Asiallista keskustelua siitä, miksi pakkoruotsi on tällainen tabu Suomessa?

Pakkoruotsi johtuu siitä, että RKP ja kepu kävivät poliittista lehmänkauppaa 1970-luvulla. Kannattaa karttaa kummankin puolueen äänestämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Käytit juuri sivistyskortin. Huomaa, että tämä on suomalaista kulttuuria alistava peruste sillä oletuksella, että vasta ruotsin kieli ja ruotsalaisuus "sivistäisi" suomalaista. Suoraan menneisyydestä.

Ruotsin kieli on yksi pieni osa sivistystä. Ihan kuten hyvä ja monipuolinen suomen kielen osaaminenkin. Siihen sivistykseen kuuluu toki paljon muutakin. Ja se karttuu yleensä niin että ihmisellä on into tietää asioita eikä vain keskittyä siihen pieneen osaan jonka hän ajattelee itseään suoraan ja nyt heti hyödyttävän.

Millä ihmeen perustella ruotsin kieli olisi jotain sivistystä? Kieli on vain väline, ei itsessään mikään sivistyksen mitta. Alkaa kuulostaa kyllä aika arveluttavalta rotuajattelulta, jos väittää, että ruotsin kieli olisi joku sivistyksen mittari.

Matematiikkakin on vain väline, samoin suomen kieli. Enkä minä sanonut että vain juuri ruotsin kieli olisi sivistyksen mittari vaan se että ei ylenkatso yhtään mitään tietoa joka on saatavilla. 

Olen kuullut sellaisen teorian, että kun epämääräisistä lähteistä saatavan vaalirahoituksen käyttö tehtiin hankalammaksi, puolueet mielellään ottavat "puhdasta" vaalirahaa ruotsinkielisiltä säätiöltä. Ja tällöin vaaditaan myötämielinen suhtautuminen pakkoruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Käytit juuri sivistyskortin. Huomaa, että tämä on suomalaista kulttuuria alistava peruste sillä oletuksella, että vasta ruotsin kieli ja ruotsalaisuus "sivistäisi" suomalaista. Suoraan menneisyydestä.

Ruotsin kieli on yksi pieni osa sivistystä. Ihan kuten hyvä ja monipuolinen suomen kielen osaaminenkin. Siihen sivistykseen kuuluu toki paljon muutakin. Ja se karttuu yleensä niin että ihmisellä on into tietää asioita eikä vain keskittyä siihen pieneen osaan jonka hän ajattelee itseään suoraan ja nyt heti hyödyttävän.

Millä ihmeen perustella ruotsin kieli olisi jotain sivistystä? Kieli on vain väline, ei itsessään mikään sivistyksen mitta. Alkaa kuulostaa kyllä aika arveluttavalta rotuajattelulta, jos väittää, että ruotsin kieli olisi joku sivistyksen mittari.

Hyvä pointti. Sivistyskieliin lukisin sanskriitin, kreikan ja latinan, italialla, saksalla ja ranskallakin pääsee pitkälle. Englanti tietyistä syistä ehdoton. Mutta suomi itse on muinaiskieli, sen ilmaisuvoimaa ei ylitä latinan johdannaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Käytit juuri sivistyskortin. Huomaa, että tämä on suomalaista kulttuuria alistava peruste sillä oletuksella, että vasta ruotsin kieli ja ruotsalaisuus "sivistäisi" suomalaista. Suoraan menneisyydestä.

Ruotsin kieli on yksi pieni osa sivistystä. Ihan kuten hyvä ja monipuolinen suomen kielen osaaminenkin. Siihen sivistykseen kuuluu toki paljon muutakin. Ja se karttuu yleensä niin että ihmisellä on into tietää asioita eikä vain keskittyä siihen pieneen osaan jonka hän ajattelee itseään suoraan ja nyt heti hyödyttävän.

Millä ihmeen perustella ruotsin kieli olisi jotain sivistystä? Kieli on vain väline, ei itsessään mikään sivistyksen mitta. Alkaa kuulostaa kyllä aika arveluttavalta rotuajattelulta, jos väittää, että ruotsin kieli olisi joku sivistyksen mittari.

