Kuinka monta A4 sivua sinun CV on?

Vierailija kirjoitti:

Jos ette osaa tiivistää työkokemusta yhdelle sivulle, ette todellakaan ole kykeneviä nykyajan työelämään.

Mun työkokemus on tiivistetty yhdelle sivulle.

Sen lisäksi tulee vielä koulutus, täydennyskoulutukset, ohjelmisto-osaaminen, kielitaito... Jos rekryilmoituksessa ei esimerkiksi kerrota, mitä suunnitteluohjelmistoa firma käyttää, pitää listata kaikki mitä osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ette osaa tiivistää työkokemusta yhdelle sivulle, ette todellakaan ole kykeneviä nykyajan työelämään.

Juuri näin. Hakemus yhdelle, CV toiselle. Se rekrytoija voi olla joku talouspäällikkö, joka katsoo ne 301 hakemusta oman työnsä ohessa. Ei hänellä ole resurssoituina aikaa romaaneille. 

Ei nyt puhuta hakemuksesta vaan pelkästään cv:stä

Ei niin, mutta annoin silti yleisohjeen, että yksi sivu riittää molempiin ja pitää riittää. Pitää osata esittää ne tärkeimmät haetun työn kannalta myös siinä CV:ssä. Aika harva kai lähettää pelkkää CV:tä, ellei erikseen näin ole pyydetty? 

Sain työnhakukoulutuksesta ohjeen, että CV:hen listataan melkein kaikki osaaminen, hakukirjeeseen avataan persoonallisemmin ja laajemmin niiden merkittävimpien työtehtävien sisältöä ja mitä niistä olet itse oppinut. Näillä opeilla olen päässyt haastatteluun lähes kaikkiin paikkoihin, mihin olen hakenut.

Ja olen DI, joten sillä millaista työtehtävää hakee, on varmasti paljon merkitystä siihen, millaisen CV:n ja hakemuksen kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi sivu; tiivis, selkeä, persoonallinen. Muistakaa että cv:itä saattaa tulla satoja ja yhden "käsittelyyn" alkukarsinnassa käytetään muutamia kymmeniä sekunteja - max minuutti. Pitempiä kuin 1 sivu ei jaksa, jouda eikä viitsi lukea.

t: rekrytoija

Minuutin lukutuokio enimmillään... Ei taida kovinkaan suurta syventymistä tuo ihmisten palkkaaminen vaatia tekijältään.

Ja ainakaan ei tarvitse pohtia omia sanavalintojaan. "Ei jaksa. Ei viitsi. Ei ole aikaa."

Varmaankin tuon sanavalintojen pohtimisen vuoksi julkinen esiintyminen jätetään isaavien hommaksi. Rekrytointiin kelpaa kuka tahansa.

Hakemustekstissä jaksamisesta puhuminen ei-sanaan liitettynä taitaa heittää hakijan hylättyjen joukkoon.

Niin tärkeäksi koen nyt tähän ketjuun osallistumisen, että siirryin oikean näppäimistön äärelle. 

Rekrytoijana annat neuvoja. Rekrytoijien neuvoihin kuuluu myös usein se, että kaikkea pitäisi lähestyä positiivisen kautta. Koetko sinä nyt osoittavasti sanavalinnoillasi juuri sitä, että lähestyt asiaa positiivisen kautta. Vai tuleeko pelkkää negaatiota!

No, sinä tavallasi nyt todistat sen, että työtehtäviin palkataan "osaajia" ja "asiantuntijoita" joiden kyvyt ovat vaihtelevia. Joiden tekemisistä näkyy, ovatko he sisäistäneet kaiken sen mitä siihen asiantuntijuuteen ja osaamiseen noin niin kuin yleisesti kerrotaan sisältyvän. Taaplaajia on monenlaisia! 

En jaksa, en viitsi!

Asian olisi voinut ilmaista niin, että tee hakemus niin, että se silmäilyvaiheessa jo erottuu edukseen. Sen sijaan sinä et viitsi etkä jaksa!

TODELLAKIN kysyn vielä kerran, mitähän mahtaisi käydä, jos minä sanoisin omassa tehtävässäni, etten jaksa enkä viitsi! 

Rekrytoitko omalle työnantajallesi vai teetkö rekrytointia muiden työnantajien puolesta?

1 sivu. Hyvin mahtuu, varsinkin kun taitto-ohjelmalla voi asettelun kanssa olla hieman luovempi kuin Wordilla tai netin CV-työkaluilla. Työpaikoista listattuna on vain neljä viimeisintä positiota, jotka ovat olennaisia nykyään hakemieni paikkojen kannalta. Kahta viimeisintä olen avannut hieman enemmän, aiempia ihan vaan parilla virkkeellä. Mitään opiskeluaikojen kesätöitä, välivuosien pätkätöistä puhumattakaan, en enää roikota mukana. Koulutuksista on mainittu tutkinto, pää- ja sivuaineet sekä gradun aihe. Lukiota en enää laita mukaan, enkä myöskään ylioppilastodistuksen arvosanoja, vaikka ne erinomaiset olivatkin. Näiden lisäksi on listattuna IT-osaaminen ja suosittelijat.

