Mitä te 50-vuotiaat harrastatte?
Mun isot lapseni ovat kommentoineet, että olen säälittävä, kun käyn vain töissä ja illat istun sohvalla ja dataan ja katson telkkaria. Totuus on se, että työni on tosi vaativaa ja fyysinen rasitus tulee työmatkapyöräilyssä. Kun illalla n. klo 19 tulen kotiin, niin aina samat kuviot: safka-pyykit-sohva-nukkumaan. Viikonloppuisin siivousta, pihatöitä tai mökkeilyä, joskus kavereiden tapaamista kaupungilla. Eipä ole oikein jaksamista muuhun. Korona-aika vei kaikki ryhmäliikunnat. Mitä te muut keski-ikäiset harrastatte? Kaipaan vinkkejä!
Kommentit (94)
Kelpaako Tinderi ja pornot harrastukseksi?
Kitaran näppäilyä. Ei tarvi edes olla kummoinen soittaja. Muutamia sointuja näppäilee satunnaisessa järjestyksessä. Ei jaksa ottaa mitään paineita, että nyt on pakko opetella soittamaan. Ajan kulua omaksi iloksi. Käytettyjä hyviä akustisia kitaroita saa alle satasella.
Olen 55v ja lavatanssit kuulostaa yhtä oudolta kuin vihreät miehet marssista.
Sähkörummut, sähköpyörän viritys, pleikkari, netflix on mun juttuja.
Uinti, sali, lenkkeily, frisbeegolf, pelit (lauta, puhelin, konsoli), värittäminen, käsityöt... Näitä kaikkia vaihtelevasti ja kokoajan koitan miettiä uusia. Ei saa jäädä paikalleen! tai toki pitää relata myös sopivassa suhteessa :) eli sohvailu on myös yks harrastus netflixeineen
Voimanoston parissa on yllättävän paljon ikäihmisiä, sekä naisissa että miehissä.
Mä urheilen. Maantiepyöräily, kävely, suunnistus, hiihto ja laskettelu. Ystävien kanssa tehdään pieniä reissuja ja käydään kulttuuririennoissa.
Miesystävän kanssa vietän aikaa myös jonkin verran. Ja nuorille tiedoksi; seksi paranee vaan iän myötä ja oegasmeista tulee voimakkaampia.
Jonkin verran teen käsitöitä myös, lähinnä kudon tai kirjon jotain.
Harrastan kestävyysurheilua: juoksua, polkujuoksua ja maastohiihtoa. Lisäksi asun vanhassa omakotitalossa, jossa riittää remontoitavaa ja puuhasteltavaa sisällä ja ulkona. Olen innostunut puutarhanhoidosta, vanhoista huonekaluista, kierrätysmateriaaleista jne. Askarreltavaa riittää.
Minulla on kaksi koiraa, joiden kanssa ulkoilen päivittäin.
Luen ja kirjoitan, joskus katson jonkin elokuvan. Kirjoitan myös työkseni, joten en töissä rasitu fyysisesti.
Kokkailen myös käytännössä kaikki ruuat itse, vaikka lapset eivät enää asukaan kotona (käyvät toki viikoittain syömässä) ja silloin tällöin leivon.
En voisi kuvitellakaan, että mun lapset sanois mulle että olen säälittävä, vaikka ehkä niin ajattelisivatkin.
En käy edes töissä ja harrastan vain koiran kanssa lenkkeilyä, käsitöitä ja lukemista.
60 v. Vaativa tanssi 3-4 pv viikossa 1-4 tuntia kerralla. matkailu, näyttelymatkat Euroopassa ja Suomessa, uinti ( talvella ), puskaparkkeilu, ratsastus, lintuharrastus ( kasvatus ).
Vierailija kirjoitti:
Kuntosalia sitten taas, kun koronatilanne mahdollistaa. Keväällä ja kesällä puutarhanhoitoa ja kaupunkiviljelyä.