Aikanaan latinaa piti opiskella yliopistoissa just samalla argumentilla eli se oli sivistyksen kieli. Tästä on enimmäkseen päästy eroon ja sitä opiskelee lähinnä jotkut tieteilijät koska alalla käytetään edelleen vanhanaikaisia latinalaisia nimityksiä asioille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielelle on onnistuttu vuosien saatossa saamaan niin huono maine oppilaiden keskuudessa että jos se poistuisi pakollisten aineiden listalta, sitä ei opiskelisi enää juuri kukaan. Meillä ei siis ole mitään sellaista neutraalia tilannetta jossa voitaisiin katsoa että kyllä ruotsin osaaminen koko kansan tasolla säilyisi riittävänä vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Kaikki kiivaasti pakkoruotsia vastustavat siis ikäänkuin kaivavat maata altaan. Lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan, he vähentävät todennäköisyyttä että se voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. 

Ja jos vielä perustelet, miksi tätä kieltä, jota ei tunnuta tarvitsevan juuri lainkaan (teen hommia ruotsalaisten kanssa ja englanti sujuu heiltä oikein hyvin), pitää opiskella.

Ihan sivistyksen vuoksi. Sivistys on juuri se ihmisen omaaman tiedon osa jota hän ei koko ajan arjen toimissa tarvitse. Sen määrä yleensä erottaa viisaan ja vähemmän viisaan ihmisen toisistaan. Viisas rakastaa tietoa tiedon vuoksi, tyhmempi kyselee koko ajan että "mihin minä tätä muka tarvitsen".

Okei, no mitäs jos se olisikin vaikka ranska, espanja, saksa, tanska, norja, protugali, kiina, japani, venäjä, tsekki, slovakia, romania, bulgaria jne. eli pakollinen valinnainen kieli, missä ruotsi voi olla yksi vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielelle on onnistuttu vuosien saatossa saamaan niin huono maine oppilaiden keskuudessa että jos se poistuisi pakollisten aineiden listalta, sitä ei opiskelisi enää juuri kukaan. Meillä ei siis ole mitään sellaista neutraalia tilannetta jossa voitaisiin katsoa että kyllä ruotsin osaaminen koko kansan tasolla säilyisi riittävänä vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Kaikki kiivaasti pakkoruotsia vastustavat siis ikäänkuin kaivavat maata altaan. Lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan, he vähentävät todennäköisyyttä että se voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. 

Ja jos vielä perustelet, miksi tätä kieltä, jota ei tunnuta tarvitsevan juuri lainkaan (teen hommia ruotsalaisten kanssa ja englanti sujuu heiltä oikein hyvin), pitää opiskella.

Ihan sivistyksen vuoksi. Sivistys on juuri se ihmisen omaaman tiedon osa jota hän ei koko ajan arjen toimissa tarvitse. Sen määrä yleensä erottaa viisaan ja vähemmän viisaan ihmisen toisistaan. Viisas rakastaa tietoa tiedon vuoksi, tyhmempi kyselee koko ajan että "mihin minä tätä muka tarvitsen".

Freudenthalko se siellä kirjoittelee? Siis suomenkielinen ei lähtökohtaisesti voi olla sivistynyt, mutta ruotsin kieltä opiskelemalla voi esittää olevansa sellainen? Tosin kallon muotoon se pakkoruotsi ei vaikuta, joten kai olemme silti edelleen alempaa rotua, pakkoruotsista huolimatta?

Ilmeisesti asia meni sinulta ihan yli hilseen. Kyse on asenteesta uuden oppimiseen, eikä siis vain ruotsin kielen vaan lukemattomien muiden asioiden. Osalla ihmisistä on asenne jossa ei ole niin väliä tietääkö asioita joita ei tarvitse ihan siinä arjessa. Toiset taas sitten haluavat tietää asioita ihan vain tietämisen vuoksi ja koska se laajentaa heidän maailmankuvaansa.

Kun pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kielen opiskelu pidetään pakollisena, eikö se silloin täytä kriteerit uuden oppimisesta ihan samalla tavalla?

Edelleen kyse on siitä asenteesta oppimista kohtaan. Oli se B-kieli mikä tahansa, jos sitä ei oikeasti halua oppia niin se on aika turhaa. Rutsin kielen kova vastustust kertoo minusta siis eniten siitä asenteesta uuden oppimista kohtaan jolloin halutaan tosi voimakkaasti rajata sitä mitä asioita kannattaa opetella ja mitä ei kannata ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Käytit juuri sivistyskortin. Huomaa, että tämä on suomalaista kulttuuria alistava peruste sillä oletuksella, että vasta ruotsin kieli ja ruotsalaisuus "sivistäisi" suomalaista. Suoraan menneisyydestä.