Kerran eräs rekrytoija alkoi tivaamaan, että mitä olen tehnyt ennen vuotta X, kun työkokemus alkaa siitä. Tuntui hivenen typerältä alkaa puhua töistä kaupan kassalla kymmenen vuoden takaa, kun hain asiantuntijapaikkaa. Selvästi on niitäkin, jotka listaavat CV:hen aivan kaiken, kun meikäläisen "lyhyt" työkokemus pisti silmään.

Vierailija kirjoitti:

Jos minun eteen tuotaisiin  2 sivuinen CV, niin roskiin menisi hakemus. Ketään ei kiinnosta sellainen jaarittelu. Oleellista CV:ssä on:

-koulutus (ei siis lueteltu lukioita yms. tyhjänpäiväisyyksiä, vaan työn kannalta relevantti. yksi rivi usein riittää)

-työkokemus HAETTAVAN TYÖN KANNALTA  - näistäkin lähinnä se tuorein/pari tuoreinta (ei kiinnosta pätkän vertaa jotkut kesätyöt tai osa-aikaiset siivojaan pestit joskus 15 vuotta sitten. Tähän menee maksimissaan pari riviä)

-osaaminen (kaikki osaa käyttää tietokonetta ja on hyviä toimimaan ryhmässä blaa blaa. jos sinulla on joku erityisosaaminen, mikä voisi auttaa hakemassasi työssä, niin semmoiset voi kertoa. max 2 riviä).

-muuta huomioitavaa (jos sinulla on 500 000 seuraajaa ig:ssä, niin se on ihan ok kertoa. siinähän voi vaivihkaa yritys saada näkyvyyttä)

Ei kenelläkään oikealla ammattilaisella ole tarvetta paisutella CV:tä. Se on lähinnä niiden hupia, kenellä ei oikeastaan ole osaamista mihinkään, mutta itse kuvittelevat olevansa tosi tärkeitä moniosaajia. Julkisen puolen metkuja, voisi sanoa.

Millaisiin hommiin rekryät?

Vierailija kirjoitti:

Yksi sivu. Lukeeko rekry edes pitkiä CV:itä? 

Näköjään lukee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ette osaa tiivistää työkokemusta yhdelle sivulle, ette todellakaan ole kykeneviä nykyajan työelämään.

10-15 vuotta pätkätöitä ei välttämättä mene niin pieneen tilaan.

Luepas nyt ensin tämä ketju, niin saat hyviä ohjeita.

Hakemuksen liitteenä lähetettävän CV:n pitää mahtua yhdelle sivulle. Rekrytoija silmäilee hakemukset ensimmäisessä karsintavaiheessa hyvin pikaisesti, ja vain uusimmat ja tärkeimmät työt ja koulutukset kiinnostaa. Jos luetteloit joka nippelin, luettavuus kärsii ja joudut välittömästi nou-kasaan.

Olennaisen erottaminen epäolennaisesta on tärkeää oikeastaan kaikissa töissä, joten näytä, että osaat sen.

Ei tarvitse mahtua.

t. pääsen lähes joka kerta haastatteluun 2-sivuisella CV:llä (siinä on 4-5 työpaikkaa, eivätkä ne mahdu millään yhdelle sivulle)

Mitäs jos käyttäisit vähän pienempää fonttia kuin 32, niin saattaisivat mahtuakin.

Mahtuu, jos listaa pelkät työpaikat. Monesti niihin on hyvä avata myös sitä, mitä siellä on tehnyt. Jos esimerkiksi on ollut suunnittelija firmassa x, voi kertoa millaista suunnittelua on tehnyt ja millä ohjelmistolla.

Mulla on neljä työpaikkaa listattuna. Joka firmassa vähän erilaiset hommat ja eri työkalut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin näkisin, että CV:n pituus on yksi sivu. Se on se sinun tilaisuutesi esitellä, mitä relevanttia olet saanut elämässäsi aikaan sillä saralla, minne olet pyrkimässä. Jos se on pidempi, saa äkkiä kuvan että et oikein ymmärrä mikä on olennaista.

Sieltä tippuvat ensimmäisenä pois nämä:

”TET-harjoittelu Spar-kaupassa 7. luokalla”

”Ylioppilaskirjoitusten arvosanat: Reaali L, Ruotsi E…”

”Osaaminen: Word, Excel, Powerpoint…”

”Harrastukset: Kävely, lukeminen”

Loppupäässä uraa CV on enemmän tätä:

”Xyz Oy:n johtoryhmän jäsen 2009-”

”Karvaperän kunnan luottamuselinten jäsenyyksiä 1990-2018”

”Valtioneuvoston kanslian elämäntyöpalkinto yhteiskunnallisista ansioista 2014”

”18 ohjattua väitöskirjaa”

”Kolme laajalevikkisintä itsenäistä teosta: A., B., C.”

Kyllä noiden Office-työkalujen osaaminen on nykyaikana aika oleellista, ainakin toimihenkilöhommissa. Esimerkiksi juuri Excel, Word ja Powerpoint, jos tehtävä sisältää minkäänlaista raportointia.

