Mitä Kirsi Kunnaksen loruja muistat ulkoa?
Marjan pikku sammakkoa muistan melko pitkälle. Kuulemma 2-vuotiaana osasin sen kokonaan.
Kommentit (33)
Kirsi Kunnas kertoi joskus, että Haitula oli hänen sivupersoonansa.
.
Haitula
.
Oli kerran Haitula,
joka oli pienempi kuin pieni,
joka oli pikkuruinen tylleryinen,
aivan mahdottoman pieni.
.
Hän asui korvassa,
joka oli sattumalta sieni,
joka oli korvasieni sattumoisin,
aivan kummallinen sieni.
.
Ja siinä sienessä
oli viisikymmentviisi koloa
sekä viisikymmentviisi kolonkoloa
sekä sata kolonkolonkoloa.
.
Vaan kerran Haitula
tuumi että oli vasta noloa,
ettei ollut viisikymmentkuusi koloa.
Ja lähti pois.
.
Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu, WSOY 1956
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AAMU JA ILTA
Aamu on kultaa,
ilta hopeaa.
Maan mustaa multaa
kukka rakastaa
ja aamun lintua nopeaa.
.
Aamu silmät avaa.
Auringon ratsu ravaa, tulinen.
Ilta silmät sulkee,
sukkasillaan kulkee, uninen.
Tätä en usko,ei löydy hauista! Missä kirjassa?
Aapisessa, 1960-luvun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Kirsi Kunnas kertoi joskus, että Haitula oli hänen sivupersoonansa.
.
Haitula
.
Oli kerran Haitula,
joka oli pienempi kuin pieni,
joka oli pikkuruinen tylleryinen,
aivan mahdottoman pieni..
Hän asui korvassa,
joka oli sattumalta sieni,
joka oli korvasieni sattumoisin,
aivan kummallinen sieni..
Ja siinä sienessä
oli viisikymmentviisi koloa
sekä viisikymmentviisi kolonkoloa
sekä sata kolonkolonkoloa..
Vaan kerran Haitula
tuumi että oli vasta noloa,
ettei ollut viisikymmentkuusi koloa.
Ja lähti pois..
Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu, WSOY 1956
Pelkäsin pienenä tuota Mies ja keijukainen -levyä.
"Poliisi ajaa sinisellä autolla, uaa"
Kaikki Tiitiäisen Satupuun runot!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AAMU JA ILTA
Aamu on kultaa,
ilta hopeaa.
Maan mustaa multaa
kukka rakastaa
ja aamun lintua nopeaa.
.
Aamu silmät avaa.
Auringon ratsu ravaa, tulinen.
Ilta silmät sulkee,
sukkasillaan kulkee, uninen.
Tätä en usko,ei löydy hauista! Missä kirjassa?
Hauis löytyy olkavarresta etupuolelta.
Olipa kerran kurki,
Joka yhdellä jalalla eli
Ja aina mietiskeli,
että olisinpa surkea,
Jos muistuttaisin kurkea.
Poikani on nyt 22-vuotias
Hänen suosikki oli ja luin sen joka ilta
Näetkös pikku Elliä, joka syö kauravelliä ja ihan yhtäkkiä, pelästyy hämähäkkiä, jolla oli pelkästään ikävä olla yksinää ja siksi tuli katsomaan, mitä Elli söi tuolillaan
Ja lapseni paras ystävä oli tuolloin Elli.
Lapseni osaa sen yhä ulkoa
Itse osaan 40 vu0otta myöhemmmin " tiitiäinen, metsäläinen, pieni menninkäinen ...
Lepää rauhassa runo-täti ♡ Jäät elämään monien muistoihin
Vanha vesirotta
Kaislaranta kahisee,
suviheinä suhisee,
rapakossa rahisee:
Kuka tulla tuhisee?
Mikä tuolla pilkistää?
Vesirotan pieni pää,
viikset vallan mutaisina,
rämpii jalat rutaisina
vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
Silmät vettä siristen,
nenä nuhaa tiristen,
tuhisten ja puhisten.
Ja sitten voi voi Vaivastus!
Ja atsii atsii aivastus!
(Vaivastus on vesirotan omaa kieltä
ja tarkoittaa aivastuksen vaivaa
ja sitä että täytyy esiin kaivaa
nenäliina
niistääksensä nenän pieltä.
Totisesti piina!)
Ja taasen - voi Vaivastus,
ja atsii atsii aivastus!
Vanha Jaakko Vaakko Vesirotta
on - aivan totta -
vanha hieno herkkä rotta,
joka kärsii ammattinsa vuoksi
kuhanuhaa, vesiköhää, ryskäyskää.
Ja nyt - katsos, nyt se juoksi
suoraan kaislavuoteeseen
ja makaa jalat luoteeseen
ja kuono kohti kaakkoa.
Se auttaa Jaakko Vaakkoa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa kerran kurki,
Joka yhdellä jalalla eli
Ja aina mietiskeli,
että olisinpa surkea,
Jos muistuttaisin kurkea.
Olipa kerran kurki,
joka yhdellä jalalla eli,
ja päätänsä riiputteli
ja yhtenään mietiskeli:
Olisinpa surkea
jos muistuttaisin kurkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AAMU JA ILTA
Aamu on kultaa,
ilta hopeaa.
Maan mustaa multaa
kukka rakastaa
ja aamun lintua nopeaa.
.
Aamu silmät avaa.
Auringon ratsu ravaa, tulinen.
Ilta silmät sulkee,
sukkasillaan kulkee, uninen.
Tätä en usko,ei löydy hauista! Missä kirjassa?
Aapisessa, 1960-luvun lopussa.
Joo,otin selvää,on aapisessa kyllä mutta ei ole merkattu Kunnaksen kirjoittamaksi. Kirjalla on ollut työryhmä ja runo saattaa olla Kunnaksen innoittama,yhteistyönä tehty.
Tiitiäisen satupuusta muistan montakin, koska olen niitä lukenut melkein päivittäin yli 30 vuoden ajan, ensin omille lapsilleni ja sitten perhepäivähoitajana hoitolapsille. Monet lapsetkin ovat niitä oppineet ulkoa, esim. viime viikolla 4-vuotias muisti Vanhan vesirotan sanasta sanaan. Lapset haluavat kuulla aina samoja loruja ja runoja ja oppivat itsekin riimittelemään.
Mitä varten on kuppi? Mitä varten on murheet?
Kuppi on kahvin juomista varten
Ja murheet tehty huomista varten.