Ruotsin kieli on yksi pieni osa sivistystä. Ihan kuten hyvä ja monipuolinen suomen kielen osaaminenkin. Siihen sivistykseen kuuluu toki paljon muutakin. Ja se karttuu yleensä niin että ihmisellä on into tietää asioita eikä vain keskittyä siihen pieneen osaan jonka hän ajattelee itseään suoraan ja nyt heti hyödyttävän.

Millä ihmeen perustella ruotsin kieli olisi jotain sivistystä? Kieli on vain väline, ei itsessään mikään sivistyksen mitta. Alkaa kuulostaa kyllä aika arveluttavalta rotuajattelulta, jos väittää, että ruotsin kieli olisi joku sivistyksen mittari.

Matematiikkakin on vain väline, samoin suomen kieli. Enkä minä sanonut että vain juuri ruotsin kieli olisi sivistyksen mittari vaan se että ei ylenkatso yhtään mitään tietoa joka on saatavilla. 

Matematiikkaa on yksi, kieliä on tuhansia.

pakkoruotsi hidastaa muiden kielten opiskelua,saksa,espanja,kiina,venäjä.olis kaupalle ja liike-elämälle hyödyllisiä kieliä.

ei ole mitään järki syytä pakkoruotsille kuin kolonialismin jäänne.

jos tapaan ruotsinkielisen,puhun englantia, proplem solved,ruotsia ei tarvita yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielelle on onnistuttu vuosien saatossa saamaan niin huono maine oppilaiden keskuudessa että jos se poistuisi pakollisten aineiden listalta, sitä ei opiskelisi enää juuri kukaan. Meillä ei siis ole mitään sellaista neutraalia tilannetta jossa voitaisiin katsoa että kyllä ruotsin osaaminen koko kansan tasolla säilyisi riittävänä vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Kaikki kiivaasti pakkoruotsia vastustavat siis ikäänkuin kaivavat maata altaan. Lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan, he vähentävät todennäköisyyttä että se voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. 

Ja jos vielä perustelet, miksi tätä kieltä, jota ei tunnuta tarvitsevan juuri lainkaan (teen hommia ruotsalaisten kanssa ja englanti sujuu heiltä oikein hyvin), pitää opiskella.

Ihan sivistyksen vuoksi. Sivistys on juuri se ihmisen omaaman tiedon osa jota hän ei koko ajan arjen toimissa tarvitse. Sen määrä yleensä erottaa viisaan ja vähemmän viisaan ihmisen toisistaan. Viisas rakastaa tietoa tiedon vuoksi, tyhmempi kyselee koko ajan että "mihin minä tätä muka tarvitsen".

Freudenthalko se siellä kirjoittelee? Siis suomenkielinen ei lähtökohtaisesti voi olla sivistynyt, mutta ruotsin kieltä opiskelemalla voi esittää olevansa sellainen? Tosin kallon muotoon se pakkoruotsi ei vaikuta, joten kai olemme silti edelleen alempaa rotua, pakkoruotsista huolimatta?

Ilmeisesti asia meni sinulta ihan yli hilseen. Kyse on asenteesta uuden oppimiseen, eikä siis vain ruotsin kielen vaan lukemattomien muiden asioiden. Osalla ihmisistä on asenne jossa ei ole niin väliä tietääkö asioita joita ei tarvitse ihan siinä arjessa. Toiset taas sitten haluavat tietää asioita ihan vain tietämisen vuoksi ja koska se laajentaa heidän maailmankuvaansa.

Kun pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kielen opiskelu pidetään pakollisena, eikö se silloin täytä kriteerit uuden oppimisesta ihan samalla tavalla?

Edelleen kyse on siitä asenteesta oppimista kohtaan. Oli se B-kieli mikä tahansa, jos sitä ei oikeasti halua oppia niin se on aika turhaa. Rutsin kielen kova vastustust kertoo minusta siis eniten siitä asenteesta uuden oppimista kohtaan jolloin halutaan tosi voimakkaasti rajata sitä mitä asioita kannattaa opetella ja mitä ei kannata ollenkaan.

Eikä ole jännä, että englantia opiskelleen hyvin mielellään?