Tuohon kommentoituun kommenttiin.

Itse kirjoittamaani cv:hen en mitään harrastuksia luettele - yleensähän harrastuspuoli mainitaan niin kuin muukin vapaa-aikaan liittyvä toiminta, jos niihin kuuluu jotakin sellaista joka voisi olla eduksi työtehtävässä tai jos jotakin erityisen merkittäviä saavutuksia on niiden tiimoilta. 

Mutta sitten on näitä työnhakulomakkeita, joissa kysytään harrastuksia ja niin päin pois. Sinnekään ei ehkä sitten kannata niitä kävelyä, uintia ja lukemista laittaa... ellei sitten harrasta näitä kilpaurheilumielessä tai lukeminen tarkoita jatko-opintoja esim. avoimessa yliopistossa. 

Toimisto-ohjelmista. Aivan kuten tässä jo edellinen kommentoija sanoikin, toimistohommissa näiden osaamisesta saattaa olla hyötyä. Ja todellakin asia näissäkin on niin, että sitä osaamista on monella tasolla. Joku sanoo osaavansa, kun osaa kirjoittaa wordin sivulle pari sanaa. Mutta ei sitten osaa esim. sivupohjan asetteluja tehdä... Tietenkin wordin suhteen osaamista voi näyttää jos kirjoittaa cv:n itse wordillä ja käyttää tällöin wordin suomia mahdollisuuksia sivun muotoilussa - tosin tässä voi helposti käydä niin, että vaikka tekisit kaiken alusta lähtien itse, sinun oletetaan käyttäneen wordin valmiita sivumalleja/asettelumalleja. Ja niin edelleen. Nämä ovat tällaisia tulkinnanvaraisia juttuja. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin rekrytoija osaa lukea saamistaan hakemusasiakirjoista sellaista mitä niihin ei ole suorasanaisesti kirjoitettu. Ja millä asenteella niitä asiakirjoja luetaan.

Toki varminta on vääntää kaikki ikään kuin rautalangasta. Senhän tähänkin ketjuun muutamat rekrytoijina esiintyneet ovat selkeästi näyttäneet... Meitä on moneen junaan!

Ehkä puoli sivua. Olen jättänyt ison osan työjutuista pois siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme. Jo pelkästään julkaisuluettelo on yhden sivun.

Se ei ole CV vaan lisätään erillisenä liitteenä.

Akateemiseen CV:hen kuuluu julkaisuluettelo.

Vierailija kirjoitti:

1 sivu. Hyvin mahtuu, varsinkin kun taitto-ohjelmalla voi asettelun kanssa olla hieman luovempi kuin Wordilla tai netin CV-työkaluilla. Työpaikoista listattuna on vain neljä viimeisintä positiota, jotka ovat olennaisia nykyään hakemieni paikkojen kannalta. Kahta viimeisintä olen avannut hieman enemmän, aiempia ihan vaan parilla virkkeellä. Mitään opiskeluaikojen kesätöitä, välivuosien pätkätöistä puhumattakaan, en enää roikota mukana. Koulutuksista on mainittu tutkinto, pää- ja sivuaineet sekä gradun aihe. Lukiota en enää laita mukaan, enkä myöskään ylioppilastodistuksen arvosanoja, vaikka ne erinomaiset olivatkin. Näiden lisäksi on listattuna IT-osaaminen ja suosittelijat.

Kerran eräs rekrytoija alkoi tivaamaan, että mitä olen tehnyt ennen vuotta X, kun työkokemus alkaa siitä. Tuntui hivenen typerältä alkaa puhua töistä kaupan kassalla kymmenen vuoden takaa, kun hain asiantuntijapaikkaa. Selvästi on niitäkin, jotka listaavat CV:hen aivan kaiken, kun meikäläisen "lyhyt" työkokemus pisti silmään.

Nuorena ihmisenä ja työelämän alkuvaiheessa luonnollisesti luetellaan ne kaikki vaatimattomammatkin työtehtävät joissa on oltu. Linkedinissä jopa. Yritteliäisyydestä palkitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minun eteen tuotaisiin  2 sivuinen CV, niin roskiin menisi hakemus. Ketään ei kiinnosta sellainen jaarittelu. Oleellista CV:ssä on:

-koulutus (ei siis lueteltu lukioita yms. tyhjänpäiväisyyksiä, vaan työn kannalta relevantti. yksi rivi usein riittää)

-työkokemus HAETTAVAN TYÖN KANNALTA  - näistäkin lähinnä se tuorein/pari tuoreinta (ei kiinnosta pätkän vertaa jotkut kesätyöt tai osa-aikaiset siivojaan pestit joskus 15 vuotta sitten. Tähän menee maksimissaan pari riviä)

-osaaminen (kaikki osaa käyttää tietokonetta ja on hyviä toimimaan ryhmässä blaa blaa. jos sinulla on joku erityisosaaminen, mikä voisi auttaa hakemassasi työssä, niin semmoiset voi kertoa. max 2 riviä).

