjassa kääntö pisteenä.
On ihanaa tehdä matkaa ilman aikataulua ja varsinaista päämäärää, nauttia paikallisesta luonnosta ja kulttuurista, aina oma koti mukana..
Syksyllä aika meneekin talon huollossa ja tuttuja tavatessa, kohta myydään talo pois ja lähdetään pidemmällä matkalle veneellä ilman aikataulua palaamisesta takaisin..
Funtsimme, että ei tässä nuoremmiksi tulla ja eläkkeelle pästyä tuskin enää välttämättä jaksaisi, saati onko enää hegissä.
Elämä on tässä ja nyt!
Veneily kuulostaa ihanalta, itsekin yrittäisin sitä, mutta tulen niin helposti merisairaaksi! Kuuntelen vain kateellisena muiden veneilyjuttuja :) Mutta itse nautin merestä mökilläni ja ihastelen rannalla upeita vuodenaikojen vaihteluita. Mökkeily on harrastukseni, rakastan sitä. Veden kantamisessa, klapien hakkaamisessa ja pihan laittamisessa kuluu aikaa ja saa hyötyliikuntaa ja mieli pysyy hyvänä. Koira on seuranani. Luen paljon. Ehkäpä joskus opettelen kutomaan, mutta vielä en malta keskittyä siihen.
Ulkoilen koiran kanssa päivittäin 2,5 tuntia ja teen 20 minuutin kotikumpan iltaisin. Otan myös laulutunteja, tykkään kokata päivittäin sekä muuten vaan oleskelen, surffaan netissä ja katson sarjoja.
Just tulin salilta. Ei ollu tunku, sai rauhassa päästellä ääniä kun sain oikean tuntuman ja teki niiin kutaa! Hyvä minä! Käyn 2-3krt/vk
Kävelyllä käyn, sauvoilla ja ilman myös noin 2-4krt/vk.
Nuo talviaikaan.
Kesälajina on golf ja pyöräily.
Kirppis sekä lukeminen menee kaiken aikaa.
N51
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika samanlaista. Työ, kotiin kaupan kautta, koiran kanssa ulos, ruuan laittoa ja kotitöitä. Sen lisäksi en paljon muuta tee kuin katselen telkkaria ja roikun netissä. En yksinkertaisesti jaksa muuta. Työni on fyysistä ja koko kroppa huutaa hoosiannaa siinä vaiheessa kun tulen koiralenkiltä kotiin. Pakko päästä pötköttämään, että jaksaa taas seuraavana päivänä lähteä töihin. N59
Opetele jättämään Tv ja some väliin. Joka ilta ei tarvii pyykätä ja siivota.Menen kirjaston lainaa kirjoja,lue niitä. Elokuviin,yksin voi mennä ulos syömään illalla.Uimahalit käytä niitä. Uinti on hyvää kehoillesi ja nimenomaan säryillesi.Jokainen masentuu jos elämä pyörii vain työ ja koti.Kukan ei estä sinua astumasta ulos kodistasi illalla yksin Tai etsiä harrastus itsellesi . ymm.Piristyt silloin.
Harrastan ammuntaa lähes joka päivä töiden jälkeen. Sekä tuliaseilla että jousiaseilla. Se rentouttaa töiden jälkeen hyvin, kun päivän aikana kasaantuneet agressiot voi purkaa ampumaradalla. Suosittelen kyllä kaikille.
n52
Vierailija kirjoitti:
Mulla aika samanlaista. Työ, kotiin kaupan kautta, koiran kanssa ulos, ruuan laittoa ja kotitöitä. Sen lisäksi en paljon muuta tee kuin katselen telkkaria ja roikun netissä. En yksinkertaisesti jaksa muuta. Työni on fyysistä ja koko kroppa huutaa hoosiannaa siinä vaiheessa kun tulen koiralenkiltä kotiin. Pakko päästä pötköttämään, että jaksaa taas seuraavana päivänä lähteä töihin. N59
Hei
Oletko katsonut saatko tarpeeksi proteiinia päivän aikana? Se on lihasten polttoaine. Saantisuositus tavalliselle ihmiselle niin 1g/elopaino.
Sinuna lisäisin toiselle kahville proteiini välipalan oli se sitten rahka, juoma tai patukka. Katso sellainen missä kerralla 25g proteiinia ja sokeria alle 10g/100g niitä on hurjasti erilaisia. Saat lihaksille tankkauksen loppupäivään.
Siis jos et ole kiinnittänyt ravintoon huomiota.
Se sama 25g protskua on max määrä mitä kertasyönnillä voit tankata. Loput ylimääräiset muuttuu sokeriksi ja läskiksi, joten ei kannata kerralla vetää koko päivän saantisuositusta.
Itse meinaan huomasin eron jaksamisessa.
N52 myös fyysistä työtä tekevä
Ikä alkaa vielä 4:lla mutta:
- käyn kerran viikossa jumpassa
- seurakunnan tilaisuudet noin kerran viikossa
- olen verenluovuttaja
- seurakunnan hyväntekeväisyystyöt satunnaisesti
- kutominen
- luonnossa liikkuminen
- ystäviä näen harrastusten ja työn ulkopuolella kerran - pari viikossa
Haastava kokopäivätyö, harvemmin kuitenkaan ylitöitä.
2 kotona asuvaa lasta, vanhempi täysikäinen, nuorempi 16 v.
Katutanssilajeja melko tavoitteellisesti; osallistun battleihin jne. Siihen kuluu kaikki vapaa-aika.
Jääkiekko, golf, melonta, suunnistus, laskettelu, tanssi, matkustelu ja koirien kanssa monipuolisesti eri lajeja. Ei kyllä ehtisi millään töitä tekemään, mutta pakko on.
Käyn (tai "käyn", teen etätöitä, tein jo ennen koronaa) kyllä. Meillä on liukuva työaika, mikä sopii tosi hyvin, joskus teen töitä yömyöhään ja joskus teen 4 tunnin päivän. Energiani juontaa varmaan osittain juurensa siitä, että tajusin alkaa syömään kunnolla vitamiineja (mittautin silloin veriarvoni ja ne olivat aivan sekaisin) ja sairastin yhdessä vaiheessa parikymmentä vuotta sitten. Silloin mietin, että jos ikinä paranen, haluan vielä tehdä sitä ja tätä, kai se joku bucket list oli sitten vai miksikä niitä nykyään sanotaan.
Kolmekymppisenä olin aina aivan loppu, oli perhe eikä etätyötä, opiskelinkin samalla, miehellä oli vuorotyö. Mutta nyt ei ole lapsiakaan jaloissa, joten silläkin tavalla on helpompaa.