Jos B-kielen saisi valita, ehkäpä moni löytäisi sellaisen kielen, jota myös opiskelisi mielellään?

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Maailman yleisin kieli on huono englanti, sitä osaa kaikki. Ruotsin kielen hyöty on olematonta vähäisempi. Se on muinaisjäännös ruotsin vallan ajoilta ja sen opiskelu pitäisi vihdoin muuttaa vapaaehtoiseksi.

Mitään asiallisoa perusteita ei ole, ainoastaan poliittisia. Siksi ei ole edes suotavaa keskustella siitä. Vaakakupissa painavat RKP ja muutamat rikkaat ja vaikutusvaltaiset suomenruotsalaiset henkilöt ja säätiöt sekä tietysti Ruotsin valtion vaikutus. Näin helppoisesti Suomen kansan etu uhrataan politiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielelle on onnistuttu vuosien saatossa saamaan niin huono maine oppilaiden keskuudessa että jos se poistuisi pakollisten aineiden listalta, sitä ei opiskelisi enää juuri kukaan. Meillä ei siis ole mitään sellaista neutraalia tilannetta jossa voitaisiin katsoa että kyllä ruotsin osaaminen koko kansan tasolla säilyisi riittävänä vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Kaikki kiivaasti pakkoruotsia vastustavat siis ikäänkuin kaivavat maata altaan. Lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan, he vähentävät todennäköisyyttä että se voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. 

Ja jos vielä perustelet, miksi tätä kieltä, jota ei tunnuta tarvitsevan juuri lainkaan (teen hommia ruotsalaisten kanssa ja englanti sujuu heiltä oikein hyvin), pitää opiskella.

Ihan sivistyksen vuoksi. Sivistys on juuri se ihmisen omaaman tiedon osa jota hän ei koko ajan arjen toimissa tarvitse. Sen määrä yleensä erottaa viisaan ja vähemmän viisaan ihmisen toisistaan. Viisas rakastaa tietoa tiedon vuoksi, tyhmempi kyselee koko ajan että "mihin minä tätä muka tarvitsen".

Okei, no mitäs jos se olisikin vaikka ranska, espanja, saksa, tanska, norja, protugali, kiina, japani, venäjä, tsekki, slovakia, romania, bulgaria jne. eli pakollinen valinnainen kieli, missä ruotsi voi olla yksi vaihtoehto.

Se oppimista rakastava ihminen opiskelee toki vielä muitakin kieliä koska se on mielenkiintoista. Tosi hyvin sen muuten huomaa siitä että ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia koulussa (ja saavat siitä hyviä numeroita) ovat lähes aina niitä jotka opiskelevat myös niitä C- ja D-kieliä. 

Ruotsia vihaavat taas usein jättävät sitten ne muutkin kielet (ehkä englantia lukuunottamatta) helposti vähemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielelle on onnistuttu vuosien saatossa saamaan niin huono maine oppilaiden keskuudessa että jos se poistuisi pakollisten aineiden listalta, sitä ei opiskelisi enää juuri kukaan. Meillä ei siis ole mitään sellaista neutraalia tilannetta jossa voitaisiin katsoa että kyllä ruotsin osaaminen koko kansan tasolla säilyisi riittävänä vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Kaikki kiivaasti pakkoruotsia vastustavat siis ikäänkuin kaivavat maata altaan. Lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan, he vähentävät todennäköisyyttä että se voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. 

Ja jos vielä perustelet, miksi tätä kieltä, jota ei tunnuta tarvitsevan juuri lainkaan (teen hommia ruotsalaisten kanssa ja englanti sujuu heiltä oikein hyvin), pitää opiskella.

Ihan sivistyksen vuoksi. Sivistys on juuri se ihmisen omaaman tiedon osa jota hän ei koko ajan arjen toimissa tarvitse. Sen määrä yleensä erottaa viisaan ja vähemmän viisaan ihmisen toisistaan. Viisas rakastaa tietoa tiedon vuoksi, tyhmempi kyselee koko ajan että "mihin minä tätä muka tarvitsen".

Freudenthalko se siellä kirjoittelee? Siis suomenkielinen ei lähtökohtaisesti voi olla sivistynyt, mutta ruotsin kieltä opiskelemalla voi esittää olevansa sellainen? Tosin kallon muotoon se pakkoruotsi ei vaikuta, joten kai olemme silti edelleen alempaa rotua, pakkoruotsista huolimatta?