-muuta huomioitavaa (jos sinulla on 500 000 seuraajaa ig:ssä, niin se on ihan ok kertoa. siinähän voi vaivihkaa yritys saada näkyvyyttä)

Ei kenelläkään oikealla ammattilaisella ole tarvetta paisutella CV:tä. Se on lähinnä niiden hupia, kenellä ei oikeastaan ole osaamista mihinkään, mutta itse kuvittelevat olevansa tosi tärkeitä moniosaajia. Julkisen puolen metkuja, voisi sanoa.

Millaisiin hommiin rekryät?

Ja minä kysyisin lisäksi tuolta joka ei kahden sivun cv:tä edes vilkaisisi, että miksi te sitten niitä cv:itä pyydätte. Kaiken oleellisen osaamisen kannalta voi kertoa hakemustekstissä. Mihin sinä sen cv:n tarvitset? Mahdollisesti siihenkö, että voit katsoa, onko henkilön työhistoria miten ehyt tai rikkonainen?

Miksi sitä cv:tä pyydetään ihan miltei jokaisessa työpaikkailmoituksessa? Onko pyyntö ikään kuin testiksi tarkoitettu... 

Lisäksi tuo joka ei edes vilkaisi, ei osaa näköjään nähdä sitä, että kun näitä cv:itä pyydetään ihan liki jokaisessa työpaikkailmoituksessa, oli se tehtävä sitten mikä tahansa, niin tällöin tehtävien hakijakuntakin on vaihtelevaa... Nuoret hakevat tietynlaisiin, akateemiset tietynlaisiin ja niin päin pois. Näin ollen niitä cv:itäkin tehdään ja oletetaan tehtävän ja niitä syntyy erilaisia, erilaisia asioita sisältäviä.

Jättäkää se cv-pyyntö pois ja pyytäkää vain hakemus!

No, jos sitten netin työnhakulomakkeessa jättää työhistoriasta jotain pois, kirjoittaa vain viimeisimmän tai pari viimeisintä työpaikkaa, niin sittenhän tulkitaan laiskaksi, ei viitsinyt, ei jaksanut kirjoittaa työhistoriaansa!

Läpäti läpäti läp!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin näkisin, että CV:n pituus on yksi sivu. Se on se sinun tilaisuutesi esitellä, mitä relevanttia olet saanut elämässäsi aikaan sillä saralla, minne olet pyrkimässä. Jos se on pidempi, saa äkkiä kuvan että et oikein ymmärrä mikä on olennaista.

Sieltä tippuvat ensimmäisenä pois nämä:

”TET-harjoittelu Spar-kaupassa 7. luokalla”

”Ylioppilaskirjoitusten arvosanat: Reaali L, Ruotsi E…”

”Osaaminen: Word, Excel, Powerpoint…”

”Harrastukset: Kävely, lukeminen”

Loppupäässä uraa CV on enemmän tätä:

”Xyz Oy:n johtoryhmän jäsen 2009-”

”Karvaperän kunnan luottamuselinten jäsenyyksiä 1990-2018”

”Valtioneuvoston kanslian elämäntyöpalkinto yhteiskunnallisista ansioista 2014”

”18 ohjattua väitöskirjaa”

”Kolme laajalevikkisintä itsenäistä teosta: A., B., C.”

Kyllä noiden Office-työkalujen osaaminen on nykyaikana aika oleellista, ainakin toimihenkilöhommissa. Esimerkiksi juuri Excel, Word ja Powerpoint, jos tehtävä sisältää minkäänlaista raportointia.

Tuohon kommentoituun kommenttiin.

Itse kirjoittamaani cv:hen en mitään harrastuksia luettele - yleensähän harrastuspuoli mainitaan niin kuin muukin vapaa-aikaan liittyvä toiminta, jos niihin kuuluu jotakin sellaista joka voisi olla eduksi työtehtävässä tai jos jotakin erityisen merkittäviä saavutuksia on niiden tiimoilta. 

Mutta sitten on näitä työnhakulomakkeita, joissa kysytään harrastuksia ja niin päin pois. Sinnekään ei ehkä sitten kannata niitä kävelyä, uintia ja lukemista laittaa... ellei sitten harrasta näitä kilpaurheilumielessä tai lukeminen tarkoita jatko-opintoja esim. avoimessa yliopistossa. 

Toimisto-ohjelmista. Aivan kuten tässä jo edellinen kommentoija sanoikin, toimistohommissa näiden osaamisesta saattaa olla hyötyä. Ja todellakin asia näissäkin on niin, että sitä osaamista on monella tasolla. Joku sanoo osaavansa, kun osaa kirjoittaa wordin sivulle pari sanaa. Mutta ei sitten osaa esim. sivupohjan asetteluja tehdä... Tietenkin wordin suhteen osaamista voi näyttää jos kirjoittaa cv:n itse wordillä ja käyttää tällöin wordin suomia mahdollisuuksia sivun muotoilussa - tosin tässä voi helposti käydä niin, että vaikka tekisit kaiken alusta lähtien itse, sinun oletetaan käyttäneen wordin valmiita sivumalleja/asettelumalleja. Ja niin edelleen. Nämä ovat tällaisia tulkinnanvaraisia juttuja. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin rekrytoija osaa lukea saamistaan hakemusasiakirjoista sellaista mitä niihin ei ole suorasanaisesti kirjoitettu. Ja millä asenteella niitä asiakirjoja luetaan.

