Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä Kirsi Kunnaksen loruja muistat ulkoa?

Vierailija
10.11.2021 |

Marjan pikku sammakkoa muistan melko pitkälle. Kuulemma 2-vuotiaana osasin sen kokonaan.

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä varten on kuppi? Mitä varten on murheet?

Kuppi on kahvin juomista varten

Ja murheet tehty huomista varten.

Vierailija
22/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirsi Kunnas kertoi joskus, että Haitula oli hänen sivupersoonansa.

.

Haitula

.

Oli kerran Haitula,

joka oli pienempi kuin pieni,

joka oli pikkuruinen tylleryinen,

aivan mahdottoman pieni.

.

Hän asui korvassa,

joka oli sattumalta sieni,

joka oli korvasieni sattumoisin,

aivan kummallinen sieni.

.

Ja siinä sienessä

oli viisikymmentviisi koloa

sekä viisikymmentviisi kolonkoloa

sekä sata kolonkolonkoloa.

.

Vaan kerran Haitula

tuumi että oli vasta noloa,

ettei ollut viisikymmentkuusi koloa.

Ja lähti pois.

.

Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu, WSOY 1956

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AAMU JA ILTA

Aamu on kultaa,

ilta hopeaa.

Maan mustaa multaa

kukka rakastaa

ja aamun lintua nopeaa.

.

Aamu silmät avaa.

Auringon ratsu ravaa, tulinen.

Ilta silmät sulkee,

sukkasillaan kulkee, uninen.

Tätä en usko,ei löydy hauista! Missä kirjassa?

Aapisessa, 1960-luvun lopussa.

Vierailija
24/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirsi Kunnas kertoi joskus, että Haitula oli hänen sivupersoonansa.

.

Haitula

.

Oli kerran Haitula,

joka oli pienempi kuin pieni,

joka oli pikkuruinen tylleryinen,

aivan mahdottoman pieni.

.

Hän asui korvassa,

joka oli sattumalta sieni,

joka oli korvasieni sattumoisin,

aivan kummallinen sieni.

.

Ja siinä sienessä

oli viisikymmentviisi koloa

sekä viisikymmentviisi kolonkoloa

sekä sata kolonkolonkoloa.

.

Vaan kerran Haitula

tuumi että oli vasta noloa,

ettei ollut viisikymmentkuusi koloa.

Ja lähti pois.

.

Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu, WSOY 1956

Pelkäsin pienenä tuota Mies ja keijukainen -levyä.

Vierailija
25/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Poliisi ajaa sinisellä autolla, uaa"

Vierailija
26/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki Tiitiäisen Satupuun runot!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AAMU JA ILTA

Aamu on kultaa,

ilta hopeaa.

Maan mustaa multaa

kukka rakastaa

ja aamun lintua nopeaa.

.

Aamu silmät avaa.

Auringon ratsu ravaa, tulinen.

Ilta silmät sulkee,

sukkasillaan kulkee, uninen.

Tätä en usko,ei löydy hauista! Missä kirjassa?

Hauis löytyy olkavarresta etupuolelta.

Vierailija
28/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olipa kerran kurki,

Joka yhdellä jalalla eli

Ja aina mietiskeli,

että olisinpa surkea,

Jos muistuttaisin kurkea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poikani on nyt 22-vuotias

Hänen  suosikki oli ja luin sen joka ilta

Näetkös pikku Elliä, joka syö kauravelliä ja ihan yhtäkkiä, pelästyy hämähäkkiä, jolla oli pelkästään ikävä olla yksinää ja siksi tuli katsomaan, mitä Elli söi tuolillaan

Ja lapseni paras ystävä oli tuolloin Elli.

Lapseni osaa sen yhä ulkoa

Itse osaan 40 vu0otta myöhemmmin  " tiitiäinen, metsäläinen, pieni menninkäinen ...

Vierailija
30/33 |
11.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lepää rauhassa runo-täti ♡ Jäät elämään monien muistoihin

Vanha vesirotta

Kaislaranta kahisee,

suviheinä suhisee,

rapakossa rahisee:

Kuka tulla tuhisee?

Mikä tuolla pilkistää?

Vesirotan pieni pää,

viikset vallan mutaisina,

rämpii jalat rutaisina

vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.

Silmät vettä siristen,

nenä nuhaa tiristen,

tuhisten ja puhisten.

Ja sitten voi voi Vaivastus!

Ja atsii atsii aivastus!

(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä

ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa

ja sitä että täytyy esiin kaivaa

nenäliina

    niistääksensä nenän pieltä.

Totisesti piina!)

Ja taasen - voi Vaivastus,

ja atsii atsii aivastus!

Vanha Jaakko Vaakko Vesirotta

on - aivan totta -

vanha hieno herkkä rotta,

joka kärsii ammattinsa vuoksi

kuhanuhaa, vesiköhää, ryskäyskää.

Ja nyt - katsos, nyt se juoksi

suoraan kaislavuoteeseen

ja makaa jalat luoteeseen

ja kuono kohti kaakkoa.

Se auttaa Jaakko Vaakkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
12.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olipa kerran kurki,

Joka yhdellä jalalla eli

Ja aina mietiskeli,

että olisinpa surkea,

Jos muistuttaisin kurkea.

Olipa kerran kurki,

joka yhdellä jalalla eli,

ja päätänsä riiputteli

ja yhtenään mietiskeli:

Olisinpa surkea

jos muistuttaisin kurkea.

Vierailija
32/33 |
12.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AAMU JA ILTA

Aamu on kultaa,

ilta hopeaa.

Maan mustaa multaa

kukka rakastaa

ja aamun lintua nopeaa.

.

Aamu silmät avaa.

Auringon ratsu ravaa, tulinen.

Ilta silmät sulkee,

sukkasillaan kulkee, uninen.

Tätä en usko,ei löydy hauista! Missä kirjassa?

Aapisessa, 1960-luvun lopussa.

Joo,otin selvää,on aapisessa kyllä mutta ei ole merkattu Kunnaksen kirjoittamaksi. Kirjalla on ollut työryhmä ja runo saattaa olla Kunnaksen innoittama,yhteistyönä tehty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
12.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiitiäisen satupuusta muistan montakin, koska olen niitä lukenut melkein päivittäin yli 30 vuoden ajan, ensin omille lapsilleni ja sitten perhepäivähoitajana hoitolapsille. Monet lapsetkin ovat niitä oppineet ulkoa, esim. viime viikolla 4-vuotias muisti Vanhan vesirotan sanasta sanaan. Lapset haluavat kuulla aina samoja loruja ja runoja ja oppivat itsekin riimittelemään.