Ilmeisesti asia meni sinulta ihan yli hilseen. Kyse on asenteesta uuden oppimiseen, eikä siis vain ruotsin kielen vaan lukemattomien muiden asioiden. Osalla ihmisistä on asenne jossa ei ole niin väliä tietääkö asioita joita ei tarvitse ihan siinä arjessa. Toiset taas sitten haluavat tietää asioita ihan vain tietämisen vuoksi ja koska se laajentaa heidän maailmankuvaansa.

Kun pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kielen opiskelu pidetään pakollisena, eikö se silloin täytä kriteerit uuden oppimisesta ihan samalla tavalla?

Edelleen kyse on siitä asenteesta oppimista kohtaan. Oli se B-kieli mikä tahansa, jos sitä ei oikeasti halua oppia niin se on aika turhaa. Rutsin kielen kova vastustust kertoo minusta siis eniten siitä asenteesta uuden oppimista kohtaan jolloin halutaan tosi voimakkaasti rajata sitä mitä asioita kannattaa opetella ja mitä ei kannata ollenkaan.

Enpä ole kuullut missään vaiheessa, että pakkoruotsin poistamista vaativat haluaisivat poistaa B-kielen opiskelun. Kyseessä on nimenomaan vaatimus valinnaisuudesta. Tällöin sinun teoriasi "uuden oppimisen vastustamisesta" on ihan huuhaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Käytit juuri sivistyskortin. Huomaa, että tämä on suomalaista kulttuuria alistava peruste sillä oletuksella, että vasta ruotsin kieli ja ruotsalaisuus "sivistäisi" suomalaista. Suoraan menneisyydestä.

Ruotsin kieli on yksi pieni osa sivistystä. Ihan kuten hyvä ja monipuolinen suomen kielen osaaminenkin. Siihen sivistykseen kuuluu toki paljon muutakin. Ja se karttuu yleensä niin että ihmisellä on into tietää asioita eikä vain keskittyä siihen pieneen osaan jonka hän ajattelee itseään suoraan ja nyt heti hyödyttävän.

Millä ihmeen perustella ruotsin kieli olisi jotain sivistystä? Kieli on vain väline, ei itsessään mikään sivistyksen mitta. Alkaa kuulostaa kyllä aika arveluttavalta rotuajattelulta, jos väittää, että ruotsin kieli olisi joku sivistyksen mittari.

Matematiikkakin on vain väline, samoin suomen kieli. Enkä minä sanonut että vain juuri ruotsin kieli olisi sivistyksen mittari vaan se että ei ylenkatso yhtään mitään tietoa joka on saatavilla. 

Ruotsin kieli on tällä hetkellä suomessa aika vahvasti politiikkaa koska siitä on tehty sitä. Muuten se olisi vain kommunikointiväline muiden kielten tavoin. 

On jokseenkin hupaisaa, että esim. saksan, ranskan tai espanjan opiskelu on pakkoruotsittajien mielestä vähemmän sivistävää kuin pakkoruotsin opiskelu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen kotimaisen kielen osaaminen edes jollain tasolla on osa sivistystä. Nykyään sivistystä ja laajaa osaamista aliarvostetaan muutenkin todella rankasti (kaiken voi kuulemma tarkistaa netistä). Sen huomaa jo yleisen keskustelun tasosta jossa ihmisillä on vakavia puutteita ihan perustiedoissa.

En siis ihan heti lähtisi karsimaan vielä ihmisten osaamista lisää. Tähän toki joku aina heittää sen tavallisen kortin että se ruotsin opiskeluun kuluva aika voitaisiin käyttää hyödyllisemminkin. Mutta käsi sydämellä, kuinka moni uskoo että se ruotsia kammoava teini opiskelisi yhtään sen tehokkaammin jotain muutakaan? Kyllä ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia, opiskelevat ahkerasti yleensä muutakin ja ne jotka eivät niin lusmuilevat muutenkin.

Maailman yleisin kieli on huono englanti, sitä osaa kaikki. Ruotsin kielen hyöty on olematonta vähäisempi. Se on muinaisjäännös ruotsin vallan ajoilta ja sen opiskelu pitäisi vihdoin muuttaa vapaaehtoiseksi.