Toki varminta on vääntää kaikki ikään kuin rautalangasta. Senhän tähänkin ketjuun muutamat rekrytoijina esiintyneet ovat selkeästi näyttäneet... Meitä on moneen junaan!

Harrastuksista. Mä en itse harrasta kilpailumielessä mitään, mutta olen listannut niitä hakemukseen siksi, että voin osoittaa, että mulla on muutakin elämää, kuin työ. Mutta CV:ssä näitä ei ole. Kun olen haastattelussa kysynyt palautetta hakemuksesta, on aina mainittu positiivisena asiana harrastuksista kertominen, koska ne kuitenkin kertovat ihmisestä ja hänen kiinnostuksen kohteistaan.

Haastatteluissa on tartuttu noihin harrastuksiin ja niistä on keskusteltu, yhdessä oli haastattelijana vastaavan lajin harrastaja ja siitä puhumalla saatiin luotua rento ilmapiiri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin näkisin, että CV:n pituus on yksi sivu. Se on se sinun tilaisuutesi esitellä, mitä relevanttia olet saanut elämässäsi aikaan sillä saralla, minne olet pyrkimässä. Jos se on pidempi, saa äkkiä kuvan että et oikein ymmärrä mikä on olennaista.

Sieltä tippuvat ensimmäisenä pois nämä:

”TET-harjoittelu Spar-kaupassa 7. luokalla”

”Ylioppilaskirjoitusten arvosanat: Reaali L, Ruotsi E…”

”Osaaminen: Word, Excel, Powerpoint…”

”Harrastukset: Kävely, lukeminen”

Loppupäässä uraa CV on enemmän tätä:

”Xyz Oy:n johtoryhmän jäsen 2009-”

”Karvaperän kunnan luottamuselinten jäsenyyksiä 1990-2018”

”Valtioneuvoston kanslian elämäntyöpalkinto yhteiskunnallisista ansioista 2014”

”18 ohjattua väitöskirjaa”

”Kolme laajalevikkisintä itsenäistä teosta: A., B., C.”

Kyllä noiden Office-työkalujen osaaminen on nykyaikana aika oleellista, ainakin toimihenkilöhommissa. Esimerkiksi juuri Excel, Word ja Powerpoint, jos tehtävä sisältää minkäänlaista raportointia.

Tuohon kommentoituun kommenttiin.

Itse kirjoittamaani cv:hen en mitään harrastuksia luettele - yleensähän harrastuspuoli mainitaan niin kuin muukin vapaa-aikaan liittyvä toiminta, jos niihin kuuluu jotakin sellaista joka voisi olla eduksi työtehtävässä tai jos jotakin erityisen merkittäviä saavutuksia on niiden tiimoilta. 

Mutta sitten on näitä työnhakulomakkeita, joissa kysytään harrastuksia ja niin päin pois. Sinnekään ei ehkä sitten kannata niitä kävelyä, uintia ja lukemista laittaa... ellei sitten harrasta näitä kilpaurheilumielessä tai lukeminen tarkoita jatko-opintoja esim. avoimessa yliopistossa. 

Toimisto-ohjelmista. Aivan kuten tässä jo edellinen kommentoija sanoikin, toimistohommissa näiden osaamisesta saattaa olla hyötyä. Ja todellakin asia näissäkin on niin, että sitä osaamista on monella tasolla. Joku sanoo osaavansa, kun osaa kirjoittaa wordin sivulle pari sanaa. Mutta ei sitten osaa esim. sivupohjan asetteluja tehdä... Tietenkin wordin suhteen osaamista voi näyttää jos kirjoittaa cv:n itse wordillä ja käyttää tällöin wordin suomia mahdollisuuksia sivun muotoilussa - tosin tässä voi helposti käydä niin, että vaikka tekisit kaiken alusta lähtien itse, sinun oletetaan käyttäneen wordin valmiita sivumalleja/asettelumalleja. Ja niin edelleen. Nämä ovat tällaisia tulkinnanvaraisia juttuja. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin rekrytoija osaa lukea saamistaan hakemusasiakirjoista sellaista mitä niihin ei ole suorasanaisesti kirjoitettu. Ja millä asenteella niitä asiakirjoja luetaan.

Toki varminta on vääntää kaikki ikään kuin rautalangasta. Senhän tähänkin ketjuun muutamat rekrytoijina esiintyneet ovat selkeästi näyttäneet... Meitä on moneen junaan!

Officen suhteen, tiedän ohjelman sisältävän oivallisen ohjehakemiston, jonka turvin osaan tehdä sitä sun tätä. 

Seuraava kysymys!