Meilläkin on koira ja se imee minulta mehut kokonaan. Yhtään hetkeä ei voi keskittyä omiin asioihin, eikä esimerkiksi lukea. Siivota pitää sen vuoksi joka päivä. Hirveä elinvoiman viejä tulikin otettua. Ilman sitä harrastaisin myös lukemista ja kirjoittamista, niitä kaipaan. Olen julkaissut aikoinaan oikean kirjankin.
Ei tullut mieleen opettaa koiraasi ?
Ikää 60-v ja salilla tulee käytyä päivittäin. Illat menee tietokonepeleissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salilla pari kertaa viikossa ja karatessa 4-6 kertaa viikossa. Tyttären sanoin "Helppoahan sun on treenaa, kun ei sulla ole elämää." Teen töitä, treenaan ja kotoilen.
😀
Mun teini jaksaa myös säännöllisesti huomauttaa, että minulla ei ole elämää, enkä kuulemma tee yhtään mitään.
Mitä nyt siis käyn töissä ja elätän perheen yksinhuoltajana ja teen kaikki kotityöt ja paapon lasta liikaakin, siis teen voileivätkin hänen puolestaan.
Voileivätkin ? Etkö opeta lastasi tekemään mitään kotitöitä ?
Punttisali 3x viikossa, 5 km juoksulenkki 2x viikossa, valokuvaus ja luonnossa liikkuminen, lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Salilla pari kertaa viikossa ja karatessa 4-6 kertaa viikossa. Tyttären sanoin "Helppoahan sun on treenaa, kun ei sulla ole elämää." Teen töitä, treenaan ja kotoilen.
😀
Mun teini jaksaa myös säännöllisesti huomauttaa, että minulla ei ole elämää, enkä kuulemma tee yhtään mitään.
Mitä nyt siis käyn töissä ja elätän perheen yksinhuoltajana ja teen kaikki kotityöt ja paapon lasta liikaakin, siis teen voileivätkin hänen puolestaan.
Aikamoisen karhunpalveluksen teinillesi tuolla paapomisella teet. Tulee olemaan haastavaa tulevissa parisuhteissa kun on tottunut olemaan paapottavana.
Kävelen tai pyöräilen. Kotona katson hyviä sarjoja tai elokuvia, luen myös jonkin verran. Ristisanatehtäviäkin teen. Mitä enemmän ikää tulee, päivät ja viikot hujahtavat kuin huomaamatta.
Salilla käyn nykyään, mutta vaan aamuisin ennen kuutta, kun illalla en yleensä jaksa enkä ehdi. Ohjelma 70 minuuttia. Koiran kanssa lenkkeilyä n. tunti päivässä. Kirppiksellä piipahdan muutaman kerran viikossa. Netissä roikun vaihtelevasti, tosin en enää nykyään onneksi yöaikaan. Keräilyharrastus on intohimoni ja askartelu ja oon muutaman fb-ryhmän ylläpitäjänä. Kirjoitan, tykkään ottaa valokuvia ja mulla on pari instatiliä niitä varten. Niin ja ehkä kerran kuukaudessa ystävien kanssa yhteisen harrastuksen tiimoilta tapaaminen.
Onneksi on osa-aikatyö, en muuten ehtisi mitenkään kaikkea. Oon pari viime kuukautta tehnyt töissä vähän ylimääräistä iltaisinkin niin ei ole jäänyt harrastuksille aikaa tarpeeksi
Vierailija kirjoitti:
Ja nuorille tiedoksi; seksi paranee vaan iän myötä ja oegasmeista tulee voimakkaampia.
Missä iässä tapahtuu? T:52v
No jos ap on työpäivän jälkeen kotona vasta klo 19, ja sen jälkeen hoitaa ruoat perheelle ja kotityöt, missä vaiheessa tuossa ehtisi edes enää harrastaa mitään?
Nykyään kaikenikäiset pelaa samoja pelejä, katsoo samoja sarjoja/ohjelmia ja harrastaa samoja asioita.
Musiikki, elokuvat, pelit, ym eivät juurikaan ole 30-40 vuoteen enää muuttuneet.