Ihmiset määrittelevät sen hyödyn niin kovin monella tavalla. Itselleni hyötyä on se että se on laajentanut minun mahdollisuuksiani tutustua siihen ruotsinkieliseen kulttuuriin ja kaikkeen mitä siihen kuuluu. Ihan kuten en englantiakaan arjessa tarvitse minkään hyödyn takia vaan siihen että pystyn alkukielellä saamaan monenlaista tietoa ja kulttuuria jota en muuten saisi. 

Paitsi Suomi on entistä ruotsia ja suomalaiset käy työssä aina Norjaan asti tarvii ruotsin kielen osaamista . Suomalaisia asuu Ruotsissa työssä ja heitä on myös päiväkodeissa mihin tarvitaan Suomen kielen opettajia . Suomenkielisiä hoitajia tarvitaan moneenkin maahan . Saksan kouluissa opiskelee Suomen kielisiä siellä tarvitaan Suomen kielisiä lasten hoitajia . Ruotsin kieltä osaavia tarvitaan matkailu aloilla matkaoppaina ja kääntäjänä. Espanjan lomakohteissa tarvitaan eniten Ruotsia englantia italiaa. Suomea ja espanjaa osaavia. Palkka maksetaan kielitaidon mukaan . Ruotsin kielen taitoiset pärjää ruotsin tehtaissa ja yrittäjinä esim.parturit . Taksit ja myyjät. Englannin kielellä pärjää Englannissa .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin kielelle on onnistuttu vuosien saatossa saamaan niin huono maine oppilaiden keskuudessa että jos se poistuisi pakollisten aineiden listalta, sitä ei opiskelisi enää juuri kukaan. Meillä ei siis ole mitään sellaista neutraalia tilannetta jossa voitaisiin katsoa että kyllä ruotsin osaaminen koko kansan tasolla säilyisi riittävänä vaikka se olisi vapaaehtoinen.

Kaikki kiivaasti pakkoruotsia vastustavat siis ikäänkuin kaivavat maata altaan. Lietsomalla vihaa ruotsin kieltä kohtaan, he vähentävät todennäköisyyttä että se voitaisiin muuttaa vapaaehtoiseksi. 

Ja jos vielä perustelet, miksi tätä kieltä, jota ei tunnuta tarvitsevan juuri lainkaan (teen hommia ruotsalaisten kanssa ja englanti sujuu heiltä oikein hyvin), pitää opiskella.

Ihan sivistyksen vuoksi. Sivistys on juuri se ihmisen omaaman tiedon osa jota hän ei koko ajan arjen toimissa tarvitse. Sen määrä yleensä erottaa viisaan ja vähemmän viisaan ihmisen toisistaan. Viisas rakastaa tietoa tiedon vuoksi, tyhmempi kyselee koko ajan että "mihin minä tätä muka tarvitsen".

Okei, no mitäs jos se olisikin vaikka ranska, espanja, saksa, tanska, norja, protugali, kiina, japani, venäjä, tsekki, slovakia, romania, bulgaria jne. eli pakollinen valinnainen kieli, missä ruotsi voi olla yksi vaihtoehto.

Se oppimista rakastava ihminen opiskelee toki vielä muitakin kieliä koska se on mielenkiintoista. Tosi hyvin sen muuten huomaa siitä että ne jotka opiskelevat ahkerasti ruotsia koulussa (ja saavat siitä hyviä numeroita) ovat lähes aina niitä jotka opiskelevat myös niitä C- ja D-kieliä. 

Ruotsia vihaavat taas usein jättävät sitten ne muutkin kielet (ehkä englantia lukuunottamatta) helposti vähemmälle.

Tai ehkä on ihmisiä, joille kielten opiskelu ei ole niin helppoa? Tällöin opiskelumotivaatio kieliin loppuu siihen, kun pakotetaan opiskelemaan kieltä, jolle ei ole minkäänlaista tarvetta arjessa.

Vierailija kirjoitti:

On jokseenkin hupaisaa, että esim. saksan, ranskan tai espanjan opiskelu on pakkoruotsittajien mielestä vähemmän sivistävää kuin pakkoruotsin opiskelu!

Eihän se ole vähemmän sivistävää vaan ne kaikki ovat sivistäviä. Todella harva vain oikeasti opiskelee ahkerasti vaikka espanjaa jos se ruotsi jää oppimatta. Ennemminkin sivistystä on se että haluaa oppia paljon ja kaikkea, ei se että valikoidaan tarkasti että mitä nyt kannattaa oppia.