Kaikki mikä ei mahdu yhdelle sivulle on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin näkisin, että CV:n pituus on yksi sivu. Se on se sinun tilaisuutesi esitellä, mitä relevanttia olet saanut elämässäsi aikaan sillä saralla, minne olet pyrkimässä. Jos se on pidempi, saa äkkiä kuvan että et oikein ymmärrä mikä on olennaista.

Sieltä tippuvat ensimmäisenä pois nämä:

”TET-harjoittelu Spar-kaupassa 7. luokalla”

”Ylioppilaskirjoitusten arvosanat: Reaali L, Ruotsi E…”

”Osaaminen: Word, Excel, Powerpoint…”

”Harrastukset: Kävely, lukeminen”

Loppupäässä uraa CV on enemmän tätä:

”Xyz Oy:n johtoryhmän jäsen 2009-”

”Karvaperän kunnan luottamuselinten jäsenyyksiä 1990-2018”

”Valtioneuvoston kanslian elämäntyöpalkinto yhteiskunnallisista ansioista 2014”

”18 ohjattua väitöskirjaa”

”Kolme laajalevikkisintä itsenäistä teosta: A., B., C.”

Kyllä noiden Office-työkalujen osaaminen on nykyaikana aika oleellista, ainakin toimihenkilöhommissa. Esimerkiksi juuri Excel, Word ja Powerpoint, jos tehtävä sisältää minkäänlaista raportointia.

Tuohon kommentoituun kommenttiin.

Itse kirjoittamaani cv:hen en mitään harrastuksia luettele - yleensähän harrastuspuoli mainitaan niin kuin muukin vapaa-aikaan liittyvä toiminta, jos niihin kuuluu jotakin sellaista joka voisi olla eduksi työtehtävässä tai jos jotakin erityisen merkittäviä saavutuksia on niiden tiimoilta. 

Mutta sitten on näitä työnhakulomakkeita, joissa kysytään harrastuksia ja niin päin pois. Sinnekään ei ehkä sitten kannata niitä kävelyä, uintia ja lukemista laittaa... ellei sitten harrasta näitä kilpaurheilumielessä tai lukeminen tarkoita jatko-opintoja esim. avoimessa yliopistossa. 

Toimisto-ohjelmista. Aivan kuten tässä jo edellinen kommentoija sanoikin, toimistohommissa näiden osaamisesta saattaa olla hyötyä. Ja todellakin asia näissäkin on niin, että sitä osaamista on monella tasolla. Joku sanoo osaavansa, kun osaa kirjoittaa wordin sivulle pari sanaa. Mutta ei sitten osaa esim. sivupohjan asetteluja tehdä... Tietenkin wordin suhteen osaamista voi näyttää jos kirjoittaa cv:n itse wordillä ja käyttää tällöin wordin suomia mahdollisuuksia sivun muotoilussa - tosin tässä voi helposti käydä niin, että vaikka tekisit kaiken alusta lähtien itse, sinun oletetaan käyttäneen wordin valmiita sivumalleja/asettelumalleja. Ja niin edelleen. Nämä ovat tällaisia tulkinnanvaraisia juttuja. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin rekrytoija osaa lukea saamistaan hakemusasiakirjoista sellaista mitä niihin ei ole suorasanaisesti kirjoitettu. Ja millä asenteella niitä asiakirjoja luetaan.

Toki varminta on vääntää kaikki ikään kuin rautalangasta. Senhän tähänkin ketjuun muutamat rekrytoijina esiintyneet ovat selkeästi näyttäneet... Meitä on moneen junaan!

Harrastuksista. Mä en itse harrasta kilpailumielessä mitään, mutta olen listannut niitä hakemukseen siksi, että voin osoittaa, että mulla on muutakin elämää, kuin työ. Mutta CV:ssä näitä ei ole. Kun olen haastattelussa kysynyt palautetta hakemuksesta, on aina mainittu positiivisena asiana harrastuksista kertominen, koska ne kuitenkin kertovat ihmisestä ja hänen kiinnostuksen kohteistaan.

Haastatteluissa on tartuttu noihin harrastuksiin ja niistä on keskusteltu, yhdessä oli haastattelijana vastaavan lajin harrastaja ja siitä puhumalla saatiin luotua rento ilmapiiri.

Ja sitten tuosta lukemisesta. Olen maininnut sen ja kun on kysytty, mitä luen, niin vastaan, että dekkareita, komediaa ja välillä tietokirjoja. Ja sanonut tähän, että lukemalla jotain kevyttä, saan aivot hetkeksi narikkaan ja tämä taas kertoo työnantajalle, että osaan pitää huolta työkyvystäni. Tietotyöläisellä kun nuo aivot on tärkein työkalu ja on tärkeää, että ne ei jauha työasioita 24/7.

en tiedä millainen se oikeasti pitäisi edes olla, en ole koskaan sellaista tehnyt, enkä edes mallia nähnyt. Mutta kuvittelisin 3 riviä riittävän, siihen mahtuu kaikki työnantajat työhistoriani ajalta.Lisää ei tule ainuttakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin näkisin, että CV:n pituus on yksi sivu. Se on se sinun tilaisuutesi esitellä, mitä relevanttia olet saanut elämässäsi aikaan sillä saralla, minne olet pyrkimässä. Jos se on pidempi, saa äkkiä kuvan että et oikein ymmärrä mikä on olennaista.

Sieltä tippuvat ensimmäisenä pois nämä:

”TET-harjoittelu Spar-kaupassa 7. luokalla”

”Ylioppilaskirjoitusten arvosanat: Reaali L, Ruotsi E…”

”Osaaminen: Word, Excel, Powerpoint…”

”Harrastukset: Kävely, lukeminen”

Loppupäässä uraa CV on enemmän tätä:

”Xyz Oy:n johtoryhmän jäsen 2009-”

”Karvaperän kunnan luottamuselinten jäsenyyksiä 1990-2018”

”Valtioneuvoston kanslian elämäntyöpalkinto yhteiskunnallisista ansioista 2014”

”18 ohjattua väitöskirjaa”

”Kolme laajalevikkisintä itsenäistä teosta: A., B., C.”

Kyllä noiden Office-työkalujen osaaminen on nykyaikana aika oleellista, ainakin toimihenkilöhommissa. Esimerkiksi juuri Excel, Word ja Powerpoint, jos tehtävä sisältää minkäänlaista raportointia.

Tuohon kommentoituun kommenttiin.

Itse kirjoittamaani cv:hen en mitään harrastuksia luettele - yleensähän harrastuspuoli mainitaan niin kuin muukin vapaa-aikaan liittyvä toiminta, jos niihin kuuluu jotakin sellaista joka voisi olla eduksi työtehtävässä tai jos jotakin erityisen merkittäviä saavutuksia on niiden tiimoilta. 

Mutta sitten on näitä työnhakulomakkeita, joissa kysytään harrastuksia ja niin päin pois. Sinnekään ei ehkä sitten kannata niitä kävelyä, uintia ja lukemista laittaa... ellei sitten harrasta näitä kilpaurheilumielessä tai lukeminen tarkoita jatko-opintoja esim. avoimessa yliopistossa. 

Toimisto-ohjelmista. Aivan kuten tässä jo edellinen kommentoija sanoikin, toimistohommissa näiden osaamisesta saattaa olla hyötyä. Ja todellakin asia näissäkin on niin, että sitä osaamista on monella tasolla. Joku sanoo osaavansa, kun osaa kirjoittaa wordin sivulle pari sanaa. Mutta ei sitten osaa esim. sivupohjan asetteluja tehdä... Tietenkin wordin suhteen osaamista voi näyttää jos kirjoittaa cv:n itse wordillä ja käyttää tällöin wordin suomia mahdollisuuksia sivun muotoilussa - tosin tässä voi helposti käydä niin, että vaikka tekisit kaiken alusta lähtien itse, sinun oletetaan käyttäneen wordin valmiita sivumalleja/asettelumalleja. Ja niin edelleen. Nämä ovat tällaisia tulkinnanvaraisia juttuja. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin rekrytoija osaa lukea saamistaan hakemusasiakirjoista sellaista mitä niihin ei ole suorasanaisesti kirjoitettu. Ja millä asenteella niitä asiakirjoja luetaan.

Toki varminta on vääntää kaikki ikään kuin rautalangasta. Senhän tähänkin ketjuun muutamat rekrytoijina esiintyneet ovat selkeästi näyttäneet... Meitä on moneen junaan!

Harrastuksista. Mä en itse harrasta kilpailumielessä mitään, mutta olen listannut niitä hakemukseen siksi, että voin osoittaa, että mulla on muutakin elämää, kuin työ. Mutta CV:ssä näitä ei ole. Kun olen haastattelussa kysynyt palautetta hakemuksesta, on aina mainittu positiivisena asiana harrastuksista kertominen, koska ne kuitenkin kertovat ihmisestä ja hänen kiinnostuksen kohteistaan.

Haastatteluissa on tartuttu noihin harrastuksiin ja niistä on keskusteltu, yhdessä oli haastattelijana vastaavan lajin harrastaja ja siitä puhumalla saatiin luotua rento ilmapiiri.

Kyllä näin voi parhaimmillaan käydä kuten kerrot. Yhteinen harrastus voi synnyttää yhteyden haastattelijan ja haastateltavan välille. Mutta tämä siis silloin kun käy parhain päin.

Toisinkin voi käydä. Jos esim. lukuharrastuksena kertoo olevan kaunokirjallisuus, ja haastateltava itse on parhaillaan suorittamassa lukemista vaativaa avoimen yliopiston kurssia edetäkseen urallaan, niin se kaunokirjallisuuteen tyytyminen koetaan tietysti tietyn sortin pysähtyneisyydeksi, kannattaisi ennemminkin lukea uraa edistävää kirjallisuutta. Siihen tyytyminen missä on, ei ole hyvä. Näin voi käydä. 

Mutta kaikki on tilannekohtaista. Joskus on hyvä, joskus ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin näkisin, että CV:n pituus on yksi sivu. Se on se sinun tilaisuutesi esitellä, mitä relevanttia olet saanut elämässäsi aikaan sillä saralla, minne olet pyrkimässä. Jos se on pidempi, saa äkkiä kuvan että et oikein ymmärrä mikä on olennaista.

Sieltä tippuvat ensimmäisenä pois nämä:

”TET-harjoittelu Spar-kaupassa 7. luokalla”

”Ylioppilaskirjoitusten arvosanat: Reaali L, Ruotsi E…”

”Osaaminen: Word, Excel, Powerpoint…”

”Harrastukset: Kävely, lukeminen”

Loppupäässä uraa CV on enemmän tätä:

”Xyz Oy:n johtoryhmän jäsen 2009-”

”Karvaperän kunnan luottamuselinten jäsenyyksiä 1990-2018”

”Valtioneuvoston kanslian elämäntyöpalkinto yhteiskunnallisista ansioista 2014”

”18 ohjattua väitöskirjaa”

”Kolme laajalevikkisintä itsenäistä teosta: A., B., C.”

Kyllä noiden Office-työkalujen osaaminen on nykyaikana aika oleellista, ainakin toimihenkilöhommissa. Esimerkiksi juuri Excel, Word ja Powerpoint, jos tehtävä sisältää minkäänlaista raportointia.

Tuohon kommentoituun kommenttiin.

Itse kirjoittamaani cv:hen en mitään harrastuksia luettele - yleensähän harrastuspuoli mainitaan niin kuin muukin vapaa-aikaan liittyvä toiminta, jos niihin kuuluu jotakin sellaista joka voisi olla eduksi työtehtävässä tai jos jotakin erityisen merkittäviä saavutuksia on niiden tiimoilta. 

Mutta sitten on näitä työnhakulomakkeita, joissa kysytään harrastuksia ja niin päin pois. Sinnekään ei ehkä sitten kannata niitä kävelyä, uintia ja lukemista laittaa... ellei sitten harrasta näitä kilpaurheilumielessä tai lukeminen tarkoita jatko-opintoja esim. avoimessa yliopistossa. 

Toimisto-ohjelmista. Aivan kuten tässä jo edellinen kommentoija sanoikin, toimistohommissa näiden osaamisesta saattaa olla hyötyä. Ja todellakin asia näissäkin on niin, että sitä osaamista on monella tasolla. Joku sanoo osaavansa, kun osaa kirjoittaa wordin sivulle pari sanaa. Mutta ei sitten osaa esim. sivupohjan asetteluja tehdä... Tietenkin wordin suhteen osaamista voi näyttää jos kirjoittaa cv:n itse wordillä ja käyttää tällöin wordin suomia mahdollisuuksia sivun muotoilussa - tosin tässä voi helposti käydä niin, että vaikka tekisit kaiken alusta lähtien itse, sinun oletetaan käyttäneen wordin valmiita sivumalleja/asettelumalleja. Ja niin edelleen. Nämä ovat tällaisia tulkinnanvaraisia juttuja. Paljon riippuu myös siitä, kuinka hyvin rekrytoija osaa lukea saamistaan hakemusasiakirjoista sellaista mitä niihin ei ole suorasanaisesti kirjoitettu. Ja millä asenteella niitä asiakirjoja luetaan.

Toki varminta on vääntää kaikki ikään kuin rautalangasta. Senhän tähänkin ketjuun muutamat rekrytoijina esiintyneet ovat selkeästi näyttäneet... Meitä on moneen junaan!

Harrastuksista. Mä en itse harrasta kilpailumielessä mitään, mutta olen listannut niitä hakemukseen siksi, että voin osoittaa, että mulla on muutakin elämää, kuin työ. Mutta CV:ssä näitä ei ole. Kun olen haastattelussa kysynyt palautetta hakemuksesta, on aina mainittu positiivisena asiana harrastuksista kertominen, koska ne kuitenkin kertovat ihmisestä ja hänen kiinnostuksen kohteistaan.

Haastatteluissa on tartuttu noihin harrastuksiin ja niistä on keskusteltu, yhdessä oli haastattelijana vastaavan lajin harrastaja ja siitä puhumalla saatiin luotua rento ilmapiiri.

Kyllä näin voi parhaimmillaan käydä kuten kerrot. Yhteinen harrastus voi synnyttää yhteyden haastattelijan ja haastateltavan välille. Mutta tämä siis silloin kun käy parhain päin.

Toisinkin voi käydä. Jos esim. lukuharrastuksena kertoo olevan kaunokirjallisuus, ja haastateltava itse on parhaillaan suorittamassa lukemista vaativaa avoimen yliopiston kurssia edetäkseen urallaan, niin se kaunokirjallisuuteen tyytyminen koetaan tietysti tietyn sortin pysähtyneisyydeksi, kannattaisi ennemminkin lukea uraa edistävää kirjallisuutta. Siihen tyytyminen missä on, ei ole hyvä. Näin voi käydä. 

Mutta kaikki on tilannekohtaista. Joskus on hyvä, joskus ei.

Äsh, siis haastattelija itse on suorittamassa avoimessa yliopistossa jotain uraa edistävää kurssia tai opintojaksoa...

Teki niin tai näin, CV on aina rekrytoijan mielestä väärin tehty. :)